2 research outputs found

    Asiakirja museo-objektina. Museoarkistot, asiakirjojen kontekstit sekä arkistojen ja museoiden työnjako

    Get PDF
    Suomen muistiorganisaatioiden työnjaon mukaan asiakirjat kuuluvat arkistoon ja esineet, taideteokset sekä luonnontieteelliset näytteet museoon. Muistiorganisaatiot jakavat säilytysvastuun muun muassa pienpainatteiden, valokuvien ja yksityisarkistojen osalta. Kuitenkin Suomen ammatillisesti hoidetut museot säilyttävät huomattavia asiakirja-aineistoja. Museoarkisto on materiaalin mukaan järjestetty museokokoelmatyyppi. Analysoin Museoviraston julkaisemia, museoille suunnattuja oppaita sekä tekemiäni haastatteluja tutkiessani, mitä museoarkistot ovat, kuinka ne ovat syntyneet ja kuinka museoissa suhtaudutaan kokoelmien asiakirja-aineistoihin. Tarkastelen myös asiakirjan käsitettä ja esineyttä arkisto- ja museokontekstissa sekä arkistojen ja museoiden työnjakoa. Tapausesimerkkinä on Turun museokeskuksen museoarkisto. Haastateltavista kolme edustaa museo- ja yksi arkistokenttää. Museoarkisto voi olla puhtaasti asiakirjakokoelma tai sisältää paljon muutakin sekalaista, pääasiassa paperista aineistoa. Koska varsinaisten arkisto-organisaatioiden tallennustoiminta ei ole aukotonta, museoarkistoilla on roolinsa asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttäjinä. Museoiden kokoelmiin kertyy asiakirjoja niiden kokoelmapolitiikan ohjaamana muiden objektien museoinnin yhteydessä, lahjoituksina ja oman keruutyön kautta. Museoarkistoihin voi yksittäisten asiakirjojen lisäksi sisältyä myös kokonaisia arkistoja, mutta museot eivät ole lähtökohtaisesti kiinnostuneita asiakirjojen kokonaisuuksien tai arkistojen provenienssin säilyttämisestä. Asiakirjan aihe ratkaisee. Museoiden toiminnan ydin on esineissä, museoarkistot voidaan nähdä pikemminkin esinekokoelmien liitteinä kuin itsenäisinä kokoelmina. Tilanne voi muuttua Museoiden luettelointiohje arkistoaineistolle -oppaan myötä. Museoarkistojen tarkka järjestäminen ja luettelointi lisäisi niiden saavutettavuutta ja merkitystä. Asiakirjan käsite museoissa eroaa arkistojen määrittelyistä. Museot voivat toisaalta luetteloida asiakirja-aineistona mitä tahansa paperista, toisaalta asiakirjoina voidaan pitää vain pöytäkirjojen tapaista viranomaisaineistoa eikä esimerkiksi karttoja, piirustuksia ja valokuvia, kuten arkistomaailmassa. Asiakirjan esineys on oleellisempaa museo- kuin arkistomaailmassa, jossa keskitytään asiakirjan todistusvoimaisuuteen ja tietosisältöön. Suomen museot ja arkistot ovat muun muassa vuonna 2008 käynnistetyn Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen myötä lisänneet vuoropuheluaan, tavoitteena on toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen

    Asiakirja museo-objektina : Museoarkistot, asiakirjojen kontekstit sekä arkistojen ja museoiden työnjako

    Get PDF
    Suomen muistiorganisaatioiden työnjaon mukaan asiakirjat kuuluvat arkistoon ja esineet, taideteokset sekä luonnontieteelliset näytteet museoon. Muistiorganisaatiot jakavat säilytysvastuun muun muassa pienpainatteiden, valokuvien ja yksityisarkistojen osalta. Kuitenkin Suomen ammatillisesti hoidetut museot säilyttävät huomattavia asiakirja-aineistoja. Museoarkisto on materiaalin mukaan järjestetty museokokoelmatyyppi. Analysoin Museoviraston julkaisemia, museoille suunnattuja oppaita sekä tekemiäni haastatteluja tutkiessani, mitä museoarkistot ovat, kuinka ne ovat syntyneet ja kuinka museoissa suhtaudutaan kokoelmien asiakirja-aineistoihin. Tarkastelen myös asiakirjan käsitettä ja esineyttä arkisto- ja museokontekstissa sekä arkistojen ja museoiden työnjakoa. Tapausesimerkkinä on Turun museokeskuksen museoarkisto. Haastateltavista kolme edustaa museo- ja yksi arkistokenttää. Museoarkisto voi olla puhtaasti asiakirjakokoelma tai sisältää paljon muutakin sekalaista, pääasiassa paperista aineistoa. Koska varsinaisten arkisto-organisaatioiden tallennustoiminta ei ole aukotonta, museoarkistoilla on roolinsa asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttäjinä. Museoiden kokoelmiin kertyy asiakirjoja niiden kokoelmapolitiikan ohjaamana muiden objektien museoinnin yhteydessä, lahjoituksina ja oman keruutyön kautta. Museoarkistoihin voi yksittäisten asiakirjojen lisäksi sisältyä myös kokonaisia arkistoja, mutta museot eivät ole lähtökohtaisesti kiinnostuneita asiakirjojen kokonaisuuksien tai arkistojen provenienssin säilyttämisestä. Asiakirjan aihe ratkaisee. Museoiden toiminnan ydin on esineissä, museoarkistot voidaan nähdä pikemminkin esinekokoelmien liitteinä kuin itsenäisinä kokoelmina. Tilanne voi muuttua Museoiden luettelointiohje arkistoaineistolle -oppaan myötä. Museoarkistojen tarkka järjestäminen ja luettelointi lisäisi niiden saavutettavuutta ja merkitystä. Asiakirjan käsite museoissa eroaa arkistojen määrittelyistä. Museot voivat toisaalta luetteloida asiakirja-aineistona mitä tahansa paperista, toisaalta asiakirjoina voidaan pitää vain pöytäkirjojen tapaista viranomaisaineistoa eikä esimerkiksi karttoja, piirustuksia ja valokuvia, kuten arkistomaailmassa. Asiakirjan esineys on oleellisempaa museo- kuin arkistomaailmassa, jossa keskitytään asiakirjan todistusvoimaisuuteen ja tietosisältöön. Suomen museot ja arkistot ovat muun muassa vuonna 2008 käynnistetyn Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen myötä lisänneet vuoropuheluaan, tavoitteena on toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen
    corecore