Plan for the abolition of dental amalgam by 2030 : National plan required by an EU regulation

Mercury is a contaminant, one of the leading sources of which in Europe is dental amalgam. The aim of the Minamata Convention’s Regulation on Mercury (EU 2017/852), which was implemented in the EU, is to minimise and, where feasible, entirely eliminate global anthropogenic mercury releases by the year 2030. The Regulation is to be regarded as directly applicable legislation in Finland. Each EU country must publish a national plan for the abolition of dental amalgam and the collection of accumulated dental amalgam waste by 1 July 2019. In Finland, the use of dental amalgam has decreased from year to year to a level where it only constitutes clearly less than 1% of all dental fillings produced. Even though the majority of Finnish dentists have abandoned dental amalgam, it still has a user base. In fact, there are some indications that fillings made from amalgam would appear to be more durable and affordable than other filling materials. Many Finns still have old amalgam fillings in their teeth due to their longevity. In Finland, the collection of waste generated from the removal of amalgam fillings has been handled appropriately, but more detailed instructions are required for the recycling of secondary waste that has been contaminated with mercury. Although very little amalgam is used in Finland, its full abolition requires comprehensive cooperation with regard to material development, communications and education, among other things. This document presents the national action plan for abolishing amalgam in Finland by the year 2030

Hammasamalgaamin käyttö vuonna 2021 ja käytöstä luopuminen vuoteen 2030 mennessä : EU-asetukseen pohjautuva kansallinen selvitys

Elohopea on ympäristömyrkky, jonka yksi suurimmista lähteistä Euroopassa on hammasamalgaami. Elohopean käyttöä säädellään Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisellä sopimuksella, Euroopan Unionin asetuksella ja Suomen kansallisella lainsäädännöllä. Suomessa amalgaamin käyttö hampaiden paikka-aineena lopetetaan EU:n asetuksen edellyttämässä aikataulussa vuoteen 2030 mennessä. Tässä raportissa kuvataan amalgaamin käytön ja amalgaamijätteen käsittelyn nykytilanne sekä toimenpiteet käytön lopettamiseksi ja jätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Nykytilanteen selvittämiseksi toteutetun kyselyn mukaan yhä harvempi hammaslääkäri käyttää enää amalgaamia hampaiden paikkauksessa. Jo aiemmissa selvityksissä todettu vähenevä trendi johtuu pääasiassa muovipaikka-aineiden kehittymisestä ja lisääntyneistä esteettisistä vaatimuksista. Ympäristön kannalta uusia amalgaamitäytteitä suurempi kuormitus vastaanotoilla syntyy, kun vanhoja täytteitä puretaan ja hampaita poistetaan. Purkamisessa syntyvä jäte ohjautuu amalgaamin erottimien kautta ongelmajätteeksi, mutta poistettuja amalgaamilla paikattuja hampaita ja amalgaamilla kontaminoitunutta materiaalia voi päätyä sekajätteeksi. Toiminta tulee muuttaa niin, että myös nämä jätteet käsitellään ongelmajätteenä. Amalgaamin käytöstä luopuminen ei heikennä potilasturvallisuutta eikä se vaikuta merkittävästi palveluntuottajien toimintaan

Suunnitelma hammasamalgaamin käytöstä luopumiseksi vuoteen 2030 mennessä : EU-asetuksen edellyttämä kansallinen suunnitelma

Elohopea on ympäristömyrkky, jonka suurimpia lähteitä Euroopassa on hammasamalgaami. EU:ssa toimeenpannun Minamatan yleissopimuksen niin sanotun elohopea-asetuksen (eu 2017/852) tavoitteena on minimoida ja mahdollisuuksien mukaan poistaa kokonaan ihmisen aiheuttamat maailmanlaajuiset elohopeapäästöt vuoteen 2030 mennessä. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä Suomessa. Jokaisen EU maan tulee julkaista kansallinen suunnitelma hammasamalgaamista luopumiseksi ja siitä kertyneiden jätteiden keräämiseksi 1.7.2019 mennessä. Suomessa hammasamalgaamin käyttö on vähentynyt vuosi vuodelta niin, että sitä tällä hetkellä käytetään vain selvästi alle yhdessä prosentissa kaikista valmistettavista hammastäytteistä. Vaikka suurin osa suomalaista hammaslääkäreistä ei amalgaamia käytä, on sille olemassa edelleen oma käyttäjäkuntansa. Amalgaamilla onkin joitain indikaatioita, joissa siitä valmistetut täytteet vaikuttavat olevan muita täytemateriaaleja kestävämpiä ja edullisempia. Vanhoja amalgaamitäytteitä on suomalaisten hampaissa vielä runsaasti niiden pitkäikäisyyden vuoksi. Amalgaamitäytteiden purkamisesta syntyvän jätteen keräys on Suomessa hoidettu asianmukaisesti, mutta elohopealla kontaminoituneen sekundäärijätteen kierrätys vaatii vielä tarkempaa ohjeistusta. Vaikka amalgaamin käyttö on Suomessa vähäistä, siitä kokonaan luopuminen vaatii monitahoista yhteistyötä muun muassa materiaalikehityksessä, viestinnässä ja koulutuksessa. Tässä dokumentissa esitetään kansallinen toimintasuunnitelma amalgaamista luopumiseksi Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Estimating molar-incisor-hypomineralization among 8-year-olds based on 15-year public oral health practice-based data

Background:A wide range in the prevalence of molar-incisor-hypomineralization (MIH) has been reported. Population-based studies are recommended. However, such studies are expensive and time-consuming. Objectives:To estimate the magnitude of MIH condition among 8-year-olds based on routine oral health examinations and to associate first permanent molar (FPM) affection with that of other permanent teeth over time. Materials and methods:This retrospective study, with cross-sectional and longitudinal components, was based on electronic oral health records; all 8-year-olds examined between 2002 and 2016 were included. Results:The average estimated prevalence of MIH was 8.3%; yearly range was 4.8-15.9%. The mean number of affected teeth was 1.4; 62% had one affected tooth. One-surface defects were the most frequent (66%). Asymmetric distribution of affected teeth was observed. In follow-up, 10.7%, 8.4%, and 11.2% had at least one affected permanent canine, premolar, or second permanent molar, respectively. The proportion of children with other MIH-affected permanent teeth was higher in the group with >= 2 MIH-affected teeth than in group with one affected FPM at the age of 8. Conclusions:The average prevalence of MIH was comparable to that reported elsewhere. The number of MIH-affected teeth at early mixed dentition predicts the affection of other permanent teeth over time, mainly that of permanent canines. Further screening of children with MIH is recommended to improve individually tailored early preventive and restorative dental care.Peer reviewe

Survival of primary molars with pulpotomy interventions : public oral health practice-based study in Helsinki

Objectives To assess long-term survival of pulpotomized primary molars and factors related to the survival of the teeth. Materials and methods This retrospective longitudinal study was based on electronic dental health records of children who attended public health service. Eligible children werePeer reviewe

Estimating molar-incisor-hypomineralization among 8-year-olds based on 15-year public oral health practice-based data

Background:A wide range in the prevalence of molar-incisor-hypomineralization (MIH) has been reported. Population-based studies are recommended. However, such studies are expensive and time-consuming. Objectives:To estimate the magnitude of MIH condition among 8-year-olds based on routine oral health examinations and to associate first permanent molar (FPM) affection with that of other permanent teeth over time. Materials and methods:This retrospective study, with cross-sectional and longitudinal components, was based on electronic oral health records; all 8-year-olds examined between 2002 and 2016 were included. Results:The average estimated prevalence of MIH was 8.3%; yearly range was 4.8-15.9%. The mean number of affected teeth was 1.4; 62% had one affected tooth. One-surface defects were the most frequent (66%). Asymmetric distribution of affected teeth was observed. In follow-up, 10.7%, 8.4%, and 11.2% had at least one affected permanent canine, premolar, or second permanent molar, respectively. The proportion of children with other MIH-affected permanent teeth was higher in the group with >= 2 MIH-affected teeth than in group with one affected FPM at the age of 8. Conclusions:The average prevalence of MIH was comparable to that reported elsewhere. The number of MIH-affected teeth at early mixed dentition predicts the affection of other permanent teeth over time, mainly that of permanent canines. Further screening of children with MIH is recommended to improve individually tailored early preventive and restorative dental care.Peer reviewe

Handlingsplan för att fasa ut användningen av tandamalgam till 2030 : Nationell handlingsplan som förutsätts i EU-förordningen

Den största källan i Europa för kvicksilver, som är ett miljögift, är tandamalgam. Målet med Minamatakonventionens så kallade kvicksilverförordning (EU 2017/852) som genomfördes i EU är att minimera och, när så är möjligt, slutligen helt undanröja de globala antropogena kvicksilverutsläppen till 2030. Förordningen utgör direkt tillämplig lagstiftning i Finland. Varje EU-land ska upprätta en handlingsplan för att fasa ut användningen av tandamalgam senast 1.7.2019. I Finland har användningen av tandamalgam minskat år för år så att amalgamet för närvarande bara används i klart under en procent av alla tandfyllningar som tillverkas. Även om största delen av finländska tandläkare inte använder amalgam finns det fortfarande tandläkare som gör det. Det finns vissa indikationer att fyllningar som tillverkats av amalgam skulle vara hållbarare och billigare än andra fyllningar. Eftersom amalgamfyllningar är hållbara finns det fortfarande en stor mängd gamla amalgamfyllningar i finländarnas tänder. I Finland har avfall som uppstår från att amalgamfyllning avlägsnas skötts på behörigt sätt, men att återvinna kontaminerat sekundäravfall kräver fortfarande noggrannare instruktioner. Trots att användning av amalgam är begränsad i Finland krävs samarbete med flera sektorer, bland annat samarbete med materialutveckling, kommunikation och utbildning för att helt avskaffa användningen. I detta dokument föreslås en nationell handlingsplan för att fasa ut användningen av amalgam i Finland till 2030