14 research outputs found

    Automatic Profiling of Open-Ended Survey Data on Medical Workplace Teaching

    Get PDF
    On-the-job medical training is known to be challenging due to the fast-paced environment and strong vocational profile. It relies on on-site supervisors, mainly doctors and nurses with long practical experience, who coach and teach their less experienced colleagues, such as residents and healthcare students. These supervisors receive pedagogical training to ensure that their guidance and teaching skills are constantly improved. The aim of such training is to develop participants’ patient, collegiate and student guidance skills in a multiprofessional environment, and to expand their understanding of guidance as part of their work as supervisors of healthcare professionals. In this paper, we investigate open-ended answers on guidance experience of 281 healthcare supervisors that participated in these training courses. To automate the analysis of the contents of the answers, we apply clustering to the natural language processed textual data. The results summarize the most common guidance experiences and allow an automatic grouping of the healthcare supervisors’ reflection. Such an evidence-based knowledge can be used to further improve the organization of the training courses

    Terveysalan ammattilaisten asenne täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitoihin

    No full text
    Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot ovat hoitomuotoja, jotka eivät kuulu maan perinteiseen lääketieteeseen. Täydentävien hoitojen käyttö on yleistynyt maailmalla runsaasti ja uusia hoitomuotoja tulee jatkuvasti lisää. Nämä hoidot puhuttavat niin tavallisia kansalaisia, päättäjiä kuin terveysalan ammattilaisiakin. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää käyttäen lääkäreiden sekä hoitajien ja näiden alojen opiskelijoiden asenteita täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja kohtaan. Työn tarkoituksena oli kuvata eri ammattikuntien asenteita sekä niiden välillä olevia eroja ja tutkia niitä sisällön analyysin menetelmää käyttäen. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa terveysalan ammattilaisille, terveysalan opiskelijoille, vaihtoehtohoitojen tarjoajille sekä asiakkaille. Aineistomme koostui 17 tutkimusartikkelista ja yhdestä väitöskirjasta. Aineistohaun teimme kolmessa eri tietokannassa sekä manuaalisesti ja haku rajattiin vuosille 2013–2018. Haun tulokset sisälsivät tutkimuksia 13 eri maasta ja otoskoko vaihteli 16 ja 6007 välillä. Analysoimme aineistomme sisällön analyysiä hyödyntäen. Tuloksista kävi ilmi, että lääkärien ja hoitajien asenteissa on eroja. Lääkärit suhtautuivat täydentäviin ja vaihtoehtoisiin hoitoihin varautuneemmin ja skeptisemmin, kuin hoitajat. Hoitajat uskovat täydentävien hoitojen tehoon ja vaikutukseen sekä voisivat harkita täydentävien hoitojen yhdistämistä tavanomaisten hoitojen kanssa, kun taas lääkärit olivat tätä vastaan. Terveysalan ammattilaiset, eritoten lääkärit, kaipaavatkin lisää näyttöön perustuvaa, tutkittua tietoa. Lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijat puolestaan osoittivat positiivista suhtautumista täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja kohtaan. Kaikki ryhmät lisäisivät täydentävien hoitojen opetusta jo alojen koulutusohjelmiin. Tämä opinnäytetyö tarjoaa tietoa niin terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille, vaihtoehtohoitojen tarjoajille, kuin asiakkaillekin. Useista tutkimuksista kävi ilmi, että täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja ei ole tutkittu tarpeeksi ja näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa tarvitaan huomattavasti lisää. Tutkimalla täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja voitaisiin vähentää terveysalan ammattilaisten, erityisesti suomalaisten, ennakkoluuloja ja parantaa myös potilasturvallisuutta antamalla asiakkaillekin tutkittua ja näyttöön perustuvaa tieto

    Oppimisen ohjaus kirurgikoulutuksessa

    No full text
    The need to develop traditional learning and guidance methods in medical and surgical training has been recognized both nationally (Vilppu et al., 2019) and internationally (Sandhu, 2018). Since the Middle Ages, the professional skills of surgeons have been learned and guided while on the job, using real patients, in a version of the master-apprentice model (Franzese & Stringer, 2007; Gowlland, 2014). In this study, specialist surgical training, conducted within continuing vocational training, in collaboration with a work organization and training organization, was understood as an individual and communal process at work. The training was viewed from the perspective of social, cognitive, cultural, and experiential learning, involving trial and error. This research focused on the basic training phase for doctors specializing in surgery, designated as surgical training. The study aimed to identify the guiding practices in surgical education and the challenges faced, so that guidance for learning could be developed. The study consisted of three sub-studies: The first explored guidance for learning in surgery training. The second analyzed and evaluated learning guidance, especially from the perspective of risk and error in authentic surgery. The third sub-study dealt with the development and testing of a simulation-based training program for practicing basic surgical skills. The study identified six guiding practices related to surgical training: emotional support, succeeding at work, working together, recognizing risks, learning basic skills, and assessing skills. The findings underline many managerial challenges associated with surgical training. Learning guidance should be made more focused and systematic, so that the risks and potential errors involved in the work become part of the learning guidance. Surgical training requires more non-authentic counseling situations, and competence assessment via reflective methods. The simulation-based training program created and tested in this study proved to be effective and motivating for learning.Lääkäri- ja kirurgikoulutuksen perinteisissä oppimis- ja ohjausmenetelmissä on nähty kehitettävää sekä kansallisesti (Vilppu ym., 2019) että kansainvälisesti (Sandhu, 2018). Keskiajalta asti kirurgin ammatillisia taitoja on opeteltu ja ohjattu autenttisia potilaita hyödyntäen, työn lomassa, kisälli-mestarimallia mu-kaillen (Franzese & Stringer, 2007; Gowlland, 2014). Ammatilliseen jatkokoulutukseen sijoittuva, työelämän ja koulutusorganisaation yhteistyönä toteutettava, kirurgian erikoislääkärikoulutus ymmärretään tässä tutkimuksessa työssä tapahtuvana yksilöllisenä ja yhteisöllisenä prosessina. Sitä tarkastellaan sosiaalisen, kognitiivisen, kulttuurisen, kokemuksellisen sekä yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvan oppimisen näkökulmista. Tämä tutkimus kohdistuu kirurgiaan erikoistuvien lääkäreiden runkokoulutusvaiheeseen, josta käytetään nimitystä kirurgikoulutus. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa kirurgikoulutuksen ohjauksellisia käytänteitä ja niissä koettuja haasteita, joiden pohjalta kehitetään oppimisen ohjausta. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta: Ensimmäisessä kartoitetaan oppimisen ohjausta kirurgikoulutuksessa. Toisessa analysoidaan ja arvioidaan oppimisen ohjausta erityisesti riskien ja virheiden näkökulmasta autenttisessa leikkaustilanteessa. Kolmannessa osatutkimuksessa luodaan ja testataan kirurgisten perustaitojen harjoitteluun soveltuvaa simulaatiopohjaista harjoitusohjelmaa. Tutkimuksessa tunnistettiin kuusi kirurgikoulutukseen liittyvää ohjauksellista käytännettä: emotionaalinen tuki, työssä onnistuminen, yhdessä tekeminen, riskien tunnistaminen, perustaitojen oppiminen ja osaamisen arviointi. Tulosten perusteella kirurgikoulutukseen liittyy monia ohjauksellisia haasteita. Oppimisen ohjauksesta tulisi tehdä tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa, jotta työhön sisältyvät riskit ja mahdolliset virheet tulisivat osaksi oppimisen ohjausta. Kirurgikoulutukseen tarvitaan lisää osaamisen arviointia ja ei-autenttisia ohjaustilanteita kuten simuloituja harjoitteluohjelmia. Tässä tutkimuksessa luotu ja testattu kirurgisten perustaitojen simulaatiopohjainen harjoitteluohjelma osoittautui oppimista tehostavaksi ja motivoivaksi

    Yritysyhteistyö simulaatiotoiminnassa ja alueellinen verkosto

    No full text
    SimO-hankkeessa yhtenä läpileikkaavana teemana oli edistää yritysyhteistyötä ja sen mahdollisuuksia simulaatiotoiminnassa. Hanketta valmistelemassa oli mukana yrityksiä, joilta saatiin hyviä näkemyksiä monialaiseen kehittämistyöhön ja simulaatiotoimintaan. Yritysyhteistyöllä on paljon mahdollisuuksia muun muassa koulutuksen ja tuotteiden kehittämisessä. Vaikka yritysyhteistyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia simulaatiokoulutuksessa, aiheuttaa se samalla haasteita. Toimijoiden omat intressit ja tavoitteet voivat olla ristiriidassa yhteisten tavoitteiden kanssa. Tässä artikkelissa peilataan hankkeessa toteutettua yritysyhteistyötä erilaisiin näkemyksiin ja teorioihin yritysyhteistyön toteuttamisesta.nonPeerReviewe

    Kohti monialaista ja -tieteistä yhteistyötä

    No full text
    nonPeerReviewe

    Hankkeen päätösseminaarin monialainen toteutus ja keskeiset oivallukset

    No full text
    SimO-hankkeen päätösseminaari päätettiin järjestää yhteistyössä hyvinvointialueiden valtakunnallisen kouluttajien ja kehittäjien verkostotapaamisen kanssa. Seminaari suunniteltiin monialaisessa yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajien kanssa. Suunnitteluprosessi oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Siinä keskustellen ja harkiten yhdistettiin eri organisaatioiden ja alojen toiveita ja näkemyksiä koko seminaarin kohdeyleisöä palvelevaksi. Seminaarin kohdeyleisönä olivat hyvinvointialueiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten koulutuksen ja kehittämisen asiantuntija sekä keskisuomalaiset simulaatiotoimijat. Seminaarin kustannukset jaettiin järjestäville tahoille seminaariin oletetun osallistujamäärän mukaan. Seminaarin ohjelma räätälöitiin tulevaisuusorientoituneeksi ja tilaisuuden pääpuhujaksi saatiin futuristi, tiedekirjailija Perttu Pölönen. Seminaarin nimeksi muotoutui jo varhaisessa vaiheessa Tulevaisuuden taidot ja työelämän vallankumous. Tässä luvussa kerromme seminaarin sisällöistä ja keskeisistä oivalluksista.nonPeerReviewe

    Surgical learning and guidance on operative risks and potential errors

    No full text
    Purpose Within the framework of learning from errors, this study focused on how operative risks and potential errors are addressed in guidance to surgical residents during authentic surgical operations. The purpose of this paper is to improve patient safety and to diminish medical complications resulting from possible operating errors. Further in the process of the optimal contexts for instruction aimed at preventing risks and errors in the practical hospital environment was evaluated. Design/methodology/approach The five authentic surgical operations were analyzed, all of which were organized as training sessions for surgical residents. The data (collected via video-recoding) were analyzed by a consultant surgeon and an education expert working together. Findings The results showed that the risks and potential errors in the surgical operations were rarely addressed in guidance during operations. The guidance provided mostly concerned technical issues, such as instrument handling, and exploration of critical anatomical structures. There was little guidance focusing on situation-based risks and potential errors, such as unexpected procedural challenges, teamwork and practical decision-making. The findings showed that optimal context of learning about risks and potential errors of surgical operation are not always the authentic operation context. Originality/value The study was conducted in an authentic surgical operation-cum-training context. The originality of the study derives from its focus on guidance related to risk and error prevention in surgical workplace learning. The findings can be used to create a meaningful learning environment – including powerful guidance – for practice-based surgical learning, maximally addressing patient safety, but giving possibilities also for other training options.peerReviewe

    Challenges for surgical residents' practice-based learning

    No full text
    This chapter explores the practice-based learning of surgical residents. We concentrate on the challenges encountered and experienced by the residents during their clinical practice. In line with Billett (2010), we understand learning through practice as a process that arises through the exercise of occupational activities. For the surgical residents this means that they learn through participating in various kinds of hands-on surgical practices and interactions in clinical wards and units.peerReviewe
    corecore