Raakamaan lunastusprosessin kesto -voiko prosessia lyhentää?

Opinnäytetyössä tutkittiin raakamaan lunastusprosessin kestoa ja mahdollisuuksia lyhentää lunastusprossia ajallisesti. Työn tavoitteena oli selvittää lunastusprosessin vaiheet kestoaikoineen eri viranomaistahojen käsittelyssä. Lisäksi haluttiin laatia kuntien käyttöön ohjeet hyvän lunastuslupahakemuksen laatimiseksi. Työssä tutkittiin tarkemmin lunastusprosessia, jossa Järvenpään kaupunki lunasti raakamaata valtiolta. Tutkimuksessa selvitettiin kuntien maanhankintaan ja lunastukseen sekä lunastusmenettelyyn liittyvää lainsäädäntöä kirjallisuuden sekä lunastuslain, maankäyttö- ja rakennuslain ja kiinteistönmuodostamislain avulla. Ympäristöministeriössä, maanmittaustoimistossa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa tehtyjen haastattelujen avulla selvitettiin lunastusprosessin vaiheita ja kestoa. Kunta saa lunastettavan alueen hallintaansa keskimäärin noin kahdessa ja puolessa vuo-dessa, sen jälkeen prosessi voi vielä jatkua maaoikeuden ja korkeimman oikeuden käsittelyissä. Järvenpään ensimmäinen lunastusprosessi kesti kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta, hallintaoikeuden lunastettavaan alueeseen kaupunki sai noin kahdessa vuodessa. Ympäristöministeriössä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa lunastusasian käsittelyajasta suurin osa menee osapuolien kuulemiseen, jota on mahdotonta lyhentää, koska kajotaan omistusoikeuteen. Raakamaan lunastuksen käsittelyvaiheita ohjaa lainsäädäntö hyvin tiukasti. Jos prosessia haluttaisiin selkeästi lyhentää, se vaatisi muutoksia lainsäädäntöön. Lunastusprosessin kestoon voidaan jossain määrin vaikuttaa valmistelemalla lupahakemus huolellisesti sekä priorisoimalla käsittelyn aikana tulevat selvitys- ja lisäselvityspyynnöt tärkeimmiksi töiksi. Lunastettavan alueen ennakkohaltuunotto ja asemakaavoituksen käynnistäminen varhaisessa vaiheessa ovat keinoja, joita kannattaisi tutkia tarkemmin. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää kunnat, joissa on tarkoitus käyttää lunastusta maanhankintakeinona.This thesis studies the length of the expropriation process of raw land and possibilities to shorten the process. The aim of the thesis was to clarify the phases and lenght of the expropriation. This thesis studies in detail the expropriation process, where the municipality of Järvenpää expropriated land from the state. This thesis clarifies the legislation of land acquisition, expropriation and expropriation procedure. Officers of the Ministry of the Environment, the local surveying office and the Supreme Administrative Court were interviewed for the length and the phases of the expropriation process. Usually a municipality gets the expropriated land into its possession in approximately two and a half years. After that the process can continue in the Land Court and in the Supreme Court. In the municipality of Järvenpää the first expropriation process took two years and seven months, the other process has taken already two and a half years and is still in the Supreme Administrative Court. In the Ministry of Environment and in the Supreme Administrative Court the hearing of the land owners and the expropriator takes most of the time. The expropriation process is strictly guided by legislation. Shortening the process would require changes in legislation. On the length of the process can be preparing the application carefully and making statements as soon as possible. Taking the expropriated land into possession and starting planning early on are the ways that could be better inspected. This thesis can benefit municipalities that are going to use expropriation to purchase land. A list of documents and accounts to be attached to the application of the expropriation is presented in the conclusion

Öljyn hintajousto Suomessa

Tutkielmassa selvitetään mitkä asiat vaikuttavat öljyn hintaan ja miten hinnan muutokset ovat vaikuttaneet sen kulutukseen Suomessa vuosina 1980 – 2014. Tutkielman tavoitteena on laskea, mitkä ovat öljyn hinta- ja tulojoustot Suomessa vuosina 1980 -2014. Tutkielmassa kuvataan myös, öljymarkkinoiden erityispiirteitä ja mitkä historialliset seikat ovat vaikuttaneet öljyn tuotannon muutoksiin ja sitä kautta hintaan. Öljy on edelleen maailman talouden ja Suomen kannalta erittäin merkittävä energialähde. Maailman öljyvarantojen on todettu keskittyneen poliittisesti tasapainottomien valtioiden alueille, jolla on ollut merkittäviä vaikutuksia öljyn huoltovarmuuteen. Öljy on fossiilinen polttoaine, joten se ei tule kestämään loputtomiin, jos kulutus säilyy ennallaan tai nousee. Öljynkulutus aiheuttaa myös merkittäviä päästöjä, joka osaltaan vaikuttaa ajattelutapaamme öljynkulutuksesta ja tulevaisuuden näkymistä. Voidaan kuitenkin todeta vielä 2016 luvulla, että maailman ja Suomen talous on edelleen öljyriippuvainen. Öljyn hinnan muutoksilla on siis merkittäviä vaikutuksia talouden toimintaan sekä lyhyellä-, että pitkällä aikavälillä. Jos öljyn hinta nousee merkittävästi, on sillä merkittäviä vaikutuksia öljyn tuojavaltioiden kauppataseeseen. Polttonesteiden hinnan noustessa myös esim. lentolippujen hinnat nousevat jollakin aikavälillä. Lisäksi öljyn hinnan kohoamisella saattaa olla vaikeasti arvioitavia vaikutuksia, kuten inflaation kiihtyminen. Tutkielmassa selvitetään miten öljyn hinnan muutokset ja tulotason muutokset ovat vaikuttaneet sen kulutukseen Suomessa. Öljyn hinta- ja tulojoustoja tutkitaan käyttämällä osittaisen sopeutuksen mallia. Malli on suosittu menetelmä tutkittaessa öljyn hinta- ja tulojoustoja. Mallin mukaiset hintajoustot todettiin olevan lyhyellä aikavälillä hyvin joustamattomat ja pitkällä aikavälillä hieman enemmän joustavat. Tulojoustojen todettiin olevan lyhyellä aikavälillä jokseenkin joustavat ja pitkällä aikavälillä lähellä yksikköjoustavaa. Tuloksen ovat linjassa aikaisemman tutkimuksen kanssa. Johtopäätelmissä todettiin, että öljyn hintajousto on hyvin joustamatonta lyhyellä aikavälillä. Johtopäätös on hyvin intuitiivinen sen suhteen, että öljyn kulutusta on hyvin vaikea vähentää lyhyellä aikavälillä, koska esim. työmatka-autoilua kun on vaikea vähentää lyhyellä aikavälillä. Todettiin myös, että öljy on muuttunut enemmän joustavaksi nykypäivänä, kuin mitä se on ollut historiassa. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten Suomen korkea polttonesteiden verotus on vaikuttanut sen kulutukseen. Tulokseksi saatiin, että verotus on vaikuttanut sen kulutukseen, mutta ei niin paljon kuin voisi kuvitella.siirretty Doriast

Tekoäly työkaluna käyttöliittymäkehityksessä : Suunnittelijan rooli tekoälyn aikakaudella

Hiljattain julkaistut suuriin kielimalleihin perustuvat generatiiviset tekoälyt ovat osoittaneet potentiaalia perinteisesti ihmiselle kuuluvista tehtävistä suoriutumisessa, ja samalla haastaneet käsitystä ihmisen roolista usealla ammattialalla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan tekoälyn käyttöä ohjelmistotuotteen kehityksen UX-suunnittelun vaiheeseen, joka on vuosikymmenien aikana muodostunut merkittäväksi osaksi modernin ohjelmistotuotteen kehitystä. Suunnittelu pitää sisällään käytettävyysarviointia, visuaalista suunnittelua ja ohjelmakoodin toteutusta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on tutkia, millaisia käyttömahdollisuuksia tekoälyratkaisuilla on UX-suunnittelussa etenkin käyttöliittymäsuunnittelun näkökulmasta. Työ on jaettu kahteen pääosaan, josta ensimmäisessä osassa tehdään läpileikkaus teknologian tämänhetkisestä tilanteesta ja kartoitetaan tekoälyn vahvuuksia ja rajoitteita. Toisessa osassa tarkastellaan teknologian kehitysmahdollisuuksia ja tuodaan esille erilaisia malleja siitä, millaiseen vuorovaikutussuhteeseen ihminen ja tekoäly voisivat asettua kehityksen prosessissa. Työssä käsitellään monipuolisesti erilaisia tekoälyratkaisuja, mutta pääpaino pysyy generatiivisen tekoälyn tarkastelussa. Tutkimus osoittaa, että käyttöliittymäkehityksessä generatiivisella tekoälyllä on potentiaalia etenkin ohjelmakoodin ymmärtämisessä ja koodin tuotannon automatisoinnissa. Tekoälyn hyödyntäminen ohjelmakoodin generoinnissa vaatii kuitenkin käyttäjältä edelleen generoidun tuloksen ymmärtämistä ja laadunvalvontaa. Tekoälyn kehittyvällä visuaalisen materiaalin generointi ja tunnistuskyvyllä voidaan myös nähdä sovelluskohteita käyttöliittymäkehityksessä. Ominaisuuden hyödyntäminen käytännössä vaatii kuitenkin paljon lisätutkimusta. Tekoälyn käyttökohteiden ja vahvuuksien löytäminen juuri käyttöliittymäkehityksessä vaatii yleisesti lisää tutkimusta. Tutkielman tutkimuksen tuloksena voidaan päätellä, että kehityksen prosessissa tekoäly sopii parhaiten työkaluksi vapauttamaan suunnittelijoiden työtaakkaa toisteisista tehtävistä luovempiin tehtäviin ja sujuvoittamaan siirtymiä kehityksen vaiheiden välillä. Tulevaisuuden kehityksen kannalta on olennaista kartoittaa myös tilanteita, jossa tekoäly toimii monipuolisemmissa tehtävissä.Tekoäly voi asettua kehitysprosessissa muun muassa ihmisen kykyjen jatkeeksi tai jopa itsenäiseksi toimijaksi. Suhteen kehitystä on tärkeä kartoittaa, jotta tekoälyn aiheuttamiin muutoksiin ja sen mukana tuomiin ongelmiin voidaan valmistautua

Clojure on Android: Challenges and Solutions

Mobile operating systems are rapidly expanding into new areas and the importance of mobile apps is rising with them. As the most popular mobile operating system, Android is at the forefront of this development. However, while other mobile operating systems have introduced newer, officially-supported languages for app development, the only supported language for Android app development is an older dialect of Java. Android developers are unable to take advantage of the features and styles available in alternative and more modern languages. The Clojure language compiles to Android-compatible bytecode and is a promising language to fill this gap. However, the development of Android apps with Clojure is hindered by performance concerns. One recognized problem is the slow startup time of Clojure on Android apps. Alternative ``lean'' Clojure compiler projects promise to improve Clojure performance including startup time. However, the performance of Clojure on Android and the lean compiler projects has not been systematically analyzed and evaluated. We benchmarked and analyzed the startup and run time performance of Android apps written in Clojure and compiled using both the standard Clojure compiler and experimental lean Clojure implementations. In our experiments the run time performance of Clojure on Android is similar to that of Clojure on the desktop. However, Clojure on Android apps take a significant amount of time to start, even on relatively new hardware and the latest Android versions. Long startup times scale upwards quickly with larger apps and the problem is closely tied to the Clojure compiler implementation. We also found that while the Skummet lean Clojure compiler project significantly reduces Clojure on Android startup times, more changes are necessary to make Clojure practical for general Android app development

Finanssivalvonnan toiminta yhteisessä valvontamekanismissa sekä rahoitus muuttuvassa toimintaympäristössä - Työryhmämuistio

Mietinnössä ehdotetaan tarkistettavaksi Finanssivalvonnasta annettua lakia (878/2008) sekä lakia Finanssivalvonnan valvontamaksusta (879/2008). Ehdotetuilla uudistuksilla pyritään sovittamaan Finanssivalvonnan hallintoelimiä koskeva lainsäädäntö paremmin vastaamaan yhteisen valvontamekanismin vaatimuksia sekä varautumaan Suomen finanssimarkkinoiden rakenteellisiin muutoksii

Järjestölehden yleisötutkimus yhteisön kehittämisen välineenä

Viestintä luo yhteisön tekemällä asioista yhteisiä! Ilman viestintää ei ole yhteisiä asioita eikä yhteisöjäkään. Väitöskirjassa viestintää lähestytään kolmannen sektorin yhteisöjen näkökulmasta ja kerrotaan, miten järjestölehden yleisötutkimusta voi käyttää yhteisön kehittämisen välineenä. Järjestölehdellä tarkoitetaan aikakautista julkaisua, joka ilmestyy vähintään neljä kertaa vuodessa joko paperilehtenä, paperi- ja verkkolehden yhdistelmänä tai pelkästään verkkolehtenä. Kirjassa esitellään tutkimuksessa kehitetty Yleisötutkimuksen osallistava syklimalli , joka tarjoaa yhden hyvän välineen yhteisön viestinnän kehittämiseen. Kehittämisellä tavoitellaan ideaalia yhteisöä, jonka tuntomerkkejä ovat toiminnan vapaaehtoisuus, legitiimisyys, demokraattisuus, tasa-arvoisuus ja autonomisuus. Tutkimusmallissa yleisösuhdetta lähestytään yleisön, lehden ja yhteisön jäsenten silmin näkökulmista, jotka ovat keskeisiä kun rakennetaan ideaalia yhteisöä.The title of my study Audience Survey of an Organizational Journal as an Instrument to Develop the Community emanates from Dewey s (1916) statement that communication creates community. In communicating the reviewed topics become shared. Therefore, developing communication will also develop the community. In this study communication development signifies everything related to community ideal: unconstrained activity, legitimacy, democracy, equality and autonomy. The aim of my study was to find out, how to obtain by the help of an audience survey in an organizational journal instruments in order to develop an ideal community. Audience survey is also a frame of reference in my study. Traditionally audience surveys have been engaged in the distribution of a magazine, readershiprelated questions, contents consumption and the relationship between a reader and a magazine. The latter was the aim of interest in my study. It offered me an opportunity to compare the opinions and values of the reader and the magazine. Those are essential considerations in developing the ideal community. My research target created an ethnographic perspective to the research scheme and it was carried out in collaboration with two very different organizations operating in social sector, Federation of A-Guilds and Christian Work on Alcoholics and Drug Addicts. I constructed a preliminary audience survey model based on research literature and the audience survey analyses made by commercial research institutes and students. I tested the audience survey model with readers of the magazines published by the collaborative organizations. Research results were utilized both in developing the survey model and in upgrading the relationship between readers and collaborators magazines. My study in the audience survey resulted in an activating cyclic model. Activation implies that the study of the readership relation is based on a concise dialogue between the magazine publishing organization and its readers in designing and implementing the survey, and in the application of the results. Cyclicity in turn refers to a functional study procedure, where assessment, planning and action follow one another on a regular basis. In the survey model cyclicity appears so that the study of readership relation is built on the rotation of search for methods of evaluating and developing the pre-sent state of readership relation. The activating cyclic model of the audience survey provides a good, single instrument to improve communication in communities. In the survey model readership relation is approached with the eyes of the audience, the magazine and the community from the viewpoints that are essential when creating a communication culture resting on free will, autonomy, democracy and equality. It extends the study of audience relationship also to the web-based environment offering a natural way to study and discuss values, which promotes building up an ideal community

Muuttuvanopeuksisen tuuliturbiinin ohjaustavoitteet ja säätöjärjestelmän viat

Tuulivoima on eräs merkittävimmistä uusiutuvan energian lähteistä. Tekniikan kehitys on johtanut monipuolisemman ohjausjärjestelmän varassa toimivien muuttuvanopeuksisten tuuliturbiinien hyödyntämiseen laajan mittakaavan energiantuotannossa. Kyseinen toimintamalli mahdollistaa turbiinille paremman kyvyn reagoida tuulen aiheuttamaan dynaamiseen kuormitukseen sekä tehokkaamman energian taltioinnin alhaisilla tuulennopeuksilla. Muuttuvanopeuksisen tuuliturbiinin ohjaustoiminnot liittyvät roottorin pyörimisnopeuden sekä sähköenergiaa tuottavan generaattorin väännön ohjaukseen. Kyseiset toiminnot ovat osa laajempaa ohjausjärjestelmää, jolle voidaan määrittää tuulennopeuteen sidottu toimintastrategia. Tuulennopeuksien perusteella on määritelty neljä toiminta-aluetta, joista jokaisella erillisellä alueella toimiessaan voimalan ohjausjärjestelmälle voidaan määrittää oma toiminnallinen tavoitetila. Muuttuvanopeuksinen tuuliturbiini pyrkii vastaamaan sille asetettuihin ohjaustavoitteisiin kaikissa olosuhteissa. Työssä on selvitetty, kuinka muuttuvanopeuksisen tuuliturbiinin ohjausjärjestelmä toteuttaa toimintastrategian. Ohjausjärjestelmän keskeisimmät ohjausmenetelmät on esitelty perehtyen syvemmin lapakulman säätöön, jolla vaikutetaan roottorin tuottamaan vääntöön. Roottorin lapojen kulmaa säädetään tuulen suuntaan nähden siten, että roottorin vääntö vastaa generaattorin määrittämää vääntötarvetta. Kyseinen toiminto on toteutettu automaatioon perustuvalla ohjauksella, johon on kehitetty edelleen monipuolisemmin ohjaustavoitteet huomioivia ohjausmenetelmiä. Kehitetyt tekniikat liittyvät yksittäisen ja kollektiivisen lapakulman säädön menetelmiin. Työssä on käsitelty näiden keskeisimmät piirteet, sekä esitelty lapakulman säädössä sovellettavat mekaaniset säätöjärjestelmät. Järjestelmien säätömekanismit voivat olla joko hydraulisylintereiden tai sähkömoottoreiden avulla ohjattuja. Tämä työ tuo esille kahden säätöjärjestelmätyypin ominaisuuksia, sekä pohtii niiden sovellettavuutta. Lapakulman säätö on myös aiempien tutkimusten perusteella osoittanut merkittävää vikaantumisherkkyyttä. Asiaa on lähestytty luotettavuuskeskeisen kunnossapidon (engl. reliability centered maintenance, RCM) näkökulmista. Työn tavoitteena on ollut selvittää yleisimmät säätöjärjestelmien viat, jotka johtavat tyypillisiin ohjausjärjestelmän vikoihin. Vikojen perusteella on tehty päätelmät järjestelmän kriittisistä komponenteista, joiksi paljastuivat sähköisen säätöjärjestelmän moduulit ja akut. Vastaavasti hydraulisessa säätöjärjestelmässä kriittisimpiä komponentteja todettiin olevan venttiilit, toimilaitteet sekä tehoyksikkö. Hydraulisen säätöjärjestelmän ongelmat liittyvät myös merkittävissä määrin hydrauliikkajärjestelmän tiiveyteen