35 research outputs found

    "Hei, tee meille se seitsemän veljeksen sauna": Aikuisen osallisuus lasten leikissä

    Get PDF
    Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää aikuisen osallisuutta ja osallistumista lasten leikkiin varhaiskasvatuksessa ja tunnistaa aikuisen osallistumisen tapoja leikissä sekä leikin kehittämisen kohtia. Tavoitteena tutkielmassa oli antaa vinkkejä ja lisätä ymmärrystä draamakasvatuksen vaikutuksesta aikuisen osallisuuden lisäämiseen. Aikuisen osallisuudesta lasten leikissä etsittiin ensin tietoa varhaiskasvatustyötä määrittävistä asiakirjoista, jonka jälkeen kuvattiin käsitteitä leikki, osallisuus, osallistuminen ja draamakasvatus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää, jossa aineisto kerättiin kirjoituksina eteläsuomalaisen kunnan varhaiskasvattajilta kesällä 2019. Kasvattajat saivat jatkettavakseen joko tarinan A) Ryhmässä on ollut leikkihetki, jossa aikuinen on osallistunut. Kerro, mitä on tapahtunut. tai tarinan B) Ryhmässä on ollut leikkihetki, jossa aikuinen ei ole osallistunut. Kerro, mitä on tapahtunut. Kertomuksia palautui 46, joista kahdessa oli kaksi tarinaa ja yhdessä kolme. Tarinoita saatiin takaisin siis yhteensä 50, 29 kertomusta tarinaan A ja 21 kertomusta tarinaan B. Tutkielmassa analysoitiin kasvattajien ajatuksia heidän osallistumisestaan lasten leikkiin. Kertomusten mukaan aikuinen luo turvallisuuden tunteen lapsen leikkeihin, hän on havainnoija ja aktiivinen osallistuja ja antaa lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Lisäksi analysoitiin, miten kasvattajat konkretisti osallistuivat leikkiin ja kuinka leikkiä voi kehittää yhdessä lasten kanssa. Kertomusten aikuiset olivat leikissä joko ulkokehällä tai leikkimässä mukana leikissä omana itsenään tai roolissa. Leikin kehittelyssä tärkeää oli leikillisyys ja aikuisen tuki tarvittaessa. Kertomuksista pystyi lisäksi analysoimaan osiot aikuinen leikin sivustaseuraajana ja riitatilanteet leikissä. Sivustaseuraajana aikuinen toimi valvojana ja havainnoijana, leikki sujui ilman aikuista tai aikuisella oli muita tehtäviä hoidettavanaan. Ristiriitatilanteissa aikuisen tärkeä rooli oli ennaltaehkäistä riitoja ja erimielisyyksiä. Aikuinen toimi sovittelijana ja sovun rakentajana tai leikin kannattelijana. Aineistosta nousi aikuisen osallisuuden tärkeiksi keinoiksi heittäytyminen ja aktiivinen osallistuminen, jotta lasten leikistä tuli intensiivistä ja pitkäkestoista. Aikuinen oli leikeissä mukana havainnoijana, kannattelijana, leikkijänä ja sovittelijana. Draamakasvatuksen koulutusta lisäämällä saadaan lisättyä aikuisille rohkeutta heittäytyä lasten leikkiin ja tietoisuutta menetelmistä, joita voidaan käyttää leikin kehittelyssä

    Intraluminal tracheal lipoma as a rare cause of dyspnoea in a dog

    Get PDF
    Background: Tracheal tumors are rarely diagnosed in veterinary medicine and the majority of tracheal neoplasia reported in adult dogs are malignant. Intratracheal lipoma has not been previously reported in the veterinary literature. Case presentation: A 7-year-old Briard dog was evaluated for inspiratory dyspnoea and an inspiratory wheeze. Cervical radiographs and tracheoscopic examination revealed an intratracheal mass that was surgically removed. The dog has been asymptomatic after the surgery. Conclusions: Based on histopathology, the mass was diagnosed as lipoma. To the authors' knowledge, this is the first published report of an intratracheal lipoma in the veterinary literature.Peer reviewe

    Technical control of nanoparticle emissions from desktop 3D printing

    Get PDF
    Material extrusion (ME) desktop 3D printing is known to strongly emit nanoparticles (NP), and the need for risk management has been recognized widely. Four different engineering control measures were studied in real-life office conditions by means of online NP measurements and indoor aerosol modeling. The studied engineering control measures were general ventilation, local exhaust ventilation (LEV), retrofitted enclosure, and retrofitted enclosure with LEV. Efficiency between different control measures was compared based on particle number and surface area (SA) concentrations from which SA concentration was found to be more reliable. The study found out that for regular or long-time use of ME desktop 3D printers, the general ventilation is not sufficient control measure for NP emissions. Also, the LEV with canopy hood attached above the 3D printer did not control the emission remarkably and successful position of the hood in relation to the nozzle was found challenging. Retrofitted enclosure attached to the LEV reduced the NP emissions 96% based on SA concentration. Retrofitted enclosure is nearly as efficient as enclosure attached to the LEV (reduction of 89% based on SA concentration) but may be considered more practical solution than enclosure with LEV.Peer reviewe

    Materiaalia lisäävän valmistuksen (3D-tulostus) kaasu- ja hiukkaspäästöt eri työvaiheissa

    Get PDF
    Materiaalia lis√§√§v√§n valmistuksen (3D-tulostus) kaasu- ja hiukkasp√§√§st√∂t eri ty√∂vaiheissa ‚Äďtutkimushankkeessa selvitettiin 3D-tulostusalaan liittyv√§√§ ty√∂turvallisuutta kyselytutkimuksen, kokeellisten mittausten sek√§ mallinnuksen avulla. Tutkimustulosten perusteella ty√∂ntekij√§t voivat altistua hiukkasmaisille ep√§puhtauksille ja kaasumaisille yhdisteille hengitysteiden kautta 3D-tulostuksen eri ty√∂vaiheissa. Eri ty√∂vaiheita ovat 3D-tulostusmateriaalin k√§sittely, varsinainen 3D-tulostusty√∂, 3D-tulostetun kappaleen j√§lki- ja pintak√§sittely sek√§ huolto- ja kunnossapitoty√∂t. Altistumisen havaittiin riippuvan mm. ty√∂vaiheesta, k√§ytett√§v√§st√§ tulostustekniikasta sek√§ 3D-tulostusmateriaalista

    First-in-Human Study of 68 Ga-DOTA-Siglec-9, PET Ligand Targeting Vascular Adhesion Protein 1

    Get PDF
    Sialic acid-binding immunoglubulin-like lectin 9 (Siglec-9) is a ligand of vascular adhesion protein 1 (VAP-1). A gallium 68-labeled peptide of Siglec-9,¬†68Ga-DOTA-Siglec-9, holds promise as a novel PET tracer for imaging of inflammation. This first-in-human study investigated the safety, tolerability, biodistribution, and radiation dosimetry of this radiopharmaceutical.¬†Methods:¬†Six healthy males underwent dynamic whole-body PET/CT. Serial venous blood samples were drawn from 1-240 min after intravenous injection of 162 ¬Ī 4 MBq of¬†68Ga-DOTA-Siglec-9. In addition to gamma counting, the plasma samples were analyzed by high-performance liquid chromatography to detect intact tracer and radioactive metabolites. Radiation doses were calculated using the OLINDA/EXM 2.2 software. In addition, a patient with early rheumatoid arthritis was studied with both¬†68Ga-DOTA-Siglec-9 and¬†18F-FDG PET/CT to determine the ability of the new tracer to detect arthritis.¬†Results:¬†68Ga-DOTA-Siglec-9 was well tolerated by all subjects.¬†68Ga-DOTA-Siglec-9 was rapidly cleared from blood circulation and several radioactive metabolites were detected. The organs with the highest absorbed doses were the urinary bladder wall (0.38 mSv/MBq) and kidneys (0.054 mSv/MBq). The mean effective dose was 0.022 mSv/MBq (range 0.020-0.024 mSv/MBq). Most importantly, however,¬†68Ga-DOTA-Siglec-9 was able to detect arthritis comparable to¬†18F-FDG.¬†Conclusion:¬†Intravenous injection of¬†68Ga-DOTA-Siglec-9 was safe and biodistribution is favorable for testing of the tracer in larger group of patients with rheumatoid arthritis planned in the next phase of clinical trials. The effective radiation dose of¬†68Ga-DOTA-Siglec-9 was within the same range as those of other¬†68Ga-labeled tracers. Injection of 150 MBq of¬†68Ga-DOTA-Siglec-9 would expose a subject to 3.3 mSv. These findings support the possible repeated clinical use of¬†68Ga-DOTA-Siglec-9, e.g., in trials aiming to elucidate the treatment efficacy of novel drug candidates

    Isyydet lastenkirjoissa

    No full text

    Learning digital literacy through digital storytelling : Master's thesis on Finnable 2020 Digital Storytelling Project by the University of Helsinki

    No full text
    Many international organizations have defined the so called 21st century learning skills that students should have in order to be successful in today's society. Digital literary is one of those skills. Experts say that schools do not really have the concrete tools to teach these skills. Research shows that digital storytelling is one way to develop many of the important 21st century skills. The purpose of this study is to analyze how students could develop their digital literacy by creating digital stories. More precisely, what kind of media content production, editing, and sharing skills will they learn by making their own video stories. This study is based on Digital Storytelling Project by the University of Helsinki. The project was a part of Finnable 2020 research funded by Tekes. This study involves all the 6th graders that participated to the Digital storytelling project from Finland, a total of five classes. The research material consists of student and teacher interviews and video stories made by the students. The research material was analyzed with content analysis. The framework for the analysis was based on research on digital literacy, digital storytelling and film narrative. The results of this study show that the students learned many digital literacy skills involving media content production by creating video stories. By making their stories the students learned to plan their own content, to search for relevant information and material to their stories, and to use mobile devices for filming. They also learned about filming, and how to deliver their own message through the video stories. By editing their stories the students practiced how to edit and remix pictures and videos with different video editing tools. By sharing their video stories with others the students learned how to share information, how to evaluate their own work and the work of others, how to consider the audience, and how to interact and influence through video stories.Monet kansainväliset organisaatiot ovat määritelleet sisältöjä niin kutsutuille 2000-luvun taidoille, joita oppilaiden tulisi hallita menestyäkseen tietoyhteiskunnassa. Digitaalinen lukutaito on yksi osa näitä tulevaisuuden taitoja. Asiantuntijoiden mukaan kouluilta puuttuu kuitenkin konkreettiset keinot näiden taitojen edistämiseksi. Aikaisemmat tutkimukset viittaavat siihen, että digitaalisen tarinankerronnan kautta voidaan kehittää monia tärkeitä 2000-luvun taitoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millä tavoin oppilaiden digitaalista lukutaitoa voidaan kehittää videotarinoiden avulla. Tarkemman tutkimuksen kohteena on millaisia oman sisällön tuottamisen, muokkaamisen ja jakamisen taitoja oppilaat oppivat omia videotarinoita rakentamalla. Tutkimus perustuu Helsingin yliopiston Digitaalisen tarinankerronnan projektiin, joka oli osa Tekesin rahoittamaa Finnable 2020 -tutkimushanketta. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki projektiin osallistuneet kuudennet luokat Suomesta, yhteensä viisi luokkaa. Tutkimuksen aineisto koostuu oppilas- ja opettajahaastatteluista, sekä oppilaiden rakentamista videotarinoista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Analyysirungon tukena käytettiin digitaaliseen lukutaitoon, digitaaliseen tarinankerrontaan sekä elokuvakerrontaan liittyvää tutkimustietoa. Tulosten mukaan oppilaat oppivat monia digitaaliseen lukutaitoon liittyviä oman sisällön tuottamisen taitoja videotarinaprojektin aikana. Videotarinoita rakentaessaan oppilaat oppivat oman sisällön suunnittelua, tiedon ja materiaalin hankintaa, sekä mobiililaitteiden käyttämistä. Lisäksi he oppivat kuvaamiseen liittyviä asioita, sekä erilaisia keinoja tuoda omaa viestiään esille videotarinoiden kautta. Videotarinoita muokatessaan oppilaat harjoittelivat kuvien ja videoiden editointia sekä koostamista videomuokkaustyökalujen avulla. Jakaessaan omia videotarinoitaan muiden kanssa oppilaat oppivat, kuinka he voivat jakaa tietoa toisille, arvioida omaa ja toisten työtä, huomioida katsojia sekä olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa oman videotarinansa kautta

    Uusperheiden vanhempien kokemukset terveydenhoitajilta saamasta tuesta äitiys- ja lastenneuvolassa

    Get PDF
    Uusperheiden määrä on kasvussa niin meidän maassamme kuin muualla maailmalla. Tämä asettaa jatkuvasti uusia haasteita terveydenhoitajan työlle. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata uusperheen vanhempien kokemuksia ja odotuksia terveydenhoitajalta saamasta tuesta äitiys- ja lastenneuvolassa huomioiden uusperheyden asettamia haasteita perheen arkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli saada uusperheiden vanhempien kokemusten pohjalta käsitystä heidän eri elämäntilanteisiin liittyvistä haasteista, jotka terveydenhoitajien on tärkeää tiedostaa työskenneltäessä uusperheiden kanssa äitiys- ja lastenneuvolassa. Tieto auttaa terveydenhoitajia kehittämään uusperheiden voimavaroja tukevia työmenetelmiä. Tietoperustan luomiseen käytimme uusperheisiin liittyvää kirjallisuutta sekä kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimuksia. Tutkimukseemme osallistuneet perheet valikoituvat Oulun seudun alu-eelta Uusperheiden liiton kautta. Toteutimme haastattelut perheiden kotona. Haastatteluihin osal-listui 7 vanhempaa. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastatteluna ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustulosten mukaan uusperheystilannetta ei vanhempien kokemusten mukaan oltu suurimmalta osalta huomioitu riittävästi, eikä uusperheen toimivuuteen ja perherakenteeseen osattu kiinnittää tarpeeksi huomiota äitiys- ja lastenneuvolassa. Uusperheiden vanhemmat kokivat vertaistuen olevan tärkeä voimavaran lähde ja jäivätkin kaipaamaan äitiys- ja lastenneuvolan ohjausta vertaistuen pariin. Tulosten mukaan perheet kokivat emotionaalisen tuen tärkeimmäksi tuen muodoksi. Tutkimus kokoaa yhteen uusperheiden vanhempien erilaisia näkökulmia siitä, miten vanhemmat ovat kokeneet uusperheyteen liittyvän tuen tarpeen, perheen sisäiset voimavarat ja vertaistuen merkityksen. Tutkimuksen tuloksia terveydenhoitajat voivat hyödyntää oman ammattitaidon kehittämiseen kohdatessaan uusperheitä äitiys- ja lastenneuvolassa. Perheet voivat hyötyä opinnäytetyöstämme saamalla tietoa uusperheistä ja sen kehitysvaiheista, erilaisista tuenmuodoista ja vertaistuen mahdollisuuksista. Tutkimusta tehdessä nousi esiin kaksi jatkotutkimusideaa; millainen on ei-biologisen vanhemman rooli uusperheessä ja millainen on biologisen etävanhemman rooli uusperhekuviossa.The number of blended families is increasing in both Finland and the world. This continually poses new challenges for the work of a Public Health Nurse. The purpose of our thesis was to portray the experiences of parents in blended families of the support that they have received in maternity and child health clinics in regard to the challenges that a blended family faces in their daily lives. The aim of the present study was to have an understanding, based on the experiences of parents in blended families, of the challenges of different situations in life that Public Health Nurses should be aware of when working with blended families in maternity or child health clinics. This information helps Public Health Nurses in developing new working methods that support the re-sources of blended families. As background for the present study we used literature related to blended families as well as international and Finnish research. The study used qualitative methods for data collection. The participant families of the present study were found via Uusperheiden liitto (the union of blended families in Finland) from the Oulu region. The interviews were carried out in the homes of the families. There were seven parents who participated in the interviews. Collecting the data was carried out as a thematic interview and the data were analyzed using content analysis. The results of the present study showed that according to the experiences of the parents, their situation as a blended family had mostly not been acknowledged sufficiently. In addition, the functionality of a blended family and the family structure did not receive enough attention in maternity and child health clinics. The parents in blended families felt that peer support was an important resource and hoped for more guidance towards peer support options from the maternity and child health clinics. According to the results, the families felt that emotional support was the most important form of support. The present study puts together different viewpoints of parents in blended families on how the parents have experienced the need for support as a blended family, the families’ own resources and the meaning of peer support. The findings of the present study can be utilized by Public Health Nurses in developing their own professional skills when encountering blended families in maternity and child health clinics. Families can benefit from the study by getting information about blended families and its phases of development, different forms of support and the possibilities of peer support. There is a need for further research especially on the role of the non-biological parent in a blended family and the role of the biological parent who is not living with the children in a blended family situation
    corecore