Sosiaalietuuksien rahoituksen hinta- ja hyvinvointivaikutukset kotitaloussektorissa

Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan arvioida sosiaa-lietuuksien kustannusten vaikutuksia tuottaja- ja kuluttajahintoihin sekä erityyppisten ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaisten kotitalouksien hyvinvointiin. Tuottajahin-toja määrittävällä panos-tuotoshintamallilla voidaan ottaa toimialojen tuottajahintojen määräytymistä tarkasteltaessa huomioon työvoimakustannusten suora kustannus- ja hintavaikutus kullakin toimialalla sekä välituotekaupan kautta muille toimialoille hei-jastuvat kustannus- ja hintavaikutukset. Kuluttajahintamallissa tuottajahinnat ja kulu-tukseen kohdistuva välillinen verotus vaikuttavat huomattavan eri lailla erilaisten ku-lutushyödykkeiden ja palveluiden hintoihin. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus aiheuttaa suurimman hintapaineen kotitalouksien terveydenhoitomenoihin ja siten hieman muita kotitalousryhmiä suuremman hyvinvointitappion vanhus- ja eläke-läistalouksille. Arvonlisäverotuksen kiristäminen nostaa eniten elintarvikkeiden, vaat-teiden ja jalkineiden, kotitalouskaluston sekä kulttuurin ja vapaa-ajan menoryhmien kuluttajahintoja. Hyvinvointitappio on suurin kahden huoltajan lapsiperheissä lähinnä elintarvikemenojen ja kotitalouskaluston suurehkojen meno-osuuksien takia. Sosio-ekonomisia kotitalousryhmiä vertailtaessa hyvinvointitappio on työntekijöiden ja toi-mihenkilöiden kohdalla muita ryhmiä suurempi

Kansantalouden ja toimialojen pitkän ajan kasvu: Vertailua ilmastostrategian bau-skenaarioon

Selvityksessä arvioidaan Suomen kansantalouden ja toimialojen tuotannon kasvua vuoteen 2020 vertailukohdaksi kansallisessa ilmastostrategiassa esitetyille pitkän ajan talouskehityksen ennusteille1. Ennusteiden vertailukohtana on pidettävä lähinnä kansallisen ilmastostrategian taustaselvityksen ”BAU-skenaariota”2. Siinä esitetyt kansantalouden ja toimialojen tuotannon kasvuarviot vuoteen 2020 ovat monilta osin melko vaatimattomia. Ilmastostrategian BAU-skenaariossa on ehkä sivuutettu esimerkiksi se seikka, että tuotannon jalostusasteen nousu on osa talouskasvua. Tuotekehityksen takia muun muassa elektroniikkateollisuuden voidaan ennustaa kasvavan nopeammin kuin ilmastostrategian BAU-skenaariossa on arvioitu. Energiaintensiivinen teollisuus – lähinnä metsäteollisuus, kemianteollisuus ja metallinjalostusteollisuus - kasvaa elektroniikkateollisuutta hitaammin, mutta myös tämän teollisuuden sektorin kasvu on käsillä olevassa ennusteessa arvioitu nopeammaksi kuin ilmastostrategian BAU-skenaariossa

Sosiaalietuuksien rahoituksen alueelliset kuluttajahintavaikutukset

Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan arvioida sosiaa-lietuuksien kustannusten vaikutuksia tuottajahintoihin sekä valtakunnallisiin ja alueel-lisiin kuluttajahintoihin. Tuottajahintoja määrittävä panos-tuotoshintamalli ottaa huo-mioon sosiaalietuuksien rahoitukseen käytettävien työnantajamaksujen korotusten suorat kustannus- ja hintavaikutukset kullakin toimialalla sekä välituotekaupan kautta muille toimialoille heijastuvat kustannus- ja hintavaikutukset. Kuluttajahintamalli määrittää tuottajahintojen ja kulutukseen kohdistuvan välillisen verotuksen vaikutuk-set erilaisten kulutushyödykkeiden hintoihin. Tutkimuksessa hintamallin ominaisuuk-sia kuvataan simuloimalla työnantajamaksujen ja arvonlisäverotuksen muutosten hin-tavaikutuksia. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen korotus aiheuttaa suurimman hintapaineen työvaltaisten terveydenhoito- ja koulutuspalveluiden tuottaja- ja kulutta-jahintoihin. Arvonlisäverotuksen kiristäminen nostaa eniten elintarvikkeiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan menoryhmien kuluttajahintoja. Julkisen talouden kannalta neutraali elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen keventäminen ja samanaikainen työn-antajamaksujen korotus hyödyttää eniten vanhus- ja eläkeläistalouksia, työttömiä ja maatalousyrittäjiä, joiden kulutusmenoissa elintarvikkeilla on suurin paino. Alueelli-sesti kuluttajahinnat alenevat tällöin eniten Pohjois-Suomessa ja vähiten Etelä-Suomessa

Ilmastopolitiikan talousvaikutusten ennakointi

This paper describes the main features of a model developed for fore-casting economic developments, energy demand and greenhouse gas emissions in the EU area and Finland as well as for simulating the economic impacts of EU climate policy. Climate policy analysis necessitates a model of the whole EU area, because CO2 emissions of the EU area emission trading sector determine the demand and price of emission allowances. The main conclusion from model simulations is that output and employment losses induced by EU climate policy in 2008-2012 will be more se-vere in a small open energy intensive economy like Finland than in the rest of the EU area. The negative impacts of EU climate policy on export competitiveness, exports and output volume in Finland will be strongest in the energy intensive industrial sec-tors which belong to the EU emission trading sector

Tuotekehitys, toimialojen panos-tuotosrakenteen muutokset ja talouden kasvu

Tutkimuksessa arvioidaan tuotekehityksen vaikutuksia toimialojen ja koko talouden tuotantoon ja tuottavuuteen. Merkittävin ero aiempaan tutkimukseen on se, että tuotannon laadun paranemisen ja uusien tuotteiden kehittämisen kautta kanavoituvia tuotekehityksen vaikutuksia toimialojen tuotannon volyymin kasvuun arvioidaan toimialojen välituotekaupan riippuvuuksille estimoidusta muuttuvakertoimisesta panos-tuotosmallista. Estimointitulosten mukaan korkeaa teknologiaa edustava elektroniikkateollisuus erottuu muista toimialoista tuotekehityksen tehokkuudessa ja tuotannon laadun paraneminen voi selittää jopa puolet elektroniikkateollisuuden tuotannon kasvusta vuosina 1976-1999. Koko kansantalouden tuotannon kasvusta noin kolmannes on voinut olla peräisin tuotekehityksellä aikaansaadusta tuotannon laadun paranemisesta ja uusien tuotteiden kehittämisestä. Tuotekehityksen tuottavuusvaikutusten arvioinnissa merkittävin ero aiempaan tutkimukseen on tuotantoteknologian ja kokonaistuottavuuden kehityksen kytkeminen pääomakannan laadun paranemiseen. Tämän mahdollistaa tutkimuksessa toteutettu toimialojen tuotannon laatuindeksien sekä niihin pohjautuvien investointitavaroiden ja toimialojen pääomakannan laatuindeksien laskenta. Tuotantofunktion simulointitulosten perusteella tuotekehityksellä on pitkäaikaisia vaikutuksia tuottavuuteen. Tuotekehityksen voimakkain vaikutus tuotantoon sen laadun paranemisen kautta ajoittuu välittömästi tuotekehityspanostuksen lisäämisen jälkeiseen aikaan, mutta pääomakannan laadun paranemisen vauhti nopeutuu tuotekehitysmenojen pysyvän tasokorotuksen seurauksena jopa kymmenkunta vuotta, kunnes pääomakannan poistuma alkaa sitä vähitellen hidastaa. Tämä investointitavarateollisuuden tuotekehityksen lisääntymisen aikaansaama kokonaistuottavuusvaikutus on merkittävin sellaisilla matalan teknologian teollisuusaloilla, kuten metsäteollisuudessa, joiden oma tuotekehityspanostus kasvaa keskimääräistä hitaammin tai vaikuttaa tuotannon laatuun keskimääräistä vähemmän.This study evaluates the impact of R&D on the quality and volume of production in different sectors of the Finnish economy by applying a new approach based on an econometric variable coefficient input-output model. A basic hypothesis in the study is that changes in product quality in different sectors, induced by R&D inputs, may explain changes in the input-output structure of the economy. In the econometric estimation of the model the economy has been divided into nine different sectors based on their technology level and general importance in the Finnish economy. The estimation results show that R&D efforts have been most effective in the high technology electronics industry, where improvements in product quality explain about half of the output volume growth in the years 1976-1999. A third of the overall growth in the Finnish economy in this period may have resulted from improvements in product quality and the creation of new products achieved by increased R&D efforts. Traditionally, the effects of R&D on productivity have been assessed from an econometrically estimated production function specification where the R&D input has been inserted as an additional factor of production along with the capital and labour inputs. Using the sectoral product quality indices obtained from the estimation of the variable coefficient input-output model to compute quality indices for investment goods and, further, the capital stock by sector gives a new approach for modelling the improvement of technology and the growth of total factor productivity. In this case, the residual of the production function, which reflects total factor productivity, consists of two multiplicative components. The first component is the quality of the product of the sector, which is contained in the volume of output as measured in the National Accounts. The second component is production technology modelled as a power function of the quality of the capital stock of the sector. The estimation results based on CES and CD production function specifications indicate that lower technology industries, such as the forest industry, have utilised most effectively the improvement of the quality of capital stock in their production technology. Simulating the reaction of total factor productivity to a permanent simultaneous increase in real R&D inputs in all sectors indicates that product quality reacts immediately to an increase in R&D efforts, whereas production technology responds much more slowly because this can take place only gradually via the improvement of the quality of investment goods. In fact, production technology improves most rapidly some ten years after the increase in R&D expenditure level. This means that the impact of R&D inputs on productivity may be quite persistent in some industries, particularly in low technology industries

T&K-panostustenkansantaloudelliset vaikutukset

Tutkimuksessa tarkastellaan t&k-panostusten tuottavuusvaikutuksia ja kansantaloudellisia vaikutuksia mallilla, jossa kokonaistuottavuuden kasvua määrit-tävät keskeisesti toimialojen tuotannon laadun ja pääomakannan laadun paraneminen. Investointitavaroita tuottavien toimialojen t&k-panostusten lisäys johtaa pitkäaikai-seen pääomakannan laadun paranemisen kautta välittyvään kokonaistuottavuuden kasvuvaikutukseen. Kansantalouden t&k-intensiteetin nousun BKT-vaikutuksia mää-rittää tuottavuuden kasvun vaikutus kilpailukyvyn paranemisen kautta vientiin sekä palkkatason ja kotitalouksien kulutuksen kasvun kautta kotimaiseen kysyntään. BKT-vaikutuksia hallitsee teollisuuden tuottavuuden, kilpailukyvyn ja viennin lisääntymi-nen, sillä t&k-panostusten lisäys johtaa suurimpaan tuottavuuden kasvuun teollisuu-dessa. T&k-panostusten lisäys aikaansaa myös positiivisia työllisyysvaikutuksia, mut-ta vaikutus kokonaistyöllisyyden kasvuun jää suhteellisen lyhytaikaiseksi. Tutkimuk-sessa arvioidaan myös toimialakohtaisten t&k-tukien kansantaloudellisia vaikutuksia. Kansantalouteen syntyvien tuottavuusvaikutusten perusteella tarkastellen t&k-panostusten vaikuttavuudeltaan parhaimmiksi toimialoiksi osoittautuvat koneteolli-suus, tietojenkäsittelypalveluiden toimiala sekä elektroniikkateollisuus. Bruttokansan-tuotteen, työllisyyden, nettoviennin ja julkisen sektorin verotulojen lisäyksellä arvioi-den parhaimmiksi toimialoiksi osoittautuvat metsäteollisuus ja koneteollisuus