189 research outputs found

    Aputyt√∂st√§ asiantuntijaksi ‚Äď 120 vuotta sairaanhoitajakoulutusta Oulussa

    Get PDF
    Aputyt√∂st√§ asiantuntijaksi ‚Äď 120 vuotta sairaanhoitajakoulutusta Oulussa artikkelissa kuvataan lyhyesti koulutuksen juhlakonferenssin sis√§ll√∂llisi√§ teemoja koulutus, tutkimus- ja kehitt√§mistoiminta, johtaminen ja esimiesty√∂, sairaanhoitajan ty√∂ tulevaisuudessa ja kansainv√§linen yhteisty√∂. Koulutus on kehittynyt kursseista asiantuntijoiden koulutukseen. Muutos on heijastellut ymp√§r√∂iv√§n yhteiskunnan tilannetta ja on vastannut ty√∂el√§m√§n tarpeisiin. Oulun sairaanhoitajakoulutus on tuottanut osaajia alueelle, koko Suomeen ja kansainv√§lisiin teht√§viin. Sairaanhoitajan teht√§v√§n√§ on auttaa ihmist√§, tervett√§ tai sairasta, niiss√§ toiminnoissa, jotka edist√§v√§t terveytt√§ tai toipumista tai auttavat kuolemaan rauhallisesti. Sairaanhoitaja on hoitoty√∂n asiantuntija, joka ty√∂skentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollossa ja yksityisen sek√§ kolmannen sektorin alueilla. Sairaanhoitaja toteuttaa n√§ytt√∂√∂n perustuvaa hoitoty√∂t√§. Sairaanhoitaja tekee tutkimus- ja kehitt√§mistoimintaa yhteisty√∂ss√§ ty√∂el√§m√§n ja palveluiden k√§ytt√§jien kanssa. Kansainv√§linen verkostoituminen ja yhteisty√∂ sairaanhoitajan tulevaisuuden osaamista. Hoitoty√∂n koulutuksen ja k√§yt√§nn√∂n johtamisessa on t√§rke√§√§, ett√§ johtaja tuntee alan sis√§lt√∂√§ ja toimintaa sek√§ tulevaisuuden haasteita. Sote-alan palvelut, hoitov√§lineet ja k√§yt√§nn√∂t uudistuvat teknologian, digitaalisten palveluiden ja hoitomenetelmien kehittymisen my√∂t√§. T√§n√§ p√§iv√§n√§ sote-uudistus organisoituu uusilla palveluiden j√§rjest√§misvastuussa olevilla sote-alueilla. T√§ss√§ muutoksessa kaikkien tulee kyet√§ kohdentamaan toimintaansa kohti tulevaisuuden osaamistarpeita. Asiakkaiden rooli kasvaa oman terveyden edist√§misess√§ omahoito tuotteiden kehittyess√§. Teknologian ja et√§l√§√§ketieteen kehittyminen sek√§ v√§est√∂n oman osaamisen kasvaminen tukevat asiakkaan aktiivista roolia. Sairaanhoitajien osaamisvaatimukset lis√§√§ntyv√§t heid√§n toimiessaan vaativissa sairaanhoidollisissa teht√§viss√§ kotisairaalaymp√§rist√∂iss√§

    Johtajuus muutoksessa : Kansainvälisen kotiseurakuntaliikkeen johtajuuskäsitys

    Get PDF
    Tutkielmani aiheena on kansainv√§lisen kotiseurakuntaliikkeen piiriss√§ ilmenev√§t johtajuusk√§sitykset my√∂h√§ismodernissa kontekstissa l√§nsimaissa, joissa uskonnollinen monimuotoisuus on lis√§√§ntynyt. Tutkimuskysymys on millainen johtajuusk√§sitys kotiseurakuntaliikkeen piiriss√§ on sen johtavien ajattelijoiden tuottamien tekstien valossa. T√§st√§ seuraavia t√§sment√§vi√§ alakysymyksi√§ ovat, millaisia johtajuustyyppej√§ liikkeen piiriss√§ esiintyy ja millaisia erityispiirteit√§ johtajuudella on. Tutkielmani ei k√§sittele johtajuuden ilmenemist√§ k√§yt√§nn√∂n tasolla, muuten kuin aineistoni rajoissa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat uskontososiologiset ja sosiaalipsykologiset johtajuusteoriat. Tutkielmani on laadullinen ja teoriaohjaava tutkimus, jossa aineistona on kuuden kirjoittajan yhdeks√§n eri kirjallista l√§hdett√§. Kvalitatiivisena tutkimuksena kyse on teorial√§ht√∂isest√§ sis√§ll√∂nanalyysist√§, jossa kotiseurakuntaliikkeen johtajuusk√§sityst√§ tarkastellaan johtajuusteorioiden ja aineistol√§ht√∂isen analyysin valossa. P√§√§ttelyn logiikka on abduktiivinen. Lis√§ksi k√§yt√§n tutkimukseni sis√§lt√§m√§n narratiivisen aineiston tutkimisessa semioottisen sosiologian aktanttimallia, jota voidaan pit√§√§ narratiivisen kieliopin peruskaavana. Tutkimustulokset voidaan tiivist√§√§ kahteen p√§√§luokkaan. Ensimm√§isen p√§√§luokan muodostavat johtajuustyypit, jotka ovat palveleva johtajuus, vanhemmuus johtajuutena ja menestyv√§ johtajuus. Toisen p√§√§luokan muodostavat johtajuuden erityispiirteet, jotka ovat johtajuuden ‚ÄĚk√§√§ntymystarinat‚ÄĚ, johtajan luonne ja lahjat ja uusien johtajien kouluttaminen. Tulosten yhteenvetona totean kansainv√§lisen kotiseurakuntaliikkeen johtajuusk√§sityksess√§ olevan piirteit√§ uskontososiologisista profeetallisesta ja karismaattisesta johtajatyypist√§ sek√§ sosiaalipsykologian alalta eri johtajatyypeist√§, kuten transformaalisesta johtajasta. Johtajuusn√§kemys ilment√§√§ toisaalta yleisi√§ uskonnollisen johtajuuden piirteit√§, mutta integroituu my√∂h√§ismoderniin aikaan ja sen johtajuusk√§sityksiin. Aineistostani nousee esille my√∂s n√§kemyksi√§, jotka eroavat yleisist√§ k√§sityksist√§ menestyksest√§ ja uusien johtajien kouluttamisesta. Kuvaan aineistostani esille tulevaa johtajuusk√§sityst√§ nelikentt√§mallilla, joka muodostuu kahdesta kesken√§√§n j√§nnitteisest√§ janasta: yhteis√∂llisyys-muutosjohtajuus ja pappi-profeetta. Sijoitan johtajuustyypit ja johtajuuden erityispiirteet t√§h√§n nelikentt√§√§n. Tutkimustulosteni perusteella kotiseurakuntaliikkeen johtajuusn√§kemys l√§nsimaissa on muutosjohtajuutta, joka edustaa toisaalta ihannetta paluusta alkuseurakunnalliseksi miellettyyn seurakuntamalliin ja toisaalta missionaalista asennetta kristinuskosta vieraantuneiden ihmisten tavoittamisessa

    Comparative dosimetry of radiography device, MSCT device and two CBCT devices in the elbow region

    Get PDF
    The aim of the study was to estimate and to compare effective doses in the elbow region resulting from four different x-ray imaging modalities. Absorbed organ doses were measured using 11 metal oxide field effect transistor (MOSFET) dosimeters that were placed in a custom-made anthropomorphic elbow RANDO phantom. Examinations were performed using Shimadzu FH-21 HR radiography device, Siemens Sensation Open 24-slice MSCT-device, NewTom 5G CBCT device, and Planmed Verity CBCT device, and the effective doses were calculated according to ICRP 103 recommendations. The effective dose for the conventional radiographic device was 1.5 mu Sv. The effective dose for the NewTom 5G CBCT ranged between 2.0 and 6.7 mu Sv, for the Planmed Verity CBCT device 2.6 mu Sv and for the Siemens Sensation MSCT device 37.4 mu Sv. Compared with conventional 2D radiography, this study demonstrated a 1.4-4.6 fold increase in effective dose for CBCT and 25-fold dose for standard MSCT protocols. When compared with 3D CBCT protocols, the study showed a 6-19 fold increase in effective dose using a standard MSCT protocol. CBCT devices offer a feasible low-dose alternative for elbow 3D imaging when compared to MSCT.Peer reviewe

    Yrittäjyyttä Lapin osuuskunnissa

    Get PDF
    Yhteiskunnallisia ongelmia on mahdollista ratkaista yhteiskunnallisten yritysten avulla. Osuuskuntamuotoisissa yrityksiss√§ yritt√§jyytt√§ voi oppia pienemm√§ll√§ riskill√§ kuin vaikkapa kevytyritt√§j√§ksi alkamalla. Kevytyritt√§jyydett√§ on monenlaista, eik√§ aloitteleva yritt√§j√§ aina ymm√§rr√§, millaiseen toimintamuotoon h√§n on tarttunut. Osuuskunnat voisivat olla erityisesti Lappiin tuleville ja maahanmuuttajanaisille tai pitk√§aikaisty√∂tt√∂mille ensimm√§inen askel ty√∂el√§m√§√§n. Osuuskuntien kautta n√§ille kohderyhm√§n j√§senille voidaan tarjota erilaisia matalan kynnyksen t√∂it√§. Hankkeen havaintojen mukaan osuuskunnat tarvitsevat eniten julkisen sektorin tukea kunnilta. Hankkeen ty√∂pajoissa on tullut esiin osasta Lapin kuntia erilaisia malleja, jotka voisivat olla hyvi√§ k√§yt√§nt√∂j√§ muissakin kunnissa. Sek√§ Lapissa, ett√§ Suomessa, yhteiskunnallisten yritysten kokeilutoiminta on entist√§ enemm√§n t√§rke√§mp√§√§, kun Lapin v√§ki v√§henee ja samalla osa v√§est√∂st√§ j√§√§ ty√∂el√§m√§n ulkopuolelle. Yhteiskunnallinen yritys on yksi erilainen vaihtoehto, jotta saamme lis√§√§ veronmaksajia kuntiin. Osuuskuntien tai muiden yhteiskunnallisten yritysten toimintaa tulee tukea ensimm√§isten toimintavuosien ajan. Yritystoiminnan ‚ÄĚkuolemanlaakson‚ÄĚ yli p√§√§st√§√§n, kun yhdess√§ l√∂ydet√§√§n erilaisia tuen muotoja, joita hankkeen aikana on tullut esiin. Viimeisen√§ havainnointina hanke osoitti, ett√§ pitk√§aikaisty√∂tt√∂mien osuuskunnilla on tarve perustaa oman verkosto. N√§in osuuskunnan j√§senet voivat pohjoisella alueella oppia toisilta sosiaalisen yritt√§jyyden toimioilta ja motivoida toisiaan. Osuuskunnilla tulisi olla yhteinen foorumi, yhteisty√∂elin, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Silloin j√§senet, sidosryhm√§t, muut yritykset ja yksityiset ihmiset voisivat yhdess√§Őą kehitt√§√§Őą toimintaa, synnytt√§√§Őą luottamusta ja lis√§t√§Őą yhteisty√∂t√§Őą.Social problems can be solved with the help of social enterprises. In Cooperative companies, entrepreneurship can be learned with less risk than, for example, becoming a light entrepreneur. There are many forms of light entrepreneurship, and the novice entrepreneur does not always understand what kind of activity he has taken. Cooperatives could be a first step for those who come to Lapland in particular, as well as for immigrant women, or for the long-term unemployed as well. Through Cooperatives, these target group members can be offered a variety of low-threshold jobs. According to the findings of the project, Cooperatives are most in need of support from the municipalities (from the public sector), and separate models from some of the municipalities in Lapland, which could come from the project workshops, could be good practice for other municipalities. In both Lapland and Finland, experimenting with social enterprises is becoming increasingly important as the population of Lapland shrinks and at the same time the population is excluded from the labor market. Social enterprise is one of the different options for getting more taxpayers through municipal companies. Cooperative or social enterprise activities must at least be supported for the first few years so that they can pass the death period together with various forms of support, which is (what the support points) have revealed during the project. As a final observation, their long-term unemployed Cooperatives need to establish their own network where they can learn from and motivate other social entrepreneurs in the northern region. The Cooperatives should have a common forum, a co-operative body, which meets 3-4 times a year. Then members, stakeholders, other companies and individuals could work together to build activity, build trust and increase collaboration.publishedVersio

    EMS non-conveyance: A safe practice to decrease ED crowding or a threat to patient safety?

    Get PDF
    Background: The safety of the Emergency Medical Service's (EMS's) non-conveyance decision was evaluated by EMS re-contacts, primary health care or emergency department (ED) visits, and hospitalization within 48 h. The secondary outcome was 28-day mortality.Methods: This cohort study used prospectively collected data on non-conveyed EMS patients from three different regions in Finland between June 1 and November 30, 2018. The Adjusted International Classification of Primary Care (ICPC2) as the reason for care was compared to hospital discharge diagnoses (ICD10). Multivariable logistic regressions were used to determine factors that were independently associated with adverse outcomes. Results are presented with adjusted odds ratios (aORs) together with 95% confidence intervals (CIs). Data regarding deceased patients were reviewed by the study group.Results: Of the non-conveyed EMS patients (n = 11,861), 6.3% re-contacted the EMS, 8.3% attended a primary health care facility, 4.2% went to the ED, 1.6% were hospitalized, and 0.1% died 0-24 h after the EMS mission. The 0-24 h adverse event rate was higher than 24-48 h. After non-conveyance, 32 (0.3%) patients were admitted to an intensive care unit within 24 h. Primary non-urgent EMS mission (aOR 1.49; 95% CI 1.25 to 1.77), EMS arrival at night (aOR 1.82; 95% CI 1.58 to 2.09), ALS unit type vs BLS (aOR 1.43; 95% CI 1.16 to 1.77), rural area (aOR 1.74; 95% CI 1.51 to 1.99), and older patient age (aOR 1.41; 95% CI 1.20 to 1.66) were associated with subsequent primary health care visits (0-24 h).Conclusions: Four in five non-conveyed patients did not have any re-contact in follow-up period. EMS non-conveyance seems to be a relatively safe method of focusing ED resources and avoiding ED crowding.</p
    • ‚Ķ
    corecore