Exploratory research on the strategic growth factors of E-sports organizations

Gaming as a social event has evolved rapidly into a competitive industry which can already be compared to traditional sports. Understanding how organizations within this industry grow is crucial as the industry grows and sustains its place in the world of sport entertainment. The industry has received only scarce research as of currently, and this study aims to create a foundation for further research into the strategic growth factors of e-sports organizations. This study takes into consideration how new ventures have been researched to grow and what key factors influence this growth. Thus, the literature reviewed in this thesis concentrates on the literature of New Venture Growth to gain an understanding on how new ventures have grown and then through empirical study, use these factors as a start-ing point in complying a list of key factors that influence the growth of e-sports organ-izations. Due to the lack of research and the newness of the industry, this study con-ducted qualitative research using theme interviews through online channels. The six participants within this study represent a good portion of the e-sports industry in Fin-land with founding members of e-sports organizations and experts in the field. This study concludes that there are multiple factors that influence the growth of e-sports organizations, some that are applicable to traditional new ventures and some that were found through the data-driven analysis, such as diversifying revenue streams. The competitive side of the industry is currently not at a stage where organizations can sustain their growth merely through succeeding in the competitive environment. Fur-thermore, this study suggests that e-sports organizations should focus on creating al-ternative business models alongside competition to create alternative revenue flows to sustain the growth. Another key finding of the study is that the current stage of the e-sports industry allows organizations to grow and take advantage of the evolving indus-try. Although the industry has some larger organizations, there is no organization that has established it’s place at the top. Low entry barriers of the industry allow organiza-tions to enter the market and drive growth through correct strategical choices.Videopelit sosiaalisena tapahtumana on kehittynyt vauhdilla kilpailulliseksi teollisuu-denalaksi, jota voidaan jo verrata perinteisiin urheilulajeihin. Alan kasvaessa ja va-kiinnuttaessaan asemansa viihdeteollisuuden maailmassa, on erittäin tärkeää ymmär-tää, miten e-urheiluorganisaatiot kasvavat. Alaan ei ole kohdistunut laajamittaista tie-teellistä tutkimusta, ja tämän tutkimuksen tarkoitus on luoda pohjaa tulevaisuuden tutkimuksille, joiden tarkoitus on selvittää e-urheiluorganisaatioiden strategisia kasvu-tekijöitä. Tämä tutkimuksen teoriaosuus pohjautuu New Venture Growth -kirjallisuuteen, jota on käytetty tutkimaan miten uudet yritykset tai organisaatiot kasvavat ja mitkä ovat ne kasvutekijät, jotka kasvuun vaikuttavat. Teoreettiseen kehykseen pohjautuen empiiri-sellä tutkimuksella tämän tutkimuksen tarkoitus on luoda viitekehys niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kasvuun e-urheiluorganisaatioissa. Koska alaa ei ole vielä tutkittu laajasti ja ala itsessään on nuori, tutkimuksessa käytetään laadullisia menetelmiä, jot-ka on suoritettu verkkotapaamisalustoilla. Haastatteluiden kuusi osallistujaa edustaa isoa osaa e-urheiluteollisuudesta Suomessa. Haastateltavat ovat organisaatioiden pe-rustajajäseniä tai alan asiantuntijoita. Tämän tutkimuksen mukaan e-urheiluorganisaatioiden kasvuun vaikuttaa lukuisat te-kijät. Osa kasvutekijöistä on samaistettavissa perinteisiin yrityksiin, sekä osa kasvute-kijöistä on havaittu aineistolähtöisen analyysin perusteella, kuten tulovirtojen moni-puolistaminen. Tällä hetkellä e-urheiluteollisuus ei ole pisteessä, jossa organisaatiot voivat ylläpitää orgaanista kasvuaan pelkästään menestymällä kilpailullisesti. Tästä johtuen, tämä tutkimus ehdottaa, että e-urheiluorganisaatioiden tulisi pyrkiä luomaan vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja kilpailullisen puolen rinnalle voidakseen saada tulovirtoja muualta. Tutkimuksen toinen havainto liittyy alan rakenteeseen. E-urheiluteollisuuden on edelleen kasvuvaiheessa, ja tämä mahdollistaa organisaatioiden kasvun hyödyntämällä alan epätäydellisyyksiä. Vaikka alalla on jo suuria organisaa-tioita, minkään organisaation ei voida sanoa vakiinnuttaneen paikkansa, vaan liikeh-dintää tapahtuu koko ajan. Alan matalat markkinoille pääsyn esteet mahdollistavat uusien organisaatioiden luonnin sekä kasvun oikeiden strategisten valintojen kautta

Utilizing BIM-modelling for risk management in infrastructure projects

Riskienhallinnan integroiminen osaksi projektin eri vaiheita voidaan nähdä edellytyksenä ammattitaitoiselle projektin hoidolle. Valitettavan usein on luettavissa uutisia puutteellisesta riskienhallinnasta koskien rakennushankkeiden epäonnistumisia, milloin kustannusylitysten, aikataulun tai työturvallisuuden osalta. Uusien toimintatapojen ja menetelmien voidaan nähdä olevan hankkeiden riskienhallinnalle välttämättömiä, jotta voidaan minimoida mahdolliset riskit. Tietomalli projektin keskeisenä työkaluna on juuri oikea suunta kehittää hankkeen riskienhallintaa, koska siten tietoa riskeistä voidaan jakaa mahdollisimman laajalti. Tietomallintamisesta on puhuttu suunnittelun alalla jo pitkään, mutta sen aito kehittyminen monipuoliseksi käytännön työkaluksi on ollut varsin hidasta. Kukaan ei ole voinut ennalta tietää kaikkea sitä, mihin tietomallia tänä päivänä hyödynnetään. Diplomityön tavoitteina oli tutkia, miten tietomalleja voitaisiin hyödyntää väylähankkeiden riskienhallinnassa ja millaisia hyötyjä tämä voisi riskienhallinnalle antaa. Myös mahdollisten haasteiden tutkiminen ja tiedonsiirron nimikkeistön luonnostelu olivat tutkimuksen tavoitteina. Tutkimus synnytti paljon uusia tutkimusaiheita, joiden löytäminen muuten olisi voinut olla lähes mahdotonta. Tämä diplomityö on laadullinen tutkimus, jossa pyritään tuottamaan uutta tietoa tutkittavasta aiheesta ja selkeyttämään vielä varsin vierasta aihetta infrasuunnittelun alueella. Tutkimus koostuu kahdesta vaiheesta, joista ensimmäisenä on kirjallisuusselvitys ja toisena empiirinen tutkimus. Kirjallisuusselvityksessä pyritään tuomaan kaikki tutkimuskysymyksiä sivuavat aihepiirit esiin perustellen tällä samalla aiheen kansainvälisesti varsin vähäinen aiempi tutkimus. Empiirinen aineisto koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista, lomaketutkimuksesta ja pilotoinnista. E18 Kausela−Kirismäki pilotoinnin seurauksena saatiin tutkittua työssä ehdotettua ratkaisua riskitiedon liittämiseksi tietomalliin ja siihen liittyviä kysymyksiä. Suunnitteluohjelmistojen tekniset rajoitteet ja mahdollisuudet kartoitettiin ohjelmistolaajennusta koskien, joka voitiin nähdä välttämättömänä osana tiedon siirtämiseksi tietokannoista tietomalliin. Riskien tietomallintamisen laajempaan hyödyntämiseen tarvitaan ehdottomasti alalle luotu yhtenäinen nimikkeistö, jotta riskienhallinnan tieto saataisiin kulkemaan tietomalleissa eri hankevaiheiden välillä. Riskienhallinnalle toimivia apukeinoja voidaan löytää myös kevyemmillä ratkaisuilla, joissa tukeudutaan vain tarkemman sijaintitiedon luomiseen ja visuaalisten keinojen painottamiseen riskien havainnollistamiseksi tietomallista.Integrating risk management into the various phases of projects can be desirable when having to read almost weekly news of the failures in construction projects, due to cost, schedule or safety overruns. For risk management, new tools and methodologies can be considered necessary to achieve better end results in projects. Data models used as key tools in projects are just the right way to develop risk management in order to distribute knowledge of risks as widely as possible. Data modelling has been talked about in the design sector for decades, but its real development into a versatile tool has been quite slow. No one has been able to foresee all the targets that are being exploited today. The objectives of the thesis were to explore how data models could be utilized in the risk management in infrastructure projects and what benefits could be achieved in risk mitigation. Examination of potential challenges and the drafting of the data transfer infra classification system were also targets of the study. This study created a lot of new research topics, which could otherwise have been almost impossible to find. The thesis is a qualitative study that aims at the generation of new information on the subject and to clarify a still foreign topic on the infra-design field. The study consists of two phases, the first of which is a literature study and the second one an empiric study. The literature study seeks to highlight all the research topics justifying at the same time the insignificant previous research internationally. Empiric data consists of semistructured interviews, form research and a piloting project. As a result of E18 Kausela–Kirismäki piloting project, the proposed solution was examined to integrate risk data and related issues into the data model. The technical limitations and possibilities of the design software were listed for a software extension that could be a necessary part to transfer data from databases to the data model. To a broader use of risk data modelling it is essential to create a uniform infra classification system for the sector, so that the information on risk management can be run in data models between project phases. Risk management support can also be found in lighter solutions that rely only on a more precise location data to create information, and to focus on visual means to illustrate the risks in the data model

Kilpailuedun rakentaminen online-ekosysteemeissä

Within the last decade the software industry has undergone major changes. In the past, companies were forced to develop, market, and distribute software products and services by relying primarily on internal resources. Nowadays, after the birth of online ecosystems, they can utilize existing software frameworks, development tools, distribution channels, and markets in their business. In this study the online ecosystem is defined as a combination of business ecosystem and software ecosystem consisting of loosely connected entities, such as producers, customers, marketers, and financiers that interact with each other in complex ways. The environment in which these entities operate is built around the unified web-based platform or market created by the ecosystem hub. This environment provides entities with the means to create, distribute, and consume software products and services. This study focuses on competitive advantage in online ecosystems. The literature study examines existing academic knowledge related to the concept of online ecosystem and competitive advantage. The empirical part, based on multiple case studies, identifies the sources of competitive advantage that firms can build iii these ecosystems. The results of the study indicate that companies can build competitive advantage in online ecosystems. This competitive advantage can he achieved through marketing activities, such as visibility, social networking, brand, and timing. It can also be based on operational issues, such as cooperation, economies of scale, and innovations. These sources of competitive advantage are also highly interconnected with visibility being the most essential element. The amount of existing literature dealing with competitive advantage in online ecosystems is limited. This study provides understanding of online ecosystems in general, identifies sources of competitive advantage that firms may build in these ecosystems and suggests topics for further research.Ohjelmistoala on kokenut suuria muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Ennen online-ekosysteemien olemassaoloa yritykset usein kehittivät, markkinoivat ja jakelivat ohjehnistotuotteensa ja palvelunsa itsenäisesti. Nykyään näillä yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää online-tekosysteemien tarjoamia sovellusympäristöjä, kehitystyökaluja, jakelukanavia ja markkinoita liiketoiminnassaan. Tässä tutkimuksessa online-ekosysteemi määritellään liiketoiminta- ja ohjelmistoekosysteemien yhdistelmäksi, jossa toimijat, kuten palveluiden kehittäjät, asiakkaat, markkinoijat ja rahoittajat, ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Toimintaympäristö, jossa nämä toimijat vaikuttavat, rakentuu ekosysteemin ylläpitäjän verkkopohjaisen ohjelmistoalustan tai markkinan ympärille. Tämän toimintaympäristön avulla ekosysteemin eri toimijat voivat tuottaa, jakaa ja kuluttaa ohjelmistotuotteita sekä palveluita. Tämä työ tutkii yritysten kilpailuetua online-ekosysteemeissä. Kirjallisuustutkimusosiossa selvitetään akateemisen kirjallisuuden avulla, mitä käsitteet online-ekosysteemi sekä kilpailuetu tarkoittavat. Tutkimuksen empiiriosuudessa puolestaan tutkitaan tapaustutkimusten avulla, mihin asioihin yritysten kilpailuetu voi perustua online-ekosysteemeissä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että online-ekosysteemeissä on mahdollista saavuttaa kilpailuetuja. Nämä kilpailuedut voivat perustua markkinoinnillisiin asioihin, kuten näkyvyyteen, sosiaaliseen verkostoitumiseen, brändiin tai ajoitukseen. Ne voivat perustua myös operatiivisiin asioihin, kuten yhteistyöhön, skaalaetuihin tai innovaatioihin. Edellä mainitut kilpailuedun lähteet ovat myös erittäin linkittyneitä toisiinsa näkyvyyden ollessa keskeisin tekijä. Kilpailuetua online-ekosysteemeissä käsittelevää akateemista kirjallisuutta on vähän. Tämä tutkimus lisää ymmärrystä online-ekosysteemeistä sekä kilpailueduista, joita ekosysteemin yritykset voivat saavuttaa. Näiden lisäksi tutkimuksen lopussa ehdotetaan mahdollisia jatkotutkimusaiheita online-ekosysteemien yritysten kilpailuetuun liittyen

Radiation-hard semiconductor detectors for SuperLHC.

An option of increasing the luminosity of the Large Hadron Collider (LHC) at CERN to 1035 cm−2 s−1 has been envisaged to extend the physics reach of the machine. An efficient tracking down to a few centimetres from the interaction point will be required to exploit the physics potential of the upgraded LHC. As a consequence, the semiconductor detectors close to the interaction region will receive severe doses of fast hadron irradiation and the inner tracker detectors will need to survive fast hadron fluences of up to above 1016 cm−2. The CERN-RD50 project “Development of Radiation Hard Semiconductor Devices for Very High Luminosity Colliders” has been established in 2002 to explore detector materials and technologies that will allow to operate devices up to, or beyond, this limit. The strategies followed by RD50 to enhance the radiation tolerance include the development of new or defect engineered detector materials (SiC, GaN, Czochralski and epitaxial silicon, oxygen enriched Float Zone silicon), the improvement of present detector designs and the understanding of the microscopic defects causing the degradation of the irradiated detectors. The latest advancements within the RD50 collaboration on radiation hard semiconductor detectors will be reviewed and discussed in this work