4 research outputs found

    Lapin keskikokoisten maatilojen haasteita

    Get PDF
    Eniten maatiloja Lapissa oli vuonna 1969. Tuolloin niit√§ oli 11647 kpl. T√§st√§ tilojen m√§√§r√§ on nopeasti v√§hentynyt ja vuonna 2016 niit√§ oli 1514 kpl (MAVI 2016). Tapahtunut maatalouden murros n√§kyy selv√§sti seutukuntatasolla. It√§- ja Pohjois-Lapissa on tilojen suhteellinen v√§henem√§ ollut suurta verrattuna esimerkiksi Kemi-Tornion seutuun. Keski- ja Pohjois-Lapin tuotantotasoa on viel√§ yll√§pit√§nyt keskikokoisten, 30‚Äď60 peltohehtaarin nautakarjatilojen m√§√§r√§. Tuotannon alueellinen keskittyminen tulevaisuudessa n√§ytt√§isi jatkuvan. Maidontuotanto on Lapissa ollut suurimmillaan vuonna 2003, l√§hes 108 milj. T√§m√§n j√§lkeen tuotanto on ollut tasaisen laskevaa vuoteen 2013 saakka, jolloin tuotanto oli n. 88 milj. kg vuodessa. Viimeisen kahden vuoden aikana tuotanto on noussut niin, ett√§ viimeisin vuosituotanto oli 91,5 milj. kg (stat.luke.fi 2017). Kuntatasolle jaettuna Lapin maidontuotannon alueellinen painotus n√§kyy hyvin. Lounais-Lapin kunnista Tornio, Yli-Tornio, Tervola erottuvat selke√§sti. N√§m√§ kunnat yhdess√§, Simon ja Keminmaan kanssa muodostavat voimakkaan maidontuotantoalueen. Pello, Rovaniemi, Ranua ja Posio muodostavat t√§t√§ aluetta ymp√§r√∂iv√§n murrosalueen, jossa maidontuotanto on viel√§ vahvaa ja maataloudessa nautakarjataloudella on viel√§ vahva sija. Lapin maatalousyritt√§jien keski-ik√§ on yli 50 vuotta ja se on aloittavien yritt√§jien v√§h√§isyyden vuoksi edelleen nousussa. Lapin maito- ja lihayritt√§jist√§ suurin osa on ik√§luokassa 45‚Äď55 vuotta ja omistavat noin 30‚Äď60 peltohehtaaria/tila. Haastattelututkimuksen tavoitteena oli l√∂yt√§√§ vastauksia kysymyksiin mik√§ on Lapin maatalouden nykytila, millaisia mahdollisuuksia ja uhkia maatalouden harjoittamiselle tulevaisuudessa n√§hd√§√§n, miksi maatalousyritt√§j√§t mahdollisesti lopettavat toimintansa ja mik√§ puolestaan saa jatkamaan, sek√§ onko maatilan sijainnilla ja tuotantosuunnalla merkityst√§ em. kysymyksien osalta ja mitk√§ ovat keskikokoisten maatilojen selviytymisen strategiat Lapissa? Haastateltavien m√§√§r√§ oli 45 tilaa tasaisesti eri puolilta Lappia kuitenkin niin, ett√§ haastatteluissa painotettiin tiloja j√§tt√§m√§ll√§ kaikkein suurimmat tilat poissa haastateltavien joukosta. Muutoin otos otettiin suhteellisella otannalla. Tutkimuksessa nousi esille, ett√§ valmiudet tavoitteellisesti ja yritt√§j√§m√§isesti harjoittaa toimintaa ovat kaiken yritystoiminnan l√§ht√∂kohtana my√∂s maatiloilla. Yritt√§j√§m√§isen ajattelutavan omaavilla yritt√§jill√§ oli p√§√§s√§√§nt√∂isesti korkeampi koulutus ja ty√∂kokemusta tilan ulkopuolelta. N√§m√§ antoivat paremmat valmiudet ajatella toimintaa kokonaisvaltaisemmin. Lis√§ksi n√§iden yritysten toiminta oli tavoitteellisempaa ja niiden toteutuksessa n√§kyi pitk√§j√§nteisyys. Erityisesti maatalousyritt√§jien kohdalla n√§kyi perheen vaikutus. Parhaiten vaikeinakin aikoina p√§rj√§siv√§t ne yritykset, joissa yleens√§ pariskunta oli yritystoimintaan sitoutunutta. Perheyritt√§jyys n√§htiin eritt√§in t√§rke√§ksi voimavaraksi. Niill√§, joilla t√§t√§ mahdollisuutta ei ole k√§ytett√§viss√§√§n, pit√§isi olla mahdollisuus rakentaa ymp√§rilleen perhett√§ vastaava verkosto, joka toimii voimavarana ja lis√§resurssina. T√§m√§ on sek√§ fyysinen ett√§ henkinen resurssi. Henkisi√§ voimavaroja helpottavana, tai kuormittavana tekij√§n√§ n√§kyi my√∂s se, miten maaseutuyritt√§jyys n√§hd√§√§n ulkopuolisen silmin ja millainen kuva t√§st√§ muodostuu itse yritt√§j√§lle. Arvostuksen puute lis√§√§ henkist√§ kuormaa ja vastaavasti positiivinen mielipideilmasto ja palaute luovat uskoa elinkeinon harjoittamiseen. Hyv√§ ja toimiva maatila voi olla miss√§ hyv√§ns√§ Lapissa, se ei ole riippuvainen maantieteellisest√§ sijainnista, erityisesti jos kyl√§alue jossa tila sijaitsee, on vire√§. Maatilojen alueelliseen jakautumiseen n√§ytt√§√§kin enemm√§n vaikuttavan maataloustuotteiden markkinoihin ja jalostukseen liittyv√§t seikat. T√§ss√§ raportissa julkaistavat tutkimustulokset tuovat hyvin esille sen mit√§ Lapin maataloudelle kuuluu. Raportin lopussa on tutkimuksen tuloksiin perustuva ehdotus toimenpiteist√§ joilla voidaan vaikuttaa tehokkaasti Lapin maatalouden elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuden haasteisiin. T√§m√§ raportti on rakenteeltaan kumulatiivinen. T√§ss√§ se tarkoittaa esiin nousevien yhteenvetojen ja tulkintojen n√§kymist√§ jo v√§liotsikoiden alla ja niiden esille nostamista uudelleen loppuyhteenvedossa ja toimenpide-ehdotuksissa. T√§m√§ tyyli on tavallisimmin k√§yt√∂ss√§ taloustutkimuksen sektorilla.201

    Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden seuranta Lappiassa

    Get PDF
    Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Lappian tuloksellisuusmittarit, niiden laskentakaavat sekä miten ne tuotetaan eri tietojärjestelmiä hyödyntäen. Tavoitteena oli laatia johdon käyttöön tuloksellisuusraportti. Lisäksi tutkimuksella haettiin tietoa niistä keinoista ja tietolähteistä, joilla voidaan vaikuttaa mittareiden arvoihin. Tällä tavoiteltiin tuloksellisuuden ennustettavuutta. Tutkimuksen lähtökohdan muodostivat Lappian uusi strategia ja sen mittaristo sekä ammatillisen koulutuksen uusiutuva rahoitusjärjestelmä, jossa tuloksellisuuden merkitys on kasvamassa 10 %:in kokonaisrahoituksesta. Tutkimus suoritettiin toimintatutkimuksena ja siinä käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineiston muodostivat ammatillista peruskoulutusta ohjaava lainsäädäntö ja siihen liittyvät uudistukset, Lappian sisäisten strategia-, laatu- ja kokonaisarkkitehtuurityöryhmien muistiot, aineistot ja muistiinpanot, johdon raportointijärjestelmän rakentamiseen liittyvä aineisto sekä yleinen tuloksellisuuteen liittyvä teoria-aineisto. Toimintatutkimuksen ohella tutkimuksen aikana tehtiin täsmähaastatteluja, joiden avulla saatiin aineistoa strategian ydinprosessien toimivuudesta sekä mittaristoaineiston muodostumisesta. Tutkimuksen perusteella keskeisimmiksi mittareiksi valikoituivat mm. tutkintojen, läpäisseiden (eriteltynä työllistyneet ja jatko-opintoihin sijoittuneet) ja keskeyttäneiden määrä, vetovoimaluku sekä opiskelija- ja työelämäpalaute. Tutkimuksen tuloksena syntyi tuloksellisuusmittareiden ja - raporttiaihion lisäksi taloudellista tuloksellisuutta mittaava tuottavuusraportti sekä suunnitelma vuosikelloon sidottavista raporteista, joiden avulla keskeisten mittariarvoja ja niiden takana olevia vaikuttavia tekijöitä analysoidaan. Tuloksellisuusraportin fyysinen toteutus johdon tietojärjestelmään jäi tekemättä opintojärjestelmän vaihtumisen takia. Prosesseista eniten tuloksellisuusmittareihin vaikuttavat aloituspaikkojen kohdentamisen suunnittelu, läpäisyn tehostamiseen ja keskeytysten ehkäisyyn vaikuttavat prosessit. Tämän prosessien luotettavuutta olisi parantanut laajempi pedagoginen näkökulma. Ulkoisista tietolähteistä korostui maakunnan ennakointityöryhmän merkitys sekä tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön aineistot.The purpose of this thesis was to solve indicators of effectiveness in Lappia including methods of calculation and how they can produced by utilization of information systems. The purpose was to create an effectiveness report for the management. Furthermore the purpose was to gain information about proceedings and statistics that can affect the value of indicators and help predictability of effectiveness. Lappia’s new strategy and its indicators was a starting point of research. The financing system of vocational education will change and in the new system to effectiveness part is higher, approximately 10 % of total financing. The research was made by the method of action research with a constructive approach. The material included the vocational education’s legislation and its amendments, materials and memos of Lappia’s strategy, quality and information architecture workgroups. Also there were materials of system building project of FPM (Financial Performance Management) and general information about effectiveness. The people were interviewed during the research. The main purpose of the interviews was to receive information about functionality of the strategy’s main processes and forms of indicators. The research results and main effectiveness indicators were amount of degrees, amount of passed students (employed or postgraduate studies) or discontinued students, attraction of education and students and employers’ feedback. The research’s results were also a draft of the effectiveness report and a draft of the productivity report as well as scheduled yearly reports which help to analyze the indicators and the factors behind the effectiveness. The effectiveness report will integrate in FPM after the student management system has been changed. The processes that influence effectiveness most were allocation of education, promoting of graduation in time and prevention of interruption. More knowledge of pedagogical matters or teachers interviews would have given more perspective to this research. The most important external information source was province foresight group material, Finland statistical databases and statistic reports of Ministry of Employment and The Economy

    Vain muutos on pysyvää : Lapin maatalousyrittäjien näkemyksiä tulevaisuuden toimintaympäristöstä ja omista eväistään vastata muutoksiin

    Get PDF
    Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan merkittävä väheneminen nähdään yhtenä Lapin maaseudun uhkatekijöistä. Yrittäjien ikääntyminen, jatkajan puute, näköalattomuus, tuotantotilojen ja kaluston vanheneminen voivat estää yritystoiminnan suuntaamista uudelleen toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Lapin maaseudun tulevaisuus muutosjoustavassa yritystoiminnassa - hankkeen ensimmäisessä vaiheessa oli tarkoitus luoda kuva Lapin maaseudun tulevaisuudesta tilastoja, selvityksiä ja kyselyjen tuloksia analysoimalla. Tässä väliraportissa raportoidaan hankkeen yhteydessä tehdyn postikyselyn ensimmäisiä tuloksia viljelijöiden arvioista jotka koskivat toimintaympäristön muutosta ja toisaalla oman tilan kehittämistä. Myöhemmin julkaistavassa loppuraportissa tulee olemaan myös hieman syvemmälle analyyseja asioiden taustoista ja mahdol-lisista syy-seuraussuhteista. Aineistona käytettiin postikyselyaineistoa, joka kerättiin Lapin maaseutuyrityksistä keväällä 2010. Kyselylomake lähetettiin kaikille Maa- ja metsätalousministeriön Tietopalvelukeskuksen Tiken ylläpitämässä Maatilarekisterissä vuonna 2009 olleille Lapin maatiloille (N=1 795). Täytettyjä lomakkeita oli 465 ja kyselyn vastausprosentti 27 %, mitä voi pitää tyydyttävänä. Kyselyssä selvitettiin yrittäjien näkemyksiä siitä miten yleiset isot yleiset kehityskulut tai paikalliset muutokset tulevat vaikuttamaan heidän tilansa tulevaisuuteen. Tulosten mukaan viljelijät kokivat toimintaympäristöön liittyvässä ennakoinnissa vaikeaksi erityisesti EU:n tulevaisuuden markkinatilanteen ja tukipolitiikan arvioinnin. Positiivisina mahdollisuuksina nähtiin erityisesti lähiruuan arvostuksen kasvu, Pohjoismaiden ja Venäjän markkinat, matkailu- ja loma-asuminen, paikalliset tie- ja infrastruktuuri-hankkeet sekä kotieläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset. 61 % vastaajista arvioi, että väestön ikääntymisellä on kielteinen tai erittäin kielteinen vaikutus heidän tilansa toimintaan. Uhkina nähtiin myös erityisesti palvelujen keskittyminen, maaltamuutto, fossiilisten polttoaineiden loppuminen, maailmankaupan vapautuminen sekä kyselyn tekohetken aikana vaikuttanut taloudellinen taantuma. Kyselyn toisena teemana oli tilatason kehittäminen. Kyselyn mukaan erityisenä pullonkaulana on lisäpellon saatavuus. Erityisesti maitotiloilla ja muilla nautakarjatiloilla oli tarvetta lisämaan ostamiseen ja/tai vuokraamiseen. Peltoa oli vastaajien mukaan kuitenkin hyvin vähän saatavilla.Rural areas in Lapland are currently facing big challenges, the operational environment is changing rapidly, and yet at the same time region's farm entrepreneurs are ageing. In addition in many farms it is difficult to find successor. Also the lack of future prospects, low willingness to do necessary investments and develop the farm might hinder the possibilities in the future. The aim of the" project for developing natural products and food lines in artic areas" is to find out novel ideas how farmers in Lapland can develop their farm enterprises in rapidly changing entrepreneurial environment. The aim of this mid-term report is to report the first results of the survey that was conducted in spring 2010. The themes of the survey were farmers views about the future challenges and their possibilities to respond the changes Data were collected by postal survey and analysed by using non-parametric tests. The questionnaire was sent to all farmers in the region of Lapland ant the response rate was 27 % (N = 465). The main findings reveals that farmers felt that the most difficult areas for anticipate - and therefore to be prepared of- in the future were EU agricultural policy system and the agricultural subsidies. Farmers viewed that there were positive possibilities for their farm in local food, Nordic and Russian markets and tourism. They also saw that the local infrastructure projects did open up new possibilities. The biggest future threats from their farms point of view were ageing of the population, the centralisation of the services, migration from rural areas to cities, economic depression, competition for global markets and energy issues. One bottleneck for developing the farm enterprise was availability of agricultural land. Especially many dairy and other livestock farmers needed more land, but there was only very limited possibilities to purchase or lease it.vo
    corecore