Suun valtasairaudet nuorilla aikuisilla

Katsauksessa tarkastellaan suun alueen kahden valtasairauden, karieksen ja hampaiden kiinnityskudossairauksien esiintyvyyttä suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Epidemiologisia tutkimuksia on opiskelijoita lukuun ottamatta tehty vähän nuorilla aikuisilla. Terveyskeskushammashuollon seuruutulosten perusteella nuorten hammasterveys viime vuosikymmeninä on huomattavasti parantunut, joskin karieskokemus vaihtelee alueittain. Varusmiehiltä paikattujen hampaiden lukumäärä on suorassa suhteessa koulu- ja opiskeluvuosiin, kun taas paikkausta vaativien hampaiden ja kouluvuosien välillä yhteys on käänteinen. Ientulehdus on erityisesti yleistä nuorilla aikuisilla. Varusmiehillä myös sen esiintyminen vähenee kouluvuosien suhteessa samoin kuin verenvuotavien ienrajojen määrä. Neljänneksellä nuorista aikuisista tavataan syventyneitä ientaskuja. Opiskelijoilla suoritetut tutkimukset antavat viitteitä karieksen ja parodontiumin sairauksien aiheuttaman hoidontarpeen polarisoitumisesta. Vallitsevien väestöryhmittäisten erojen kaventaminen yleistyy myönteistä kehitystä vaarantamatta edellyttää nuorilla aikuisilla sosiaali- ja terveyspoliittisia toimenpiteitä

Aikuisväestön hammashoidollisen terveyskäyttäytymisen kehitys 1970-luvulla

Tutkimuksessa on selvitetty suomalaisen aikuisväestön hammashoitoista terveyskäyttäytymistä vuosina 1970–1972 ja 1977 kerättyjen surveyaineistojen avulla. Tuloksia tarkastellaan hampaallisten osalta. Oman käsityksensä mukaan vailla ienongelmia olevien henkilöiden osuus ei tutkimusaikana muuttunut, kuten ei myöskään irrotettavien proteesien yleisyys. Päivittäinen hampaiden harjaamistiheys kasvoi naisten, nuorten ja maaseudulla asuvien keskuudessa. Hammastahnan käyttö oli yleistä, mutta hammasvälin puhdistaminen edelleenkin vierasta. Makeisten ja purukumin syöntinsä vastaajat arvioivat yleensö satunnaiseksi

Tandläkarutbildningen vid Helsingfors universitet

English summary

Aikuisväestön käsitykset ja kokemukset hammashoitopalveluista Suomessa vuosina 1983 ja 1993

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nykyisessä nopeasti muuttuvassa terveyspoliittisessa tilanteessa väestön hammashoitopalveluihin liittyviä tietoja, käyttäytymistä sekä mielipiteitä hammashoidon korvattavuudesta ja verrata niitä vuoden 1983 tilanteeseen. Tutkimusaineisto koostui kaksivaiheisella ryväsotannalla valituista suomalaisista, jotka edustivat 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Vuonna 1983 haastateltiin yhteensä 951 ja vuonna 1993 528 suomalaista. Vuonna 1983 puolet ja vuonna 1993 26 % haastatelluista oli sitä mieltä, että hammashoitokustannusten korvaaminen olisi ensisijainen tapa alentaa yksilöön kohdistuvia terveydenhoitokustannuksia yhteiskunnan varoin. Molempina tutkimusvuosina puolet haastatelluista ilmoitti käyneensä hammaslääkärissä vuoden sisällä. Tavallisimmaksi syyksi hammaslääkärikäyntiin ilmoitettiin tarkastus (41 %). Tämän syyn osuus oli korkein 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä (55 %). Tulokset osoittavat, että suomalaisten hammashoitoon hakeutumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana

Oral discomfort and health behavior of patients with typical vs. atypical antipsychotic drugs

IntroductionPsychiatric patients suffer from oral diseases and side effects of antipsychotic medication. In particular, the typical antipsychotic drugs may cause severe hyposalivation with subsequent oral symptoms. We therefore aimed to compare oral health behavior and oral side effects of in-hospital patients taking typical vs. atypical antipsychotic drugs with the hypothesis that the former drugs cause more oral pain than the newer drugs.MethodsThis cross-sectional questionnaire and interview study investigated subjective oral symptoms and their health behavior in 170 hospitalized psychiatric patients, comparing those taking typical vs. atypical antipsychotic drugs. Cross-tabulations and chi-square tests were used for analyses.ResultsPersistent oral pain lasting throughout the day was reported by 46% in the typical, and 5% in the atypical antipsychotic group patients, respectively. In both groups, the pain was mainly in the tongue and buccal mucosa and was described as a burning sensation. A significantly higher prevalence of xerostomia was reported in the typical antipsychotic medication group (66%) compared with the atypical antipsychotic medication group (53%, p<0.01). Self-assessed dental health was assessed as poor by two-thirds of the patients of whom 69% reported toothbrushing once daily. Approximately half of them reported having had a visit to a dentist within the previous year. Of the women 28%, and of the men 17%, respectively, had received professional consultations for oral symptoms.ConclusionThe current results on psychiatrically hospitalized patients emphasize the need for awareness of oral discomfort and its subsequent effects on the quality of life in this challenging patient group. Focus should also be placed on a wide range of support encouraging the patients to maintain good daily oral hygiene and seek professional dental help when needed