22 research outputs found

    ‚ÄĚMilloin koronapandemia loppuu?‚ÄĚ : Monimenetelm√§llinen kyselytutkimus alakouluik√§isten lasten korona-ajan el√§m√§ntyytyv√§isyyden ja pandemiaan liittyvien huolien kokemuksista Turun ja Naantalin alueella.

    Get PDF
    T√§ss√§ Pro gradu -tutkielmassa tutkin alakouluik√§isten lasten koettua hyvinvointia pandemia-aikana, hy√∂dynt√§m√§ll√§ kognitiivista, eli tiedollista el√§m√§ntyytyv√§isyyden k√§sitett√§ sek√§ koronapandemiaan liittyvi√§ huolia Turun ja Naantalin alueella. Koronapandemia on vaikuttanut monin tavoin ihmisten arkeen ja erittelen pandemian vaikutuksia erityisesti suomalaisten alakouluik√§isten lasten n√§k√∂kulmasta. Yksinhuoltaja- sek√§ monilapsiset perheet ja erityistarpeiset lapset vaikuttavat kuormittuneen eniten korona-aikana palveluiden resurssien heikentyess√§ tai siirtyess√§ et√§tapaamisiin. Tutkimustietoa nuorten subjektiivisesta hyvinvoinnista korona-aikana on ker√§tty jonkin verran, mutta alakouluik√§iset ovat j√§√§neet v√§hemm√§lle huomiolle. Nuorilla mielenterveysongelmien, kuten masennus ja ahdistus, sek√§ p√§ihteiden k√§yt√∂n on todettu lis√§√§ntyneen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu sosiologian ja psykologian tieteenalojen teorioista, erityisesti kriisiyhteiskuntateorian, sosioekologisten elinymp√§rist√∂jen mallin ja resilienssin kautta. Tutkimuksen tavoitteena on selvitt√§√§, millaista alakouluik√§isten el√§m√§ntyytyv√§isyys on korona-aikana ollut ja onko koronapandemiaan liittyvill√§ huolen tai stressin kokemuksilla yhteytt√§ t√§h√§n. Ensin toteutin el√§m√§ntyytyv√§isyyden ja pandemiaan liittyvien huolien tarkastelua m√§√§r√§llisesti IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmiston avulla ja lopuksi tarkastelin lasten avovastauksissa esille nostamia huolia koronaan liittyen sis√§ll√∂nanalyysin keinoin. Tutkimuksessa k√§ytt√§m√§ni aineiston olen ker√§nnyt yhdess√§ tutkija Leena Haanp√§√§n kanssa kev√§√§ll√§ 2021 osana kansainv√§list√§ Lasten maailmat -tutkimusprojektia. Vastaajia aineistossa on 1004 kpl Turun ja Naantalin alueen alakouluista. Tutkimus toteutettiin verkkopohjaisena tai paperisena kyselylomakkeena 9‚ÄĒ12-vuotiaille lapsille tutkijoiden ohjauksessa. Tutkimuksen tuloksissa enemmist√∂ vastaajista raportoi hyvin korkeaa ja vastaavaa el√§m√§ntyytyv√§isyytt√§, kuin aiempina vuosina toteutetuissa kansallisissa tutkimuksissa. Pelon tai stressin oireita raportoi kokevansa reilu puolet vastaajista. Kymmenesosa vastaajista koki pelk√§√§v√§ns√§ paljon tai huomattavasti koronavirusta. Tyt√∂ill√§ el√§m√§ntyytyv√§isyys sai tilastollisesti merkitsev√§ll√§ tasolla hieman heikompia arvioita. Pelkojen tai huolien kokemuksia koronapandemiaan liittyen n√§ytt√§ytyi tyt√∂ill√§ my√∂s hieman enemm√§n. Koronaviruksen pelkoa mittaavilla muuttujilla ei n√§kynyt huomattavaa korrelaatiota tai tilastollisesti merkitt√§v√§√§ yhteytt√§ el√§m√§ntyytyv√§isyyden kokemuksiin. Kyselyn avovastauksissa useampi kuin joka kymmenes kyselyyn vastanneista lapsista ilmaisi jonkinlaista huolta koronapandemiaan liittyen. Jaottelin n√§m√§ huolet nelj√§√§n eri kategoriaan huolen kohteen perusteella. Huolet kohdistuivat oman perheen ja l√§heisten sairastumiseen, omaan terveyteen tai koettuun kuormitukseen pandemia-aikana, ep√§varmaan tulevaisuuteen tai koronan rajoitustoimiin ja niiden jatkumiseen. Osassa vastauksia huolen kohteena oli useampi kuin yksi edell√§ mainituista. Lasten huolia tai pelkoja voitaisiin lievitt√§√§ paremmalla tiedottamisella ja riitt√§v√§n keskustelutuen varmistamisella. Jatkossa olisi t√§rke√§ lis√§t√§ resursseja heikentyneisiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, sek√§ tuoda esille lis√§√§ tietoa koronapandemian kokemuksista lasten itsens√§ kertomana T√§m√§n avulla voitaisiin tulevaisuudessa arvioida paremmin rajoitustoimien hy√∂tyj√§ ja haittoja, sek√§ mahdollisesti huomioida erityistarpeiset lapset paremmin

    Koronarokotteiden neljännet annokset; kenelle ja miksi?

    Get PDF
    Taustatietoa Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksentekoa varten

    Archaeological and historical materials as a means to explore Finnish crop history

    Get PDF
    In Northern Europe, barley (Hordeum vulgare L.) has been cultivated for almost 6000 years. Thus far, 150-year-old grains from historical collections have been used to investigate the distribution of barley diversity and how the species has spread across the region. Genetic studies of archaeobotanical material from agrarian sites could potentially clarify earlier migration patterns and cast further light on the origin of barley landraces. In this study, we aimed to evaluate different archaeological and historical materials with respect to DNA content, and to explore connections between Late Iron Age and medieval barley populations and historical samples of barley landraces in north-west Europe. The material analysed consisted of archaeological samples of charred barley grains from four sites in southern Finland, and historical material, with 33 samples obtained from two herbaria and the seed collections of the Swedish museum of cultural history.The DNA concentrations obtained from charred archaeological barley remains were too low for successful KASP genotyping confirming previously reported difficulties in obtaining aDNA from charred remains. Historical samples from herbaria and seed collection confirmed previously shown strong genetic differentiation between two-row and six-row barley. Six-row barley accessions from northern and southern Finland tended to cluster apart, while no geographical structuring was observed among two-row barley. Genotyping of functional markers revealed that the majority of barley cultivated in Finland in the late nineteenth and early twentieth century was late-flowering under increasing day-length, supporting previous findings from northern European barley.</p

    Vaccinationsguide för småbarn

    Get PDF

    Koronarokotukset syystalvella 2023 : suositus ja näyttöpohja

    Get PDF
    THL antoi toukokuussa 2023 ennakkoarvion koronarokotusten tehosteannoskierroksesta syystalvelle 2023 toteutettavaksi influenssarokotusten yhteydessä. Toukokuussa ei vielä ollut tiedossa syksyllä käytettävissä olevien uusien rokotevalmisteiden koostumus eikä Suomeen saatavien rokotteiden määrä. Sen vuoksi THL antoi ennakkoarvion, jota luvattiin tarkentaa elokuussa. Vuosi sitten THL antoi syystalven tehosteannossuosituksen kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville sekä 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille. Olennaista oli, että rokotettava sai yhden varianttiräätälöidyn tehosteannoksen, kun oli kulunut vähintään 3 kuukautta edellisestä rokoteannoksesta tai sairastetusta koronataudista. Tällä yhdellä tehosteannoksella saatiin riskiryhmiin kuuluville lisäsuojaa vakavaa tautia vastaan talvikaudelle, jolloin hengitystieinfektioiden ilmaantuvuus yleensä kasvaa. Tehosteannos suositeltiin annettavaksi influenssarokotusten yhteydessä. Syystalvelle 2023 annetaan samanlainen suositus, mutta rokotteena käytetään XBB.1.5-räätälöityä rokotetta. THL on seurannut jatkuvasti koronan epidemiatilannetta, rokotusten suojatehoa ja turvallisuutta, sairaalahoidon ilmaantuvuutta sekä kertynyttä tutkimustietoa. THL julkaisi maaliskuussa 2023 kattavan työpaperin koronarokotuksista numeroinnilla 11/2023. Nykyhetkeen verrattuna muuttumattomina pysyneet asiat on jätetty pois tästä työpaperista. Tämä työpaperi esittelee tilannetta touko-elokuussa 2023. Työpaperi sisältää toukokuun ennakkoarvion sekä kesän aikana tehdyt tarkennukset syystalven 2023 koronarokotuksista

    Neuvolaikäisen rokotusopas

    Get PDF

    Neuvolaikäisen rokotusopas

    Get PDF
    Tämän julkaisun korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-659-6</a

    Sufficiency of Knowledge Processed in Patient Education in Dialysis Care

    Get PDF
    Purpose: Patient education improves health and treatment adherence of patients with chronic kidney disease. However, evidence about the sufficiency of patients‚Äô knowledge processed in patient education is limited. The purpose of this study was to evaluate subjective and objective sufficiency of knowledge processed in patient education in dialysis care and treatment.Patients and Methods: A cross-sectional study design was used. The sample (n=162) comprised patients in predialysis or home dialysis. All eligible patients during the data collection timeframe (2016‚Äď 2017) in two university hospital districts in Finland were invited to participate. Subjective sufficiency was evaluated with a structured questionnaire having 34 items divided into six dimensions of empowering knowledge (bio-physiological, functional, social, experiential, ethical, and financial) on a Likert scale (1=not sufficient at all, 4=very sufficient). Objective sufficiency was evaluated with a structured knowledge test with 10 items (score range 0‚Äď 10, correct=1, wrong/no knowledge=0) based on the multidimensional content of patient education emphasizing bio-physiological dimension.Results: In subjective sufficiency of knowledge, the mean was 3.27 (SD 0.54). The bio-physiological dimension of empowering knowledge was the most sufficient (mean 3.52, SD 0.49) and the experiential the least (mean 2.8, SD 0.88). In objective sufficiency, the means ranged 5.15‚Äď 5.97 (SD 2.37‚Äď 2.68) among patients in different modalities of dialysis care and treatment. The least sufficient objective scores were bio-physiological and functional knowledge. The subjective and objective sufficiency did not correlate with each other.Conclusion: Patients‚Äô knowledge, either subjective or objective, does not seem to be sufficient. Hence, attention should be paid to supporting patients with more personalized knowledge. Furthermore, the relationship between subjective and objective sufficiency needs future consideration, as their non-correspondence was a new discovery.Keywords: chronic kidney disease, hemodialysis, home, patient education as topic, peritoneal dialysis, renal dialysis </p

    Antenatal screening for HIV, hepatitis B, syphilis and rubella susceptibility in the EU/EEA : A Member State survey of policies and practices in the prevention of mother-to-child transmission

    Get PDF
    The results of this survey and the available surveillance data indicate that there is ongoing mother-to-child transmission of HIV, hepatitis B, syphilis and rubella, especially among certain high-risk populations. This suggests that the effectiveness of the antenatal screening practice ‚Äď despite of considerable breaths ‚Äď can be optimised. Factors that compromise effectiveness include low screening coverage, limited access to antenatal care services, and limited access to testing for several subpopulations. While the case rates of MTCT of HIV and congenital syphilis are below the WHO global targets for the elimination in the EU/EEA (<50 cases per 100 000 live births), antenatal care coverage and testing still needs to be scaled up in several countries, with increased attention to be given to improving access to antenatal screening for vulnerable groups. Few countries collect data robust enough for a comprehensive evaluation of antenatal screening programme effectiveness, and even fewer countries make the results of such evaluations publically available. It would therefore be helpful to develop a set of process and outcome indicators to guide countries in the monitoring and evaluation of antenatal screening programme effectiveness. Several national surveillance systems in EU/EEA countries do not currently identify and record all MTCT cases in people born in the reporting country. Recording these cases is essential for the informative value of national screening programmes. In addition, the notification of congenital syphilis cases is not mandatory in some countries. Enhanced surveillance of MTCT cases with comprehensive collection of information about the mother and the child would improve the assessment of the incidence of MTCT and would provide valuable information on risk factors. This information could then be used to inform national policies and would probably lead to scaled-up antenatal screening for the most-at-risk subpopulations. Ongoing mother-to-child transmission particularly affects certain vulnerable groups that are not adequately reached by, or do not have access to, testing services and prevention interventions that are available to the majority of the population. Member States should consider targeted interventions for such populations at risk, based on an assessment of disease epidemiology and risk profile. ECDC is currently developing an evidence-based guidance to strengthen antenatal screening among vulnerable groups. The guidance will answer two central questions: a) What are the decisive elements of national programmes for antenatal infection screening with regard to their effectiveness and b) how can vulnerable groups be reached to increase the uptake of prenatal care in order to prevent or reduce mother-to-child transmission of infectious diseases
    corecore