50 research outputs found

    Luonnontuotealan raaka-aineiden saatavuuden parantaminen

    Get PDF
    Luonnontuotealan raaka-aineiden saatavuuden parantamiseksi tarkennettiin alan jalostavien yritysten raaka-ainetarpeita sekä selvitettiin yritysten raaka-aineiden hankintaan liittyviä käytänteitä ja toiveita. Verkkokyselyssä painotettiin raaka-aineista luonnonkasveja ja erikoisluonnontuotteita, koska metsämarjojen ja -sienten osalta Suomessa on jo olemassa mittavaa raaka-aineitten osto- ja välitystoimintaa. Eri puolilla Suomea järjestetyissä tilaisuuksissa tiedotettiin aiheesta, aktivoitiin raaka-ainetuotantoon ja tarkasteltiin alueellisia resursseja ja mahdollisuuksia toiminnan käynnistämiseen. Työpajoissa ja aineistoa kokoamalla rakennettiin käytännön yhteistyötä ja toimintamalleja raaka-ainesaatavuuden parantamiseksi. Selvityksessä tehdyn yrityskyselyn perusteella selvästi yli puolet luonnontuotteita jalostavista yrityksistä kokee raaka-aineitten hankintansa vähintään melko haastavaksi. Riittävien määrien saannin lisäksi jalostavilla yrityksillä on myös raaka-aineiden laatuun liittyviä haasteita. Keruulaadun ohella esille nousivat kuivausmenetelmien kehittymättömyys, käsittelylämpötilojen oikeellisuus ja laadukkaiden kuivureiden puute. Osa yrityksistä halusi raaka-aineet valmiiksi tuotantoon otettavaan muotoon käsiteltynä. Raaka-aineita hankitaan tällä hetkellä yleisesti ja mieluiten yrityksen omilta kerääjiltä tai jopa kerätään osin itse. Vastauksissa kuitenkin myös todettiin, että käytännössä kätevintä on ostaa raaka-aine välittäjiltä, joilla on suurempi valikoima ja tasalaatu, mikä vähentää omaa työmäärää ja koordinoinnin tarvetta. Luotettavan ja ammattimaisen raaka-ainekeskuksen tai välittäjän kanssa nähtiin mielekkääksi toimia, tilaus voisi hoitua yhdestä paikasta verkon kautta. Tarve nykyistä keskitetympiin raaka-ainetoimituksiin korostuu yrityksen tuotannon ja jalostusasteen kasvaessa tai toiminnan ollessa etäällä keruualueista. Jalostajien tarvitsemien luonnontuotelajien valikoima osoittautui varsin laajaksi. Kilomääräisesti tarkasteltuna eniten haluttaisiin ostaa mahlaa, kuusen kerkkää, nokkosta, koivun lehtiä, maitohorsmaa ja mesiangervoa. Raaka-aine toivottiin yleisimmin saatavan kuivattuna, tuoretavarana tai pakastettuna. Osa yrityksistä toivoi raaka-aineita jauhettuna tai uutettuna. Raaka-aineiden luomusertifiointia yrityksistä piti yli kolmannes erittäin tarpeellisena ja liki neljännes melko tarpeellisena. Asialla nähtiin kasvavaa merkitystä. Luonnontuotteiden kerääjäkorttia puolestaan piti kolmannes alan jalostavista yrityksistä erittäin tarpeellisena ja lähes yhtä moni melko tarpeellisena osana yrityksen laadunhallintaa ja osoituksena lajintunnistuksen, kestävän keruun ja esikäsittelyn osaamisesta. Keruu- ja hankintaketjun tuntemista pidettiin tärkeänä. Keruutoimintaa ja raaka-aineiden tuotantoa on ryhdytty tai ollaan ryhtymässä kehittämään monella alueella. Toistaiseksi Suomessa ei ole riittävästi luonnontuotteiden kerääjiä, keruuverkostoja, raaka-aineiden käsittelyyn valmiita tuotantotiloja tai kuivauskapasiteettia. Tietoa tarvittaisiin tuottavimmista keruumenetelmistä ja raaka-aineiden hinnoittelusta. Keskeinen haaste on keruun organisoinnin ja logistiikan puuttuminen. Luonnontuoteala on kasvuala, joka tarvitsee yhä enemmän ja monipuolisemmin raaka-aineita, jotta yritykset kykenevät tarttumaan maailman markkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Raaka-ainetuotantoa kokoava välitystoiminta parantaa raaka-aineiden toimitusvarmuutta. Lisäksi raaka-aineiden laadun varmistamisen merkityksen kasvaminen korostaa koko alkutuotantoketjun osaamista sekä panostuksia tuotantotiloihin, laadukkaaseen teknologiaan ja analytiikkaan. Raaka-aineiden välittäjinä voivat toimia keruukeskukset, jotka paikallisesti tai alueellisesti kokoavat ja kouluttavat luonnontuotteiden kerääjiä. Keruukeskuksella voi olla toimintaan tarvittavien tilojen ja välineiden järjestämisen ohella roolia keruualueiden ja -lupien hankinnassa. Ammattimaisesti toimivien keruukeskusten organisoitumisessa voidaan hyödyntää osuuskuntamuotoa. Lapissa kehitettyä elintarviketalo-konseptia voidaan hyödyntää luonnontuotealalla. Konseptissa kuvatut ratkaisut elintarvikkeiden terminaali- ja jalostustiloista sekä logistiikasta soveltuvat myös luonnontuotteiden vastaanotto-, varastointi- ja jalostustoimintaan. Elintarviketaloihin koottaisiin kerääjien tuottamat raaka-aineet vastaanottopisteiden kautta. Kerääjien osaamisen varmistamiseksi ja yhtenäistämiseksi tarvitaan alan koulutusjärjestelmän ja -materiaalien kehittämistä. Koulutettujen kerääjien tavoittamista voidaan parantaa verkkopohjaisen järjestelmän ja rekisterin avulla. Järjestelmän avulla voidaan saattaa yhteen jalostavien yritysten tarpeet, keruukeskusten toiminnan organisointi sekä kerääjien käytännön työ. Keruun kannattavuutta on syytä parantaa luonnontuotteiden talteenoton menetelmiä ja välineitä kehittämällä sekä hyödyntämällä paikkatietoa parhaiden keruualueiden selvittämisessä. Selvitystyön luonnontuotealan raaka-ainetuotannon kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista toteutti Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Työ toteutettiin laajassa yhteistyössä luonnontuotealan toimijoiden ja alueellisten kehittämishankkeiden kanssa koko Suomea tarkastellen

    Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa : Luonnontuotealan toimintaohjelma 2020

    Get PDF
    Suomen luonto tuottaa runsaasti monipuolisia raaka-aineita, jotka tarjoavat erilaisia hyvinvointihy√∂tyj√§ ja kaupallisia mahdollisuuksia. Suuntaus luonnonmukaisuuteen ja kasvava kiinnostus terveytt√§ kohtaan lis√§√§v√§t luonnosta saatavien tuotteiden k√§ytt√∂√§ ja kysynt√§√§ niin kotimaan markkinoilla kuin kansainv√§lisestikin. Luonnontuotteita ja niiden ainesosia voidaan hy√∂dynt√§√§ paitsi elintarvikkeissa my√∂s hyvinvointituotteissa, kosmetiikassa, l√§√§keaineina ja rohdoksina sek√§ erilaisissa tuotteisiin pohjautuvissa palveluissa. Luonnontuotteet ovat kuitenkin j√§√§neet suurelta osin hy√∂dynt√§m√§tt√§, eik√§ niiden kaikkia arvoja viel√§ tunnetakaan. Luonnontuotealalle laadittiin kansallinen toimintaohjelma alan mahdollisuuksien esille nostamiseksi ja kehitt√§misty√∂n suuntaamiseksi. Kehitt√§misty√∂n painoalat on nostettu esiin ennakoimalla luonnontuotealan markkinoita ja tarkastelemalla eri toimialojen rajapintojen kaupallisia mahdollisuuksia. Luonnontuotealan toimintaohjelmassa kehitt√§misty√∂n painoaloja ovat kest√§v√§ ja markkinavetoinen raaka-ainetuotanto, innovatiivinen ja jalostusarvoa lis√§√§v√§ tuotekehitys sek√§ lis√§arvon tuottaminen matkailu- ja hyvinvointipalveluihin. Lis√§ksi tutkimuksen, teknologian ja osaamisen kehitt√§minen ja hy√∂dynt√§minen koskettavat kaikkia n√§it√§ painoaloja. Markkinavetoinen, kustannustehokas ja kest√§v√§ raaka-ainetuotanto on luonnontuotealan liiketoiminnan kehitt√§misen perusta. Osaamista ja uusia menetelmi√§ tarvitaan luonnontuotteiden l√∂yt√§miseen, talteenottoon luonnosta, puoliviljelyyn ja viljelyyn. Toiminnan kehitt√§misess√§ korostuu kattava ketju alkutuottajista jatkojalostajiin ja markkinointiin. My√∂s uusia tuottajia on l√∂ydett√§v√§. Raaka-ainevalinnoissa on syyt√§ keskitty√§ markkinoilla ennakoituun kysynt√§√§n. Toisaalta on tarpeen luoda markkinoita v√§litt√§en tietoa ja ideoita luonnontuotteiden mahdollisuuksista eri elinkeinoaloille. T√§rke√§√§ on luoda monipuolisia arvoverkkoja, liitt√§√§ mukaan erilaisia liiketoimintahy√∂tyj√§ saavat ja hy√∂dynt√§√§ raaka-aineitten sivuvirrat tehokkaasti. My√∂s mahdollisia alan yritystoiminnan kynnyksi√§ tulee madaltaa. Jalostusastetta nostamalla voidaan kasvattaa raaka-aineista saatavia hy√∂tyj√§. Luonnontuotteiden tuotekehityksess√§ mahdollisuuksia tarjoavat innovatiiviset tuotteet, eri elinkeinoaloille tarjottavat v√§lituotteet, edell√§k√§vij√§markkinoitten l√∂yt√§minen ja kuluttajatutkimuksen hy√∂dynt√§minen. Alalle tarvitaan nykyisten yritysten toiminnan kehitt√§misen lis√§ksi uutta yritt√§jyytt√§. Tavoitteena on saada markkinoille laadukkaita luonnontuotepohjaisia tavaramerkkej√§, jotka rakentuvat muun muassa puhtauden, vastuullisuuden ja korkean osaamisen varaan. Erityisesti kansainv√§lisi√§ markkinoita voidaan tavoittaa nykyist√§ paremmin markkinointiyhteisty√∂n ja monipuolisen tuotetarjonnan avulla. Kansainv√§lisesti tunnetut luonnontuotteet voivat olla osa Suomen maaimagoa, jota puolestaan voidaan hy√∂dynt√§√§ markkinointikampanjoissa ulkomailla. Luonnontuotteet voivat olla osa suomalaisten matkailu- ja hyvinvointipalvelujen sis√§lt√∂√§ ja erottuvuutta. Palvelujen kehitt√§miseksi tarvitaan eri alojen yritysten ja toimijoiden t√∂rm√§ytt√§mist√§ ja tiedon v√§litt√§mist√§, yhteist√§ palvelujen ja palvelukokonaisuuksien kehitt√§mist√§ sek√§ luonnontuotepohjaisen tuotetarjonnan suuntaamista palvelutoimintaan. Uusia mahdollisuuksia ja palvelukokonaisuuksia on mahdollista havainnollistaa esimerkkien avulla. Luonnontuotealan toimintaohjelma koottiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hallinnoimassa Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) -hankkeessa. Hanketta toteuttivat my√∂s Foodwest Oy, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT, Rovaniemi), Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, It√§-Suomen yliopisto sek√§ Teknologiakeskus KETEK Oy. Hanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehitt√§misohjelmaa 2007‚Äď2013 ja sit√§ rahoittivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Etel√§-Pohjanmaan ELY-keskukset Euroopan maaseudun kehitt√§misen maatalousrahastosta

    Luontoyrittäjyys Suomessa : Alueelliset verkostot: luontoyrittäminen, matkailu- ja maaseutuklusteri -hankkeen loppuraportti

    Get PDF
    Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen yksikkö (HY-Makes) toteuttivat yhteistyössä Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluneen esitutkimuksen, jossa tarkennettiin luontoyrittäjyyden määritelmää, kartoitettiin luontoyrittäjyyden toimintaympäristöä sekä selvitettiin alan kehittämistarpeita yhteistyön lisäämistä ajatellen. Työ toteutettiin haastattelemalla noin 200 toimijaa koko Suomen alueelta. Selvityksen perusteella saatiin luontoyrittäjyydestä kokonaiskuva, jonka avulla esitetään jatkotoimia alan eteenpäin kehittämiseksi. Luontoyrittäjyys määriteltiin hankkeen tuloksena luonnonantimiin ja luonnon tarjoamiin elämyksiin perustuvaksi ympäristövastuulliseksi yrittäjyydeksi. Luonto on alan toiminnassa keskeinen tuotannontekijä, jonka tulee pysyä kunnossa. Luontoyrittäjyydessä painotetaan erityisesti luonnon aineettomia arvoja ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Uusiutumattomia luonnonvaroja hyödynnetään toiminnassa säästäen sekä mahdollisimman vähän luontoa kuluttaen. Luontoyrittäjyyteen kuuluvaa toimintaa kuvaavat määreet luontokeskeisyys, vastuullisuus, kotimaisuus, paikallisuus, käsityömäisyys ja yksilöllisyys. Luontoyrittäminen jaettiin toimialan ja hyödynnettävien luonnonvarojen mukaan sektoreihin seuraavasti: 1) luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin perustuva vastuullinen matkailu (mm. luonto-, elämys- ja metsästysmatkailu) ja muut elämyspalvelut 2) puun ja puista saatavien tuotteiden ympäristövastuullinen jalostaminen muussa kuin suuressa ja keskisuuressa teollisuudessa 3) luonnonmarjojen, -sienien ja -yrttien yms. keruutuotteiden hyödyntäminen sekä luonnonkasveja hyödyntävä viherrakentaminen 4) riistan, kalojen ja rapujen hyödyntäminen 5) turpeen ja kiven sekä muiden maaperäainesten pienimuotoinen ja kestävän käytön mukainen hyödyntäminen 6) vesivarojen sekä lumen ja jään hyödyntäminen 7) muut luontoon tukeutuvat palvelut (mm. ympäristön siistiminen ja raivaus, virkistyspalvelut, luontoon liittyvä sisältötuotanto) Maakunnittain toteutetuissa haastatteluissa nähtiin luontoyrittäjyyden mahdollisuuksina kunkin alueen luonnon erityispiirteet sekä yhteistyöhön perustuva tuotekehitys ja markkinointi. Vaikka luontoyrittäjyys on kehittymässä vireästi koko Suomessa, alan laajan ja hajanaisen toimintakentän kokoaminen nähtiin välttämättömyytenä. Luontoyrittäjyysverkoston rakentumiseen näyttää tutkimuksen tulosten perusteella olevan hyviä mahdollisuuksia. Alan toimijoiden yhteistyövalmiudet ovat kehittyneet viime vuosina koko Suomessa. Yhteistyötä oltiin valmiita hakemaan kansallisella ja maakuntarajat rikkovalla tasolla. Yrittäjyyden ja tutkimuksen lisäksi toimintaan haluttiin kytkeä mukaan alan koulutus ja muu kehittämistoiminta. Yhteistyön aiheina ja luontoyrittäjyysverkoston tehtävinä selvityksessä nousivat esille markkinointi, tiedon kokoaminen ja välittäminen, alan yhdenmukaistaminen, tuotekehityksen tehostaminen, toimijoiden osaamisen kehittäminen sekä alan edunvalvonta. Selvityksessä korostui luontoyrittäjyyteen liittyvä vastuullisuus, laatu sekä imago ja sen hyödyntäminen. Myös toiminnan yrittäjämäisyyden kehittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostoon liittyen nähtiin tarpeen luoda kriteeristö tai luokitus mukaan pääsemisen rajaamiseksi toiminnan laadun ja ympäristöasioiden huomioon ottamisen pohjalta. Selvityksen perusteella luontoyrittäjyyden imago ja arvomaailma on syytä nostaa alan yhteistyön ja liiketoiminnan perustaksi. Luontoyrittäjyyden yhteistyön ja liiketoiminnan kehittymistä hankaloittaa selvityksen tulosten perusteella alalla vallitseva tiedon puute. Luontoyrittäjyyden tietoverkko nähtiinkin lähes yksimielisesti merkityksellisenä alan kehittymisen kannalta. Tietoverkko nähtiin alan markkinointikanavana, tiedon välittäjänä, toimijoiden löytämispaikkana ja keskustelufoorumina. Keskitettyä tietopankkia pidettiin luontoyrittäjyysverkoston työkaluna. Evästyksenä luontoyrittäjyysverkoston kehittämiseen työssä nousi esille toiminnan käytännönläheisyys ja yrittäjälähtöisyys. Selvityksen perusteella verkoston tulisi olla laaja ja kattava. Lisäksi verkoston tehtävät ja pelisäännöt sekä työnjako pitäisi olla selkeästi määritellyt. Tärkeänä nähtiin, että verkostolla on puolueeton, vastuun ottava koordinaatiotaho. Selvityksen perusteella keskeisinä luontoyrittäjyyden kehittämiseen tähtäävinä jatkotoimina työssä esitetään seuraavaa: 1. Luontoyrittäjyysverkoston rakentaminen ja luontoyrittäjyyden osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen 2. Luontoyrittäjyyden tietoverkon ja yritysrekisterin toteutus 3. Luontoyrittäjyyden imagon rakentaminen 4. Luontoyrittäjyyden laatujärjestelmän luominen 5. Luontoyrittäjyyden ympäristöohjelman rakentaminen 6. Yhteisten tuotemerkkien rakentaminen 7. Tuotekehitystoiminta, esimerkiksi alan palvelulaboratorion perustaminen sekä alan laitekehitys ja uuden tekniikan kehittäminen 8. Luontoyrittäjyyden markkinatutkimukset ja asiakaskartoitukset ulkomailla ja kotimaassa 9. Markkinointitoimet ulkomailla ja kotimaassa (kärkiyritykset ja koko yrityskenttä) 10. Alan toimijoiden osaamisen kehittäminen Työssä esitetään organisaatiomalli ja toiminnan käynnistämissuunnitelma kansalliselle luontoyrittäjyyden osaamiskeskukselle. Koordinoivan yksikön kehittämistoiminta keskittyisi alan kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen kehittämiseen, alan yhtenäistämiseen ja imagon luomiseen, markkinointiin sekä tiedonkulun kehittämiseen. Luontoyrittäjyyden osaamiskeskuksen ja sen toimijoiden puitteissa toteutettaisiin alan valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita.vokMyynti MTT tietopalveluyksikk

    Katsauksia maaseudun elinkeinoihin : matkailu - hyvinvointiala - koneurakointi - hevostalous - eläintenhoitoala - kalatalous - turkistalous - riista-ala

    Get PDF
    Elinkeinoalojen valikoima maaseudulla on monipuolinen ja edelleen laajenemassa. Alat vaihtelevat kehittymisvaiheiltaan ja vaativat erilaisia kehitt√§mistoimia ja palveluita. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014‚Äď2020 elinkeinojen ja osaamisen kehitt√§mist√§ koskevien tavoitteiden toteuttamisen tueksi koottiin saatavilla olevaa tietoa kahdeksan maaseudun yritt√§jyysalan nykytilanteesta ja kehitt√§mistarpeista. Raportissa tarkastellut alat olivat matkailu, hyvinvointiala, koneurakointi, hevostalous, el√§intenhoitoala, kalatalous, turkistalous ja riistatalous. Katsauksissa tarkasteltiin eri alojen tyypillisi√§ toimintamuotoja, tuotteita ja palveluita, yritysten ja ty√∂paikkojen m√§√§r√§√§, keskeisi√§ ohjelmia ja hankkeita, koulutusta sek√§ toimijoita. Tietojen saatavuus vaihteli elinkeinoaloittain, erityisesti tilastotietoa oli vaikea l√∂yt√§√§. Aloja on t√§st√§ syyst√§ vaikea vertailla toisiinsa. Ty√∂n pohjalta saadaan kuitenkin laajennettua yhteyksi√§ ja otettua paremmin huomioon eri elinkeinoalojen tarpeet kehitt√§misty√∂n jatkovaiheissa. Matkailu on yksi maaseudun kasvavista elinkeinoaloista. Maaseudun matkailuyritykset ovat perinteisesti kooltaan pieni√§ perheyrityksi√§, joille t√§rkeit√§ kilpailuvaltteja ovat maaseudun ja luonnon l√§heisyys sek√§ mahdollisuus antaa asiakkailleen yksil√∂llist√§ ja laadukasta palvelua. Matkailualalla on varsin paljon verkottuneita toimijoita, jotka kehitt√§v√§t alaa aktiivisesti niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla. Kehitt√§mist√§ on toteutettu etenkin teemapohjaisesti ja erilaisia kehitt√§misohjelmia ja -strategioita l√∂ytyy alalta runsaasti. Keskeisi√§ kehitt√§miskohteita ovat olleet markkinointi ja tuotteistaminen. Hyvinvointialan yritykset voidaan jaotella sektorikohtaisesti sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja tuottaviin yrityksiin. N√§iden lis√§ksi maaseudulla merkitt√§v√§√§ on my√∂s Green Care -toiminta, joka perustaa toimintansa maaseutu- ja luontoymp√§rist√∂n hyvinvointivaikutuksiin. Maaseudun hyvinvointialan yritykset ovat p√§√§asiassa pienyrityksi√§. Lakis√§√§teisi√§ palveluja tuottavien yritysten toimintaymp√§rist√∂ on erityisen haastava, sill√§ palvelumarkkinat eiv√§t toimi t√§ysin markkinaehtoisesti ja my√∂s palvelujen laatua ja saatavuutta s√§√§dell√§√§n varsin tiukasti lailla. Ostopalvelusopimuksista kilpailevien pienten hoivayritysten kilpailuasemaa on heikent√§nyt my√∂s palveluj√§rjestelm√§n kehitys, jonka my√∂t√§ palvelut j√§rjestet√§√§n yh√§ suuremmille alueille kerrallaan. Edell√§ mainitut haasteet on tunnistettu my√∂s valtakunnallisessa kehitt√§mistoiminnassa, jota toteutetaan niin sosiaali- ja terveysministeri√∂n kuin ty√∂- ja elinkeinoministeri√∂n tahoilta. Valtakunnallisten sote-alan etuj√§rjest√∂jen lis√§ksi alalle on muodostunut jonkin verran palvelukohtaisia yhdistyksi√§. Koneurakointi on yleisin yritystoiminnan muoto maaseudulla. Koneurakoijia toimii varsin monilla aloilla maataloudesta mets√§talouteen ja teiden kunnossapidosta turvetuotantoon. Yritykset ovat tavallisesti pieni√§, yhden miehen ja koneen yrityksi√§. Koneurakointia harjoitetaan paljon my√∂s osana monialaisten maatilojen toimintaa. Viime vuosina etenkin mets√§konealalle on kehittynyt uusia yritystoiminnan malleja ja my√∂s yrityskoot ovat kasvaneet. Kehitt√§mistoiminnassa on teknologisen osaamisen lis√§ksi keskitytty koneurakoitsijoiden liiketaloudellisen osaamisen kehitt√§miseen. Strategia- ja ohjelmatasolla koneurakointia kehitet√§√§n l√§hinn√§ osana muiden alojen strategioita ja ohjelmia. Etenkin mets√§alaa koskevat strategiat ja ohjelmat vaikuttavat my√∂s koneurakointialan kehitykseen. Hevostalous on perinteinen maaseudun elinkeino, jonka kasvu on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana nopeaa. Hevosurheilun suosio on kasvanut niin ravi- kuin ratsastustoiminnan puolella. My√∂s hevosmatkailu ja hevosen k√§ytt√∂ osana hyvinvointipalveluita on yleistynyt. Alalla toimii varsin yhten√§inen ja tiivis toimijaverkosto, joka toteuttaa alan kehitt√§mistoimintaa tuoreen, yhteisesti valmistetun hevosalan kehitt√§misstrategian mukaisesti. Yhteisty√∂t√§ koordinoimaan ja alan edist√§mist√§ ajamaan on perustettu oma yhteisty√∂organisaatio Hippolis, jonka toiminta on hyvin aktiivista. Kehitt√§mistoiminnassa on korostettu etenkin hevosiin ja yritystoimintaan liittyv√§n osaamisen kehitt√§mist√§. My√∂s maank√§yt√∂n kysymykset sek√§ alan tunnettuuden ja arvostuksen kohentaminen on n√§hty t√§rkeiksi kehitt√§miskohteiksi. El√§intenhoitoala on kasvanut viime vuosina etenkin lemmikkiel√§inmaailmassa tapahtuneiden muutosten my√∂t√§. Kysynt√§ on kasvanut niin erilaisille lemmikkiel√§intarvikkeille kuin rehuille ja palveluillekin. El√§intenhoitajan koulutus on my√∂s varsin suosittu koulutusala toiseen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Ala on kuitenkin toimialana viel√§ varsin pieni eik√§ sen kehitt√§miseen juuri ole panostettu niin kansallisella kuin alueellisellakaan tasolla. Alalla toimii kuitenkin jo varsin kattavasti toimialakohtaisia j√§rjest√∂j√§, jotka pyrkiv√§t my√∂s aktiivisesti kehitt√§m√§√§n alansa toimintaedellytyksi√§. Kalatalousalan toimintaymp√§rist√∂ on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana suuresti etenkin EU-j√§senyyden my√∂t√§. EU on tuonut kalatuotannon eri osa-alueille niin haasteita kuin mahdollisuuksia. Haasteita ovat aiheuttaneet etenkin tiukentuneet lains√§√§d√§nn√∂lliset rajoitteet sek√§ my√∂s kaupan vapauttamisesta aiheutunut entist√§ kovempi hintakilpailu. Toisaalta EU tukee kalatalouden eri toimialoja my√∂s aktiivisesti erilaisten tukirahastojen kautta. Alan valtakunnallisesta kehitt√§mistoiminnasta vastaa maa- ja mets√§talousministeri√∂, joka on laatinut muun muassa toimialakohtaiset strategiat jokaiselle elinkeinokalatalouden alalle. Toiminnassaan ministeri√∂ huomioi EU:n yhteisen kalastuspolitiikan rajoitteet. Alan toimijat ovat hyvin j√§rjest√§ytyneet omien toimialakohtaisten etuj√§rjest√∂jens√§ alle. Yleisesti kalatalouden etuja ja kehitt√§mist√§ edist√§√§ my√∂s Kalatalouden keskusliitto. Turkistalous on alueellisesti keskittynyt Suomessa Pohjanmaan maakuntiin, joissa sen alueelliset vaikutukset ovat viel√§ melko suuret. Viimeisten vuosikymmenten aikana kuitenkin turkistarhaus on v√§hentynyt Suomessa merkitt√§v√§sti. My√∂s valtio on kirist√§nyt turkistarhoihin suunnattua tukipolitiikkaa huomattavasti ja alan odotetaan tulevan toimeen entist√§ enemm√§n omillaan. Alalla on vain muutama toimija, jotka vastaavat alan kehitt√§misty√∂st√§ Suomessa. Viime vuosina alalla on toteutettu kehitt√§mishankkeita etenkin alan tulevaisuuden pohtimiseksi sek√§ tehty tutkimusta turkistarhojen ymp√§rist√∂vaikutusten v√§hent√§miseksi. Riistatalouteen liittyv√§ elinkeinotoiminta on Suomessa viel√§ varsin pienimuotoista. Riistaan perustuvaa toimintaa ovat muun muassa mets√§stysmatkailu, riistan lihan ja tuotteiden myynti sek√§ riistatarhaus ja riistatilayritt√§minen. Kasvua alalla haetaan etenkin mets√§stysmatkailusta sek√§ villiel√§inten kuvaus- ja tarkkailutoiminnasta Alan kasvumahdollisuuksia rajoittavat etenkin mets√§styksen luvanvaraisuus sek√§ pienet riistakannat. Riistalihan tarjonta ei vastaa t√§m√§nhetkist√§ kysynt√§√§. Alan kehittymiseksi alalla onkin toivottu riistakantojen kasvattamista. Ratkaisua riistalihan tarjonnan ongelmiin on haettu my√∂s riistatarhauksen kehitt√§misest√§. Riistalihan osalta ongelmalliseksi on koettu my√∂s lihan k√§sittelyyn ja myyntiin kohdistuvat lains√§√§d√§nn√∂lliset rajoitteet

    Metsästä pöytään ja arvotuotteiksi : luonnontuotealan kehittäminen Etelä-Pohjanmaalla

    Get PDF
    Luonnontuotteilla tarkoitetaan sellaisenaan tai jalostettuna hy√∂dynnett√§v√§ksi sopivia luonnonvaraisia tai puoliviljeltyj√§ kasveja tai sieni√§ sek√§ maaper√§n aineksia ja er√§it√§ puiden sivutuotteita. Yleisimmin k√§ytettyj√§ luonnontuotteita ovat erilaiset marjat, sienet ja yrtit. Luonnontuotteita ja niiden ainesosia voidaan hy√∂dynt√§√§ paitsi elintarvikkeissa my√∂s hyvinvointituotteissa, kosmetiikassa, l√§√§keaineina ja rohdoksina sek√§ erilaisissa tuotteisiin pohjautuvissa palveluissa. Suuri osa luonnontuotteiden tarjoamista mahdollisuuksista on kuitenkin viel√§ hy√∂dynt√§m√§tt√§. Raportti nostaa esille keskeiset teemat ja toimenpiteet luonnontuotealan kehitysty√∂lle Etel√§-Pohjanmaalla. Vaikka yritt√§jyytt√§ Etel√§-Pohjanmaalla onkin runsaasti, luonnontuotealan yritystoiminta on maakunnassa viel√§ verrattain v√§h√§ist√§ ja alan mahdollisuuksia tunnetaan vain osittain. Elintarvikekehitykseen liittyv√§ vahva osaaminen antaa kuitenkin perustan my√∂s luonnontuotealan kasvulle Etel√§-Pohjanmaalla. Maakunnassa on lis√§ksi muutamia luonnontuotealaan paneutuneita tutkimus- ja kehitt√§misorganisaatioita sek√§ kansallisesti merkitt√§vi√§ alan yrityksi√§. Luonnontuotealan tavoitetilaksi Etel√§-Pohjanmaalla asetettiin, ett√§ alan markkinat ja mahdollisuudet tunnetaan ja sit√§ kautta alalle syntyy uusia yrityksi√§ sek√§ uutta tuote- ja palvelutarjontaa. Tavoitteena on, ett√§ Etel√§-Pohjanmaan luonnon raaka-aineita hy√∂dynnet√§√§n innovatiivisesti ja tehokkaasti, mutta kest√§v√§ll√§ tavalla. Maakunnan osaavat luonnontuotealan toimijat ja yritt√§j√§t muodostavat innovaatiotoiminnalle suotuisan ymp√§rist√∂n toimien aktiivisessa yhteisty√∂ss√§ alueellisesti ja aluerajojen yli sek√§ kansainv√§lisi√§ verkostoja hy√∂dynt√§en. Painopistealat luonnontuotealan kehitt√§misty√∂ss√§ Etel√§-Pohjanmaalla ovat maakunnan vahvuuksien ja tunnistettujen kehityssuuntien perusteella luonnontuotteiden jalostus funktionaalisina elintarvikkeina ja ravintolisin√§, luonnontuotteisiin tukeutuvien hyvinvointituotteiden- ja palveluiden tuottaminen, el√§inrehujen ja -hoitotuotteiden valmistaminen, luonnontuotteiden sis√§lt√§mien yhdisteiden hy√∂dynt√§minen sek√§ luonnontuotteiden raaka-ainetuotanto ja viljely. Kehityssuuntien toteuttamista tukeviksi toimenpiteiksi kirjattiin muun muassa alan tiedotus ja koulutus, innovaatioymp√§rist√∂n kehitt√§minen, tutkimus- ja kehitt√§mistoiminnan vahvistaminen sek√§ verkostoitumisen ja yhteisty√∂n tehostaminen. T√§m√§ raportti koottiin osana Manner-Suomen maaseutuohjelmasta 2007‚Äď2013 rahoitettua Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) -hanketta. Hanketta hallinnoi Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Hankkeessa olivat lis√§ksi mukana Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Foodwest Oy, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT, Rovaniemi), Lapin ammattikorkeakoulu Oy, It√§-Suomen yliopisto sek√§ Teknologiakeskus KETEK Oy

    Raaka-ainetuotanto luonnontuotealalla : nykytila ja mahdollisuudet

    Get PDF
    Luonnontuotealan raaka-ainetuotanto on sangen laaja käsite pitäen sisällään luonnontuotteiden keruun ja muun talteenoton luonnosta, luonnontuotteiden puoliviljelyn sekä tiettyyn rajaan asti myös niiden viljelyn. Luonnosta saatavilla oleva kasviperäinen raaka-ainevalikoima puolestaan on lähes rajaton: yleisimmin luonnontuotteiksi mielletään metsämarjat ja -sienet sekä villiyrtit, mutta myös erikoisemmat tuotteet kuten mahla, pihka, turve, jäkälät, sammalet tai vaikkapa kävyt kuuluvat metsien ja soiden tarjoamaan laaja-alaiseen raaka-ainevarastoon. Käyttötarkoituksia luonnosta saatavilla raaka-aineilla on vielä enemmän kuin itse tuotteita, sillä monilla niistä on kysyntää useammalla kuin yhdellä toimialalla. Raja siihen, mikä luetaan varsinaiseksi luonnon raaka-aineeksi, ja mitä on jo pidettävä jalostettuna tuotteena, on häilyvä. Vaikka luonnontuoteala pitääkin sisällään hyvin monimuotoista toimintaa ja monenlaisia raaka-aineita, toimijakentän sangen yhtenevä mielipide kuitenkin on, että Suomen suuria vahvuuksia alalla ovat nimenomaan puhdas luonto sekä sen tarjoama raaka-aineiden rikkaus. Nykyajan ekologisuutta, terveellisyyttä, turvallisuutta sekä luonnonmukaisuutta suosivat kuluttajatrendit ovat erittäin suuri mahdollisuus, joiden hyödyntäminen esimerkiksi erilaisia sertifikaatteja tai brändejä käyttäen tuo tiedon tuotteen alkuperästä nopeasti ja luotettavasti ostopäätöksiä tekevälle kuluttajalle. Suomella voisi suuren potentiaalisen luomukeruualansa puolesta olla mahdollisuuksia profiloitua markkinoilla erityisesti puhtailla luomukeruutuotteillaan: esimerkiksi Lapin metsäalasta ainoastaan 325 hehtaaria ei kelpaisi luomutuotantoon (Mäkitalo & Vuorela 2014; kuva 3 sivulla 16). Todennetun laadun ohella Suomen pitkä historia luonnontuotteiden hyödyntämisessä sekä tallessa oleva kansanperinne tarjoavat mahdollisuuksia kehittää luonnontuotteista monia uudenlaisia toimeentulomahdollisuuksia. Luonnontuotealan suuria hankaluuksia on jo vuosia ollut raaka-aineiden saatavuus (mm. Jankkila 2005, 13-14; Talvensaari 2010, 4-5). Kaupallisen poiminnan suosiota kotimaisten poimijoiden keskuudessa latistaa raaka-aineesta maksettava alhainen hinta. Työläs ja käsityövaltainen keruutyö ei houkuttele suomalaista nuorempaa polvea, sillä koneellistaminen ei ole keruutoiminnassa saanut vielä tuulta alleen. Kotimaisten poimijoiden ikääntyessä raaka-aineiden saatavuutta onkin pyritty esimerkiksi marja- ja jäkäläaloilla parantamaan tuomalla maahan ulkomaisia poimijoita. Tämä keino olisi mahdollista ottaa käyttöön muidenkin luonnontuotteiden parissa, erityisesti jokamiehenoikeuksien ja kerääjien verovapauden piiriin kuuluvien sienten sekä villivihannesten ja -yrttien osalta. Elintason nousu Aasian maissa saattaa tulevaisuudessa kuitenkin rajoittaa ulkomaistenkin poimijoiden kiinnostusta. Tehokkuuden ja tuotantomäärien kasvattamisessa teknologian kehittäminen on tulevaisuudessa avainasemassa. Keruun ja käsittelyn koneellistaminen ja automatisointi sekä viljelyteknologian kehittäminen uusille viljelyyn otettaville luonnonkasveille ovat merkittäviä osa-alueita luonnontuotealan raaka-ainetuotannon kehittämisessä. Myös erilaisten sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuudet tulee tutkia. Yrittäjiä on tuettava uuden teknologian käyttöönotossa, mikä tarkoittaa luonnollisesti taloudellista tukea, mutta myös yritysten aktiivista mukaanottoa kehitys- ja tutkimushankkeisiin sekä toimivaa tiedonjakoa. Tutkimustieto on saatettava nykyistä tehokkaammin käytännön toiminnaksi. Tätä selvitystä tehtäessä kävi selväksi, että luonnontuotealan yrittäjien yrittäjyystaidoissa olisi usein parantamisen varaa. Yritystoimintaa hankaloittaa monissa tapauksissa toiminnan pienimuotoisuus, mikä ei salli suuria investointeja liiketoiminnan kehittämiseen. Alkutuotannon yrityksissä haasteena on usein myös pääoman pitkäaikainen sitoutuminen varastoihin. Kasvuhaluisten yritysten olisi nykyistä paremmin osattava valita oma erikoistumisalueensa ja hyödyntää muissa toiminnoissaan toisten yritysten osaamista. Pienten yritysten toimintaedellytyksiä voivat parantaa erilaiset yhteistyömuodot niin oman toimialan sisällä kuin verkostoitumalla sen ulkopuolelle, esimerkiksi matkailu- ja hyvinvointialojen sekä erityisesti raaka-ainetuotannon edistämiseksi myös metsäsektorin suuntaan. Yhteistyön hyötyjä on mahdollista tavoitella esimerkiksi yritysten yhteisillä laitehankinnoilla, markkinointiponnistuksilla tai alihankinnalla. Saatiinpa raaka-aine keruusta tai viljelystä, suomalainen tuotanto kilpailee nykyajan globaalissa ympäristössä aina suurten ulkomaisten yritysten ja ketjujen kanssa. Kilpailua käydään usein hinnalla, jolloin suomalaisen tuotannon menestymismahdollisuuksia heikentävät ratkaisevasti kalliit työvoimakustannukset, pitkät etäisyydet ja energian korkea hinta. Suomalaisten tuotteiden selkeitä kilpailuetuja kuten tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja tuotteiden jäljitettävyyttä ei vielä ole osattu riittävästi tuoda maailmalla esiin, mikä korostui esimerkiksi LT-INNO -hankkeen Luonnontuotealan kehittyvä raaka-ainetuotanto -työpajan tuloksissa. Pohjoisten kasvuolosuhteiden tuomat todennetut edut tuotteiden ominaisuuksissa kuten vaikuttavien aineiden pitoisuuksissa, raaka-aineiden puhtaus sekä muut laatutekijät tulee hyödyntää markkinoinnissa nykyistä paremmin yhdessä pohjoisuuden ja eksoottisuuden mielikuvien kanssa. Uusien asiakkaiden tavoittaminen sekä uudet myyntikanavat ovat LT-INNO -hankkeessa tehtyjen kyselyiden ja haastatteluiden perusteella tärkeitä yrityksen liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Kaikille yrityksille on yhteistä kysynnän huomioimisen tärkeys, ja esimerkiksi sopimustuotantoa kehittämällä on mahdollista päästä hyviin lopputuloksiin. Jatkojalostajien järkevät kohderyhmävalinnat saattavat mahdollistaa korkeamman hinnan maksamisen laadukkaasta raaka-aineesta, mikä vaikuttaa raaka-ainetuotannon kannattavuuteen ja parantaa sitä kautta raaka-aineen saatavuutta. Villinä luonnossa ilman tuotantopanoksia kasvanut raaka-aine on tuotteistettava ja markkinoitava selvästi erillään peltoviljelyn massatuotannosta, sillä hintataso on näillä raaka-aineilla lähtökohtaisesti väistämättä erilainen. Pitkällä aikavälillä luonnontuotealankin raa-ka-ainetuotantoon tulee vaikuttamaan myös ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia raaka-ainetuotantoon on haastava ennustaa, mutta oletettavasti peltoviljelyn kilpailukyky eteläisempiin maihin verrattuna paranee, kun taas luonnossa kasvavien pohjoisten lajien elintila tullee suppenemaan. Metsäekosysteemeihin vaikuttaa myös ilmastonmuutosta vastaan käytävä kamppailu, sillä esimerkiksi bioenergian käytön lisääminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi merkitsee entistä suurempia hakkuutähteiden ja kantojen keruumääriä, mikä ei voi olla vaikuttamatta hakkuualueiden uudistumiseen ja lajistoon

    Luonnontuotealan nykytila ja mahdollisuudet Keski-Pohjanmaalla

    Get PDF
    Luonnontuotealan uusien liiketoimintamahdollisuuksien selvitt√§miseksi ja luomiseksi Keski-Pohjanmaalla k√§ynnistettiin alan kehitt√§mishanke Manner-Suomen maaseudun kehitt√§misohjelman 2007‚Äď2013 rahoituksella. Keski-Pohjanmaan luonnontuotealan nykytilan ja mahdollisuuksien tarkastelussa kootun aineiston perusteella laadittiin luonnontuotealan nelikentt√§analyysi, kuvaus luonnontuotealan innovaatioymp√§rist√∂st√§ sek√§ alustava yhteenveto Keski-Pohjanmaan vahvuuksista, mahdollisuuksista ja kehitt√§mistarpeista. Keski-Pohjanmaalla toimii runsaasti tutkimukseen, koulutukseen, kehitt√§misty√∂h√∂n tai yritysneuvontaan liittyvi√§ organisaatiota, joilla on tunnistettu mahdollisia liittym√§kohtia luonnontuotealan edist√§miseen. Suoranaista luonnontuotealan toimintaa tai osaamista maakunnassa on kuitenkin v√§h√§n, mutta alalla hy√∂dynnett√§viss√§ olevaa taustaosaamista on monipuolisesti. Luonnontuotealan yrityksi√§ Keski-Pohjanmaalla on toistaiseksi eritt√§in v√§h√§n, vain muutama. Keski-Pohjanmaan toimijoille ja yrityksille tehtyjen haastattelujen perusteella maakunnassa on havaittavissa kiinnostuksen her√§√§mist√§ luonnontuotealaan. Mahdollisuuksia ei kuitenkaan tunneta riitt√§v√§sti ja ne ovat j√§√§neet hy√∂dynt√§m√§tt√§. Silti luonnontuotealan kehitysn√§kymien odotettiin edelleen paranevan l√§hitulevaisuudessa. Esimerkiksi l√§hiruoan ja luonnollisten makujen arvostuksen arvioitiin kasvavan. Etenemist√§ hidastaa haastateltujen mukaan se, ett√§ suoranaisesti luonnontuotealan parissa toimivia yrityksi√§, kehitt√§ji√§ ja osaajia on v√§h√§n. Maakunnassa arvioitiin odoteltavan, l√∂ytyyk√∂ alalle uutta tutkimustietoa, tuoteideoita tai veturiyrityksi√§. Alan mahdollisuuksien esilletuontia toivottiin lis√§√§. Keski-Pohjanmaata ja maakunnan elinkeinotoiminnan kehitt√§mist√§ koskevat ohjelmissa ja strategioissa maakunnan k√§rkialojen kuten kemianteollisuuden kehitt√§misen lis√§ksi luonnonvarojen monipuolinen ja kest√§v√§ hy√∂dynt√§minen n√§hd√§√§n maakunnassa t√§rke√§n√§ tavoitteena. Metsien uudet raaka-aineet nostetaan usein esille merkitt√§v√§n√§ mahdollisuutena, vaikka luonnontuotteita ei muutoin monesti erikseen mainita. Ohjelmat korostavat jalostusasteen nostamista, erikoistumista sek√§ osaamiseen tukeutumista. Vahvuuksina n√§hd√§√§n muun muassa kemian osaaminen ja kulttuuriperinne. Luonnontuotealan tavoitetilaksi Keski-Pohjanmaalla kirjattiin, ett√§ alan markkinat ja mahdollisuudet tunnetaan ja sit√§ kautta alalle on syntynyt uusia yrityksi√§ sek√§ uutta tuote- ja palvelutarjontaa ja luonnontuotealan liiketoiminnan volyymi ja kannattavuus ovat lis√§√§ntyneet. Tavoitteena on, ett√§ Keski-Pohjanmaan luonnon raaka-aineita hy√∂dynnet√§√§n innovatiivisesti ja tehokkaasti, mutta kest√§v√§n kehityksen mukaisesti ja luonnontuotteiden jalostusaste on noussut. Maakunnassa on osaavia luonnontuotealan toimijoita ja yritt√§ji√§, jotka toimivat aktiivisessa yhteisty√∂ss√§ alueellisesti ja aluerajojen yli sek√§ kansainv√§lisi√§ verkostoja hy√∂dynt√§en muodostaen alan innovaatiotoiminnalle suotuisan ymp√§rist√∂n. Painopistealat luonnontuotealan kehitt√§misty√∂ss√§ Keski-Pohjanmaalla ovat maakunnan vahvuuksien ja tunnistettujen kehityssuuntien perusteella luonnontuotteiden raaka-ainetuotanto ja viljely, luonnontuotteiden jalostus funktionaalisina elintarvikkeina ja ravintolisin√§, luonnontuotteiden sis√§lt√§mien yhdisteiden hy√∂dynt√§minen, luonnontuotteisiin tukeutuvien hyvinvointituotteiden- ja palveluiden tuottaminen sek√§ el√§inrehujen ja -hoitotuotteiden valmistaminen. Kehityssuuntien toteuttamista tukeviksi toimenpiteiksi kirjattiin mm. alan tiedotus ja koulutus, innovaatioymp√§rist√∂n kehitt√§minen, tutkimus- ja kehitt√§mistoiminnan vahvistaminen sek√§ verkostoitumisen ja yhteisty√∂n tehostaminen

    Luonnontuotealan hankkeet alan toimintaohjelman toteuttajina

    Get PDF
    Luonnontuotealan hanketoimintaa tarkasteltiin monipuolisesti eri n√§k√∂kulmista. Tarkastelussa keskityttiin hankkeiden toimintaan ja toimenpiteisiin, rahoitukseen, toteutusalueisiin ja toteuttajatahoihin. Hankkeiden osalta arvioitiin, miten niiden toiminta toteutti Luonnontuotealan toimintaohjelmaan (Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa ‚Äď luonnontuotealan toimintaohjelma 2020) sis√§ltyvi√§ toimenpiteit√§. Tarkastelussa keskityttiin ensiksi ajanjaksoon 2019‚Äď2021, jonka aikana toimi yhteens√§ 90 luonnontuotealan kehitt√§mishanketta. Yksinomaan tutkimusta sis√§lt√§neit√§ hankkeita tai investointihankkeita ei otettu mukaan tarkasteluun. Lis√§ksi tarkasteltiin suurempana kokonaisuutena vuosina 2015‚Äď2021 toteutettuja hankkeita. Vuosina 2015‚Äď2021 toiminnassa olleita hankkeita tunnistettiin yhteens√§ 149. Alan kehitt√§mishankkeita toteutettiin monipuolisesti ymp√§ri Suomen. Eniten alan kehitt√§mistoimintaa oli vuosina 2015‚Äď2021 Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Hankkeiden p√§√§rahoittajina toimivat Manner-Suomen maaseudun ohjelma (sek√§ ELY-keskusten ett√§ Leader-yhdistysten kautta), Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto sek√§ kansainv√§liset rahoitusohjelmat. Osalla hankkeista rahoittaja oli jokin muu, esimerkiksi maa- ja mets√§talousministeri√∂. Vuosina 2015‚Äď2021 toimineiden hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio oli 46 339 433 ‚ā¨. Kun kaksi huomattavasti muita suurempaa hanketta j√§tettiin pois tarkastelusta, oli ajanjakson hankkeiden kustannusarvio yhteens√§ 34¬†204¬†448 ‚ā¨. Hankkeiden p√§√§toteuttajia tarkasteltiin ajanjaksolta 2015‚Äď2021, ja havaittiin, ett√§ eniten alan kehitt√§mistoimintaa toteuttivat Luonnonvarakeskus (21 hanketta) ja kunnalliset toimijat (20 hanketta). Kunnallisiksi toimijoiksi m√§√§riteltiin kunnat ja erilaiset kuntien kehitt√§mistoiminnot. Hyvin ahkeria hankkeiden toteuttajia olivat my√∂s yliopistot (18 hanketta), ammattikorkeakoulut (18 hanketta) sek√§ 4H-j√§rjest√∂ (16 hanketta), joka toteutti hankkeita sek√§ valtakunnallisesti ett√§ paikallisyhdistyksiss√§√§n. Paljon hankkeita oli lis√§ksi Suomen mets√§keskuksella (12 hanketta), ProAgrian Maa- ja kotitalousnaisilla (11 hanketta), ammatillisilla oppilaitoksilla (9 hanketta) ja Arktiset Aromit ry:ll√§ (7 hanketta). N√§ihin kategorioihin kuulumattomat p√§√§toteuttajatahot toteuttivat 16 hanketta. Luonnontuotealan toimintaohjelmassa 2020 m√§√§ritell√§√§n nelj√§ keskeist√§ luonnontuotealan toiminnan painoalaa. Painoalat ovat 1) Raaka-ainetuotannon kehitt√§minen, 2) Jalostusarvoa lis√§√§v√§ tuotekehitys, 3) Lis√§arvon tuottaminen matkailu- ja hyvinvointipalveluihin sek√§ 4) Tutkimuksen, teknologian ja osaamisen kehitt√§minen. Eniten hankkeissa kehitettiin innovatiivista, jalostusarvoa lis√§√§v√§√§ tuotekehityst√§ sek√§ kest√§v√§√§, markkinavetoista raaka-ainetuotantoa. Aktiivisesta luonnontuotealan kehitt√§mistoiminnasta huolimatta alalla on tiettyj√§ haasteita ja on t√§rke√§√§, ett√§ kehitt√§mist√§ jatketaan. Alalle tyypillisi√§ haasteita ovat esimerkiksi raaka-aineen kysynn√§n ja tarjonnan kohtaamisen vaikeudet sek√§ etenkin pienten yritysten toimintaa jarruttava byrokratia. Yhteisty√∂n v√§hyys ja yritysten pieni koko tuovat haasteita koskien myynti√§ ja kansainv√§listymist√§. Haasteiden tunnistaminen on kuitenkin ensimm√§inen askel kohti muutosta ja on arvokasta, ett√§ on tiedossa mihin kehitt√§mistoimia olisi t√§rke√§√§ kohdistaa

    Kestävästi ja vastuullisesti monipuolista arvonlisää - Luonnontuotealan toimintaohjelma 2030

    Get PDF
    Luonnontuoteala on monipuolisesti eri elinkeinoihin ulottuva kasvuala, jonka mahdollisuudet ovat nousseet vahvasti esille niin Suomessa kuin kansainv√§lisestikin. Luonnonmarjoja, -sieni√§ ja -kasveja on ryhdytty hy√∂dynt√§m√§√§n elintarvikkeiden lis√§ksi muun muassa kosmetiikassa ja muissa hyvinvointituotteissa, v√§ri- ja tekstiiliteollisuuden tuotteissa, l√§√§kkeiss√§ ja rohdoksissa sek√§ matkailu- ja hyvinvointipalveluissa. Markkinamahdollisuuksia on runsaasti esimerkiksi ravintolisiss√§. Runsaat ja uusiutuvat luonnontuotevarat mahdollistavat useimpien luonnontuotteiden kest√§v√§n k√§yt√∂n lis√§√§misen. Alan kasvua tukevat raaka-aineidemme runsauden ja erityisominaisuuksien lis√§ksi muun muassa kest√§vyytt√§ ja hyvinvointia korostavat trendit ja markkinat. Luonnontuotealan kasvumahdollisuuksiin on jo tartuttu vire√§ll√§ kehitt√§misty√∂ll√§, mutta alalla on edelleen paljon teht√§v√§√§ tuleville hankkeille ja tulevalle toimintaohjelmakaudelle. Luonnontuotealan moninaisuus tuo t√§h√§n omat haasteensa. Luonnontuotealalle laadittu uusi toimintaohjelma suuntaa alan tutkimus- ja kehitt√§mistoimintaa ja resurssien k√§ytt√∂√§ nostaen esille luonnontuotealan kest√§v√§n kasvun kannalta keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelman kokoamiseen osallistettiin laajasti alan toimijoita eri puolilta Suomea. Alan kehitt√§mistarpeet ja -keinot tunnistettiin ennakoiden luonnontuotealaan l√§hitulevaisuudessa vaikuttavia tekij√∂it√§. Luonnontuotealan kehitt√§miskohteet liittyv√§t erityisesti raaka-aineiden saatavuuteen, mutta samalla niiden osittain kehittym√§tt√∂miin markkinoihin. Teollisen mittakaavan jalostajia on vain muutamia, jolloin my√∂s useimpien raaka-aineiden kysynt√§ j√§√§ pieneksi. Toiminnan ja yrityskoon pienuuden takia luonnontuotealalla toimivilla yrityksill√§ on rajalliset resurssit toiminnan kehitt√§miseen, investointeihin tai palvelujen hankkimiseen. Yhteisty√∂n tiivist√§misen ja rahoitusl√§hteiden monipuolisen hy√∂dynt√§misen avulla TKI-toimintaa on mahdollista saada vahvistumaan. Luonnontuotealan kest√§vyyden korostamisella niin keruussa kuin tuotannon vesi- ja hiilijalanj√§ljen osalta on kasvava merkitys. Vienninedist√§mistoiminnan ja yleistyv√§n verkkokaupank√§ynnin lis√§ksi l√§himarkkinat voivat tarjota alan yrityksille kasvua. Luonnontuotealan uhkakuvat puolestaan liittyv√§t erityisesti keruuty√∂voiman saatavuuteen sek√§ kustannusten nousuun, jotka voivat romahduttaa raaka-aineitten saatavuuden ja hintakilpailukyvyn. Kansainv√§liset kriisit, yleinen hintojen nousu ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen supistavat varsinkin korkean jalostusasteen tuotteiden kysynt√§√§ niin kotimaisilla kuin kansainv√§lisill√§kin markkinoilla. Vuoteen 2030 ulottuvan Luonnontuotealan toimintaohjelman visiona on Luonnosta kest√§v√§sti ja vastuullisesti monipuolista arvonlis√§√§. Ohjelmassa asetettuja p√§√§tavoitteita ovat luonnontuoteraaka-aineiden markkinoiden toimivuuden parantuminen, jalostustoiminnan kasvu ja nykyist√§ korkeampi arvonlis√§ sek√§ alan toiminnan kasvua ja kest√§vyytt√§ tukevan toimintaymp√§rist√∂n kehittyminen. Kest√§v√§√§n raaka-ainetuotantoon ja raaka-ainemarkkinoiden toimivuuteen ohjelmassa t√§hd√§t√§√§n aktivoimalla keruutoimintaa, edist√§m√§ll√§ luomukeruualueiden muodostumista, kehitt√§m√§ll√§ talteenoton menetelmien kest√§vyytt√§, teknologiaa ja kustannustehokkuutta sek√§ hy√∂dynt√§m√§ll√§ avointa mets√§- ja luontotietoa. Toiminnan kest√§vyyden osoittamiseksi on tarpeen selvitt√§√§ ja pienent√§√§ toiminnan hiili-ja vesijalanj√§lke√§. Keruuseen huonosti soveltuvien lajien osalta keinona on edist√§√§ niiden viljely√§ ja puoliviljely√§. Koko alan kannalta on erityisen t√§rke√§√§ aktivoida ja kehitt√§√§ luonnontuotteiden sek√§ niist√§ valmistettujen v√§lituotteiden ammattimaista tukku- ja v√§litystoimintaa. Alan arvoketjujen laajeneminen edellytt√§√§ v√§lituotteiden tuotantoa. Pienet jalostajat puolestaan voivat raaka-aineiden saatavuuden parantuessa suunnata resurssejaan tuotekehitykseen. Luonnontuotteiden jalostuksen lis√§√§miseen ja jalostusasteen nostamiseen ohjelmassa t√§hd√§t√§√§n muun muassa aktivoimalla uusia jalostavia yrityksi√§ ja jalostavaa teollisuutta mukaan alan arvoketjuihin sek√§ selvitt√§m√§ll√§ alan tuotteiden markkinoita ja kaupallisia mahdollisuuksia. Lis√§ksi on tarpeen vahvistaa alan yritt√§jien ja kehitt√§jien osaamista ja tiedon v√§littymist√§ uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoiminnan kehitt√§miseksi. Huomiota on kiinnitett√§v√§ laadun hallintaan sek√§ toiminnan kest√§vyyden kehitt√§miseen. Tuote- ja palvelukehityksen ja uuden teknologian k√§ytt√∂√∂noton onnistumiseksi yrityksi√§ on kannustettava yhteisty√∂h√∂n ja rahoitustukien tehokkaaseen hy√∂dynt√§miseen. Luonnontuotealan liiketoiminnan kasvua ja kest√§vyytt√§ tukevaa toimintaymp√§rist√∂√§ kehitet√§√§n lis√§√§m√§ll√§ alan tutkimusta sek√§ tiivist√§m√§ll√§ alan tutkimuksen, koulutuksen, kehitt√§misty√∂n ja yritysten yhteisty√∂t√§ ja tiedonvaihtoa. Lis√§ksi on tarpeen kehitt√§√§ alan koulutusta, innovaatioymp√§rist√∂j√§ ja asiantuntijapalveluja. Tieto- ja osaamispohjaa vahvistamalla luodaan perustaa alan uudelle liiketoiminnalle, innovaatioille, kest√§v√§lle kasvulle ja toimintatapojen uudistamiselle. Kehitt√§mistavoitteiden saavuttamiseksi hanketoimintaan ja muuhun toimialatukeen tarvitaan lis√§√§ pitk√§j√§nteisyytt√§ sek√§ toiminnan yhteensovitusta. Luonnontuotealan toimintaohjelmaa toteutetaan vuosina 2023‚Äď2030. Toimintaohjelman toimeenpanoa ja seurantaa varten kootaan laajapohjainen yhteisty√∂ryhm√§, joka lis√§ksi tarvittaessa painottaa tai tarkentaa ohjelman toteuttamista. Toimintaohjelmaa toteutetaan p√§√§osin alueellisten, valtakunnallisten ja kansainv√§listen eri ohjelmien hankkeiden avulla. Viestint√§ on keskeinen osa toimintaohjelman toimeenpanoa ja tukee sen tavoitteiden saavuttamista ohjaamalla toimijoita vuoropuheluun ja yhteisty√∂h√∂n
    corecore