35 research outputs found

    Lievän utaretulehduksen vaikutukset lypsylehmän lepo- ja syömiskäyttäytymiseen

    Get PDF
    Terveen ja sairaan lypsylehm√§n k√§ytt√§ytyminen poikkeaa toisistaan. Sairauden aiheuttamat muutokset k√§ytt√§ytymisess√§ ovat hyvin organisoidun sopeuttavan vasteen seurauksia, joilla t√§hd√§t√§√§n elimist√∂n taistelukyvyn parantamiseen. Liev√§n utaretulehduksen vaikutuksia lypsylehm√§n normaaliin lepo- ja sy√∂misk√§ytt√§ytymiseen selvitt√§v√§lle tutkimukselle on tarvetta, koska vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, millaista on terveen lehm√§n k√§ytt√§ytyminen, ja mitk√§ k√§ytt√§ytymistarpeet ovat sille itselleen t√§rkeimpi√§. Lis√§ksi tutkittiin, mit√§ sairausk√§ytt√§ytyminen on, mik√§ on sen merkitys ja mit√§ tekij√∂it√§ sairausk√§ytt√§ytymisen taustalta l√∂ytyy. Katsauksessa tutustuttiin my√∂s tarkemmin lehm√§n lepomukavuuteen vaikuttaviin tekij√∂ihin, sill√§ miellytt√§v√§ makuualusta on erityisen t√§rke√§ sairaalle lehm√§lle, jonka levontarve on kasvanut. Utaretulehduksen aiheuttamia muutoksia elimist√∂ss√§ ja k√§ytt√§ytymisess√§ selvitettiin yleisell√§ tasolla. Nykytiedon mukaisia k√§sityksi√§ sairask√§ytt√§ytymisen taustoista ja merkityksest√§ on syyt√§ koota yhteen, sill√§ k√§yt√§nn√∂n tasolla on v√§ltt√§m√§t√∂nt√§ ymm√§rt√§√§, kuinka sairausk√§ytt√§ytymisen estyminen vaikuttaa yksil√∂n paranemisennusteeseen. Kokeellisessa osassa tutkittiin, aiheuttaako liev√§ utaretulehdus koelehmille sairask√§ytt√§ytymist√§ (v√§hentynytt√§ sy√∂mist√§, juomista ja m√§rehtimist√§ sek√§ lis√§√§ntynytt√§ makaamista). Lis√§ksi tarkasteltiin, v√§hent√§√§k√∂ mahdolliset tulehdusmuutokset utareessa tartutetun utarenelj√§nneksen puoleisella kyljell√§ makaamista sek√§ piteneek√∂ kinnerten v√§linen et√§isyys (hock-to-hock ‚Äďindeksi) tulehduksen eri vaiheissa. Nelj√§lle lehm√§lle tartutettiin utaretulehdus koagulaasinegatiivisiin stafylokokkeihin kuuluvilla S. simulans ‚Äď tai S. epidermidis ‚Äďkannoilla (kummallakin 2 lehm√§√§). Tartutus tehtiin kaksoissokkomenetelm√§ll√§. Yksi nelj√§nnes toimi jokaisella el√§imell√§ sen omana terveen√§ kontrollina. El√§inten k√§ytt√§ytymist√§ videoitiin 24 tunnin ajan vuorokaudessa ennen tartutusta, tartutusp√§iv√§n√§ sek√§ 1, 3 ja 5 vuorokautta tartutuksen j√§lkeen. Tilastot tehtiin SPSS 15.0 -ohjelmalla ja tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p < 0,05. Utaretulehduksen tartutuksen j√§lkeisen√§ tarkkailuaikana lehmien m√§rehtiminen v√§heni (p < 0,05), m√§rehtimisjaksot lyheniv√§t (p < 0,05) ja niiden lukum√§√§r√§ kasvoi (p < 0,02). Lehmien seisominen lis√§√§ntyi (p < 0,05) ja makaaminen v√§heni (p < 0,05) (my√∂s makaaminen sairaan utarenelj√§nneksen puoleisella kyljell√§ (p < 0,03)). Lehm√§t viettiv√§t v√§hemm√§n aikaa ruokintap√∂yd√§ss√§ (p < 0,004), ja k√§ynnit ruokintap√∂yd√§ss√§ lyheniv√§t (p < 0,05) ja lis√§√§ntyiv√§t (p < 0,04). Toisin kuin kokeen alussa oletettiin, utaretulehdus ei vaikuttanut lehmien sy√∂mis- ja juomisk√§ytt√§ytymiseen eik√§ kinnerten v√§liseen et√§isyyteen. Liev√§ utaretulehdus aiheuttaa muutoksia lypsylehm√§n k√§ytt√§ytymiseen. Sairaalle el√§imelle t√§rke√§ lepoaika lyhenee, joten my√∂s lievien utaretulehdusten tehokas havaitseminen on el√§imen hyvinvoinnin ja paranemisen kannalta t√§rke√§√§. Kinnerten v√§list√§ et√§isyytt√§ ei kuitenkaan t√§m√§n tutkimuksen perusteella voida k√§ytt√§√§ apuv√§lineen√§ lievien utaretulehdusten havaitsemiseen

    Lapsipotilaan hoidosta päättäminen lapsen osallistumisoikeuden näkökulmasta

    Get PDF
    Lapsen oikeuksien sopimuksen myötä lapsipotilaalla on oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, jota ohjaa aina ensisijaisesti lapsen etu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on oikeusdogmaattista tutkimusmetodia käyttäen tutkia lapsipotilaan osallistumisoikeutta hänen hoitoaan koskevassa päätöksenteossa. Lapsipotilaan hoidosta päättäminen on järjestetty lainsäädännössämme lapsenhuoltolakiin nähden erityissäännöksin. Lapsen osallistumisoikeus ilmenee laajimmillaan itsenäisenä päätöksenteko-oikeutena, jonka edellytyksenä ovat riittävä ikä ja kehitystaso. Päätöksentekooikeuden käyttäminen edellyttää myös tiedonsaantia, vapaaehtoisuutta ja huolellista harkintaa. Se kattaa lähtökohtaisesti oikeuden suostumuksen antamiseen, hoidosta kieltäytymiseen ja siitä luopumiseen, hoitomuodon valintaan sekä hoitotahdon ja DNR-päätöksen tekemiseen. Sitä voivat rajoittaa lapsen etu ja suojaaminen sekä käytännössä myös huoltajan mielipide. Kun lapsi ei kykene päättämään hoidostaan, ilmenee osallistumisoikeus lapsen hoidosta päättävän henkilön velvollisuutena huomioida lapsen näkemykset ja mielipide. Tällöin lapsi voi myös kieltäytyä ilmaisemasta näkemystään ja mielipidettään. Ensisijaisesti hoidosta päättää lapsen sijasta hänen huoltajansa. Huoltajan päätöksenteko-oikeus ei ole rajoittamaton, eikä hän saa kieltää lapsen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa hoitoa. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, on kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen järjestettävä lapselle sijaishuolto ja hoidosta päättää sosiaalihuollosta vastaava toimielin. Huoltajan antama suostumus ei edellytä, että hän on tosiasiallisesti keskustellut lapsen kanssa, mikä havaittiin lapsen osallistumisoikeuden kannalta ongelmaksi. Ratkaisuksi tutkielmassa ehdotetaan pohdittavaksi mahdollisuutta siihen, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä olisi lakiin kirjattu velvollisuus selvittää lapsen näkemykset ja mielipide suoraan lapselta itseltään. Terveydenhuollon ammattihenkilön arvio on ratkaisevassa asemassa sen suhteen, katsotaanko lapsi kykeneväksi päättämään hoidostaan ja millaisena lapsen osallistumisoikeus ilmenee. Osallistumisoikeudesta tehdään merkintä potilasasiakirjoihin. Lapsella on oikeus kieltää potilastietojensa luovuttaminen, jos hän kykenee päättämään hoidostaan. Osallistumisoikeuden kannalta ongelmaksi havaittiin epäselvyys siitä, voiko lapsi käyttää ilman huoltajan myötävaikutusta oikeusturvakeinoja, mitä perusoikeusmyönteinen laintulkinta edellyttäisi

    Kiireellisesti suojeltavien lajien priorisointineuvottelut vuosina 2012‚Äď2017. Yhteenveto

    Get PDF
    Eli√∂ryhmien asiantuntijat valitsivat kiireellisi√§ turvaamistoimia tarvitsevat lajit uhanalaisimpien lajien joukosta vuonna 2011. Kiireellisesti suojeltavien putkilokasvien, sammalten, j√§k√§lien, sienten ja selk√§rangattomien el√§inten suojelun, hoidon ja tiedon lis√§√§misen tarpeita arvioitiin vuosina 2012‚Äď2017. Lis√§ksi nostettiin esille kiireelliset tarpeet ottaa lajit ja niiden elinymp√§rist√∂vaatimukset huomioon ajankohtaisissa alueiden k√§yt√∂n hankkeissa. Neuvottelut k√§ytiin elinkeino-, liikenne- ja ymp√§rist√∂keskusten (ELY-keskukset) toimialueittain ELY-keskusten, Mets√§hallituksen, SYKEn ja eli√∂ty√∂ryhmien lajiasiantuntijoiden yhteisty√∂n√§. Neuvotteluissa luotiin valtakunnalliset ja alueelliset asiantuntijaverkostot hallinnon lajisuojeluty√∂n tueksi. T√§m√§ raportti on yhteenveto kiireellisesti suojeltavien lajien alueellisista priorisointineuvotteluista. Raportissa kuvataan neuvottelujen toimintamalli, esitell√§√§n tarkasteltu lajisto ja esitet√§√§n yhteenveto neuvotteluissa sovituista toimista, niiden kiireellisyydest√§ ja toimitarpeiden alueellisesta jakautumisesta ELY-keskusten toimialueittain. Lis√§ksi raportissa arvioidaan neuvottelujen kuluessa ja niiden j√§lkeen toteutettujen lajeja ja niiden elinymp√§rist√∂j√§ turvaavien toimien toteutumista. Lopuksi esitet√§√§n ehdotuksia jatkotoimiksi. Neuvottelujen aineistona k√§ytettiin ymp√§rist√∂hallinnon Hertta-tietoj√§rjestelm√§n Eli√∂lajit-osioon tallennettuja uhanalaisten lajien havaintopaikka- ja havaintotietoja. Niit√§ t√§ydennettiin ja p√§ivitettiin merkitt√§v√§sti neuvottelujen kuluessa asiantuntijoilta saatujen tietojen mukaisesti. Lajien paikka- ja havaintotiedot ovat toimijoiden k√§ytett√§viss√§ lajien ja niiden elinymp√§rist√∂jen turvaamistoimien toteutuksessa ja alueiden k√§yt√∂n suunnittelussa. Laji- ja paikkakohtaisesti sovitut toimitarpeet koottiin excel-taulukoihin ja ne on toimitettu luonnonsuojeluhallinnon k√§ytt√∂√∂n. Liite 1. Neuvotteluissa tunnistettuja t√§rkeit√§ lajistokeskittymi√§ ELY-keskusten toimialueittain ja eli√∂ryhmitt√§in. Liite 2. Yhteenveto alueilla neuvottelujen j√§lkeen toteutetuista toimist

    Combining population genomics and ecological niche modeling to assess taxon limits between Carex jemtlandica and C. lepidocarpa

    Get PDF
    Carex section Ceratocystis (Cyperaceae) is a group of recently evolved plant species, in which hybridization is frequent, introgression is documented, taxonomy is complex, and morphological boundaries are vague. Within this section, a unified taxonomic treatment of the Carex jemtlandica-Carex lepidocarpa species complex does not exist, and Norway may currently be the sole country accepting species rank for both. Carex jemtlandica is mainly confined to Fennoscandia and is thus a Fennoscandian conservation responsibility. This motivated us to test the principal hypothesis that both C. jemtlandica and C. lepidocarpa represent evolutionary significant units, and that both deserve their current recognition at species level. We investigated their evolutionary distinctiveness in Norway, using restriction site-associated DNA sequencing and ecological niche modeling. Our genomic results reveal two genetic clusters, largely corresponding to C. jemtlandica and C. lepidocarpa that also remain distinct in sympatry, despite clear indications of ongoing hybridization and introgression. The ecological niche modeling suggests that they occupy different environmental niches. Jointly, our results clearly show that C. jemtlandica and C. lepidocarpa represent separately evolving entities that should qualify recognition as evolutionary significant units. Given the high level of introgression compared to other hybridizing species pairs in Carex we recommend treating C. jemtlandica as a subspecies of C. lepidocarpa.Peer reviewe

    Monikkoperheiden tukeminen : Tutkimus monikkoperheiden asiantuntijoilta ja vertaisilta saamasta tuesta

    Get PDF
    Opinnäytetyössä tutkittiin monikkoperheiden kokemuksia niin ammattilaisilta kuin vertaisilta saamastaan tuesta. Työn tavoitteena oli selvittää, millaiseksi perheet ovat kokeneet saamansa tuen, mistä he ovat saaneet tietoa monikkoraskauteen liittyen ja onko tieto sekä tuki ollut heidän mielestään riittävää. Samalla kartoitettiin ohjautuvuutta eri palveluihin. Tutkimusmenetelmäna käytettiin ensisijaisesti kvalitatiivistä tutkimusmenetelmää, mutta tutkimuksessa käytettiin myös kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä sekä teemahaastatteluin. Teemahaastattelut toteutettiin haastattelemalla 10 ihmistä seitsemästä monikkoperheestä. Haastateltavat olivat yhtä teemahaastatteluun osallistunutta lukuun ottamatta Savon Monikkoperheet Ry:n jäseniä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että perheillä on vaihtelevia kokemuksia saamastaan tiedosta ja sen riittävyydestä. Esille tuli etenkin puutteita tunteiden käsittelyyn, monikkoraskauteen ja vanhemmuuteen liittyen. Toivottiin, että neuvolassa pääsisi heti raskauden alussa keskustelemaan tunteista ja käsittelemään tunteita molempien vanhempien kohdalla. Perheiden omalla tukiverkostolla sekä vertaistuella oli vaikutusta perheen jaksamiseen. Perheiden jaksamista tukivat myös omien tukiverkostojen lisäksi kunnalta kotiin saadut tukipalvelut. Raskausaikana perheet tahtoivat saada lisää tietoa tulevasta arjesta. Lisäksi lasten syntymän jälkeen perheet toivoivat konkreettista tukea. Johtopäätelmissä todettiin, että kaikki perheet kokivat yhteiskunnan tuoman tuen tärkeäksi. Tiedollinen tuki lievitti perheiden huolta ja pelkoa tulevasta, sekä rauhoitti arjen keskellä kamppailevia vanhempia, jotka tunsivat itsensä riittämättömiksi. Tiedollista tukea tärkeämmäksi koettiin konkreettinen apu kotiin, joka mahdollisti pienen hengähdystauon arjesta sekä mahdollisuuden vanhemmille viettää kahdenkeskistä aikaa. Myös perheiden oma tukiverkosto ja vertaistuki ovat olleet merkittävässä asemassa. Sukulaisten asuessa kauempana vertaistuen merkitys kasvaa. Keskustelu samassa tilanteessa olevien on koettu tärkeäksi niin tiedon saannin kuin haastavien kokemuksien jakamisen kannalta.This thesis examined the experiences that multiple-birth families have regarding the support they receive from both professionals and peers. The aim of this study was to find out how families experience the received support, where they have found information from, and whether the information was adequate for them or not. Another aim was to gain information on how families find and receive different services provided for them. Quantitative methods were primarily used, but some qualitative methods were also utilized. The data was collected via a Webropol survey and by thematically interviewing 10 people out of seven multiple-birth families. All but one of the interviewees were members of Savon monikkoperheet ry, which is a Finnish association that provides different kinds of support to multiple-birth families. The interviews were analyzed by using a content analysis. The results show that families have varying experiences on received information and its sufficiency. Information shortcomings were found particularly concerning how to handle emotions as well as how to deal with multiple-birth pregnancies and parenting. It was wished that it would be possible in child health centers to discuss the diverse feelings of both parents at the very beginning of the pregnancy. Families’ own support networks and peer support had a significant impact on the coping of families in everyday life. Families were also further supported by different support services provided by municipality. Families wished to get more knowledge during pregnancy about their upcoming day-to-day life, while after birth families wished to have more practical help. As a conclusion, it can be stated that all families felt that support from the society was important. Informational support alleviated the families’ worries and fears of the unknown as well as soothed those parents who felt inadequate in managing everyday life. Practical help at homes was experienced more important than informational support because it allowed an actual breather from everyday life, as well as gave the parents a chance to spend some quality time together. The families’ own support networks and peer support played a significant role as well. When relatives live far away, the role of peer support increases. Discussions with those who have similar family situation were considered important because they enabled to get information and share similar, challenging experiences

    Diplegia spastica -lapsen fysioterapia alaraajojen monitasokirurgisen toimenpiteen jälkeen

    Get PDF
    Diplegia spastica on yksi CP-vamman ilmenemismuodoista, jossa aivovamman aiheuttamat vauriot kohdistuvat pääosin alaraajoihin. Ylemmän motoneuronin vauriosta johtuva spastisuus yhdessä toissijaisten tuki- ja liikuntaelinongelmien kanssa aiheuttaa virheellisten kävelymallien syntymisen diplegialapsilla. Oirekuva voi vaihdella lievistä ongelmista vakaviin toiminnanhäiriöihin. Opinnäytetyö käsittelee diplegia spastica -lapsen fysioterapiaa alaraajojen monitasokirurgisen toimenpiteen jälkeen. Monitasokirurgialla tarkoitetaan yhdellä kerralla tehtäviä useita operatiivisia toimenpiteitä, jotka vaativat vain yhden sairaala- ja kuntoutusjakson. Yleisimmin alaraajoihin kohdistuvaa toimenpidettä käytetään diplegia spastica -lapsilla kävelyn parantamiseksi. Leikkauksen jälkeisellä fysioterapialla on todettu olevan suuri merkitys lapsen toimintakyvyn palautumisen ja edistämisen kannalta. Tutkimusten mukaan monitasokirurgisen toimenpiteen postoperatiivinen fysioterapia keskittyy liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoitteluun sekä toiminnallisiin tehtäviin. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena sähköisiä tietokantoja ja painettuja teoksia hyödyntäen. Työn tavoitteena oli esitellä monitasokirurgian vaikutuksia ja postoperatiivisia fysioterapiamenetelmiä uusimman tutkimustiedon pohjalta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yksityinen fysioterapiayritys. Toimeksiantaja toivoi case-lapsen postoperatiiviseen fysioterapiaan harjoitusohjeita, jotka laadittiin toimeksiantajan ja muiden lapsen kuntoutukseen osallistuvien henkilöiden hyödynnettäväksi.Spastic diplegia is one type of cerebral palsy, in which the lower extremities are affected due to brain lesion. Spasticity, caused by an upper motor neuron lesion, together with secondary musculoskeletal problems develops abnormal gait patterns in children with spastic diplegia. Symptoms can vary from mild problems to severe dysfunctions. The subject of the thesis is physiotherapy following single-event multilevel surgery for lower extremities in children with spastic diplegia. In single-event multilevel surgery (SEMLS) multiple operative procedures are performed during one session requiring only one hospital stay and rehabilitation period. Commonly, SEMLS is used for lower extremities to improve gait in children with spastic diplegia. Physiotherapy following the operation has proved to have a significant role in recovering and improving a child’s functional abilities. According to research physiotherapy following SEMLS consists of mobilization, strength training and functional training. The thesis was carried out as a literature review. Information was retrieved from electronic databases and printed literature. The purpose of the thesis was to introduce the effects of SEMLS and postoperative physiotherapy methods based on the latest researches. The thesis was assigned by a private physiotherapy company. The company wished to have instructions for a case child’s postoperative physiotherapy. Instructions were made for the physiotherapists and for other people participating in the child’s rehabilitation

    Lantionpohjan lihasten harjoittelu raskausaikana : Harjoitusopas

    Get PDF
    Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikön kanssa. Työ on kirjallisuuskatsaus, jossa käytettiin systemaattista tiedonkeruu menetelmää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota näyttöön perustuvan tiedon pohjalta tietoa raskauden aikaisista muutoksista lantionpohjaan sekä raskauden aikaisesta lantionpohjalihasten harjoittelusta Työn tavoitteena oli tehdä lantionpohjan lihasten harjoitusopas raskaana oleville naisille tutkimustietoon ja kirjallisuuteen perustuen. Tutkimusten haku toteutettiin systemaattisen tiedonkeruumenetelmän periaatteen mukaan. Tutkimuksilla halusimme löytää tietoa raskauden aikaisesta lantionpohjan lihasten harjoittelusta ja sen vaikuttavuudesta. Systemaattinen haku tehtiin neljästä kansainvälisesti arvostetusta lääketieteellisestä kokoomatietokannasta. Tiedonhaun perusteella työhömme päätyi kuusi eri tutkimusta, joita analysoimme tutkimuskysymysten perusteella. Tutkimustulokset olivat keskenään ristiriitaisia. Kolmessa tutkimuksessa saatiin tilastollisesti merkitseviä tuloksia, mutta kolmessa muussa tutkimuksessa ei löydetty tilastollista merkitsevyyttä. Kirjallisuudesta on kuitenkin löydettävissä runsaasti raskauden aikaisen lantionpohjan lihasten harjoittelua puoltavaa tietoa. Jatkotutkimuksille on kuitenkin tarvetta. Halusimme tehdä toiminnallisista harjoituksista koostuvan harjoitusoppaan, joka vastasi myös toimeksiantajan toiveita. Harjoitusopas perustuu näyttöön perustuvaan tutkimustietoon ja muuhun kirjallisuuteen. Harjoitusoppaasta halusimme tehdä selkeän ja motivoivan näköisen.The thesis was made in collaboration between JAMK University of Applied Sciences and the Pelvic Floor Research and Therapy Unit run by the Central Finland Health Care District (KSSHP). The thesis was a literature review in which information retrieval was conducted systematically. The aim of the thesis was collect evidence-based information about antenatal changes in the pelvic floor and about antenatal pelvic floor muscle training. The goal of the thesis was to produce a pelvic floor muscle training guide for pregnant women. The search of the relevant studies was conducted according to the principles of a systematic information retrieval. The aim was to find information about antenatal pelvic floor muscle training and its impact. The systematic search was carried out in four internationally highly esteemed medical databases. Six different studies were found and they were analyzed based on the research questions. The results were mutually contradictory. Three trials showed statically significant results whereas three other trials did not. However, the related literature contained a great deal of positive results about antenatal pelvic floor muscle training. Further research is needed. The aim of this thesis was to make a training program consisting of functional movements according to the assignor’s wishes. The training program is based on evidence-based knowledge and other literature. The aim also was to make training guide with a clear and motivating appearance
    corecore