51 research outputs found

    Käsityönopettajaopiskelijoiden käyttäjäkokemus vaatteen peruskaavan piirtämisestä : Tarkastelussa avoimen lähdekoodin kaavoitus- ja mittataulukko-ohjelmisto Seamly

    Get PDF
    Kandidaatintutkielmassa tutkimme käsityönopettajaopiskelijoiden kokemuksia vaatteen peruskaavan piirtämisestä käyttäen avoimen lähdekoodin Seamly- ohjelmistoa. Vaatteen peruskaavan piirtämistä ei Turun yliopiston käsityönopettajan opinnoissa opeteta. Tutkielmamme pyrkii tuomaan esille aiheen merkitystä ja esimerkkejä kaavan piirron mahdollisista toteutustavoista. Tarkastelemme aihetta käytettävyystutkimuksen näkökulmasta. Käytettävyyden kautta tutkimme peruskaavan piirtämisen kokemuksia opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimukseen haettiin opiskelijoita Turun yliopiston käsityön aineenopettajan koulutukseen osallistuvista. Tutkimukseen osallistui viisi opiskelijaa. Tutkimus sisältää teoreettisen osuuden kaavoituksen tutkimuksesta ja sen käytöstä opettamisen ja oppimisen kentillä. Käsittelemme myös käytettävyystutkimuksen teoriaa ja sen käyttöä kasvatustieteissä. Käytettävyystutkimus perustuu kullekin tutkimukselle asetetuille käytettävyyskriteereille, joten määrittelimme myös käytettävyystutkimuksen teorioihin nojaten omaan viitekehykseemme sopivat kriteerit. Kriteerimme olivat opittavuus, tehokkuus, miellyttävyys ja merkityksellisyys ja näiden perusteella tarkistelimme työpajaosallistujien kokemusta. Tutkittava aineisto hankittiin tutkimusta varten pidetyissä peruskaavanpiirto työpajoissa. Osallistujien ennakko-odotuksia kartoitettiin alkukyselyllä ennen ensimmäistä työpajaa. Toisen työpajan jälkeen suoritetussa loppukyselyssä kerättiin tietoa itse työpajakokemuksesta ja sen vastaavuudesta odotuksiin. Lisäksi työpajoista tallennettiin audiovisuaalista aineistoa ja havaintomuistiinpanoja kyselyaineiston analyysin tueksi. Aineiston perusteella vertasimme odotusten ja kokemusten vastaavuutta ja tulkitsimme siihen vaikuttaneita tekijöitä. Johtopäätöksinä tutkimuksesta saimme luotua kokemuksen etenemistä esittävän mallin, josta tuli ilmi kokemuksen muutoksia ja tietoa työpaja toiminnan käytettävyydestä. Työpajan aikana opiskelijoiden tunteet aiheen merkityksellisyydestä, miellyttävyydestä ja tehokkuudesta kasvoivat. Osallistujat ilmaisivat kiinnostuksensa käyttää tietokoneohjelmaa tulevaisuudessa. Pohdintaosuudessa tuomme esille ajatuksia peruskaavan piirtämisen käytöstä opetuksen kontekstissa

    Testi6

    Get PDF
    Non Peer reviewe

    Potilasohjaus-DVD:n tuottaminen Satakunnan keskussairaalan hematologisen osaston lymfooma-potilaille

    Get PDF
    Tämän projektimuotoisen opinnäytetyön aiheena oli kehittää Satakunnan keskussai-raalan hematologisen osaston lymfoomaa sairastavien potilaiden ohjausta. Tavoit-teena oli selvittää laadukkaan potilasohjauksen taustatekijöitä, suunnitella, toteuttaa ja arvioida audiovisuaalinen potilasohjausmateriaali sekä kehittää potilasohjausta lymfooma-potilaiden osalta. Tarkoituksena oli tukea perinteistä vuorovaikutuksellista potilasohjausta ja näin auttaa diagnoosin saaneita potilaita taudin ymmärtämisessä. Projektin teoriaosuudessa keskeisinä käsitteinä olivat potilasohjaus, lymfooma sekä hoitotyön laatu. Käsitteissä perehdyttiin potilasohjauksen muotoihin ja vaikuttavuuteen, lymfoomaan sairautena ja taudin hoitomuotoihin sekä siihen, mikä määrittelee hoitotyön laadun. Keskeisten käsitteiden sisällön perusteella, yhteistyössä hematologisen osaston kanssa, tehtiin potilasohjaustarkoituksiin sopiva DVD. Osaston toiveiden mukaisesti DVD monipuolistaa osaston ohjaustapahtumaa, antaen potilaalle paremman valmiu-den omaksua tietoa sairaudesta. DVD:n sisältö koostuu erilaisista käytännön tiedoista lymfoomasta, kuten hygieniaan liittyvistä erityishuomioista, ravitsemuksesta sekä liikunnan ja fysioterapian merkityksestä. Lisäksi DVD sisältää lääketieteellistä tietoa lymfoomasta sairautena. Kaikki osuudet on toteutettu fysioterapeutin, sairaanhoitajan tai lääkärin kertomana.Subject of this project-based thesis was to develop patient education for lymphoma patients in hematological ward of Satakunta central hospital. The aim was to find high-quality patient education background factors, design, implement and evaluate audio-visual patient education material, and to develop patient education for lym-phoma patients. The meaning of this thesis was to support the traditional patient education and thus help patients diagnosed with the disease comprehension. Theoretical part of the project, key concepts were patient education, lymphoma, and quality of care. The key concepts examined patient education forms, and their impact, lymphoma disease and disease treatments, as well as that which determines the quality of nursing and what is the good quality of care. Based on the content of key concepts, in cooperation with hematological ward, patient education DVD for lymphoma patients was made. Regarding department’s wishes, the DVD makes patient education more wide-ranging, giving patients better readiness to absorb information about the illness. The content of DVD consists of a variety of practical information about lymphoma, such as special considerations of hygiene, nutrition, and physical and occupational therapy. In addition, the DVD contains medical information on lymphoma disease. All units are told by a physiotherapist, nurse or doctor.Opinnäytetyön osana on myös työn varsinainen tuotos, potilasohjaus-DVD. Tiedosto on kuitenkin liian suuri tallennettavaksi theseus-kirjastoon

    Ideoita KITT-tietokannan käytettävyyden parantamiseksi

    Get PDF
    Kaisu Kesosen esitys Korkeakoulukirjastojen talousseminaarissa Helsingissä 28.11.2012

    Tositarinoita havumetsien maasta

    Get PDF

    Asiakirja museo-objektina. Museoarkistot, asiakirjojen kontekstit sekä arkistojen ja museoiden työnjako

    Get PDF
    Suomen muistiorganisaatioiden työnjaon mukaan asiakirjat kuuluvat arkistoon ja esineet, taideteokset sekä luonnontieteelliset näytteet museoon. Muistiorganisaatiot jakavat säilytysvastuun muun muassa pienpainatteiden, valokuvien ja yksityisarkistojen osalta. Kuitenkin Suomen ammatillisesti hoidetut museot säilyttävät huomattavia asiakirja-aineistoja. Museoarkisto on materiaalin mukaan järjestetty museokokoelmatyyppi. Analysoin Museoviraston julkaisemia, museoille suunnattuja oppaita sekä tekemiäni haastatteluja tutkiessani, mitä museoarkistot ovat, kuinka ne ovat syntyneet ja kuinka museoissa suhtaudutaan kokoelmien asiakirja-aineistoihin. Tarkastelen myös asiakirjan käsitettä ja esineyttä arkisto- ja museokontekstissa sekä arkistojen ja museoiden työnjakoa. Tapausesimerkkinä on Turun museokeskuksen museoarkisto. Haastateltavista kolme edustaa museo- ja yksi arkistokenttää. Museoarkisto voi olla puhtaasti asiakirjakokoelma tai sisältää paljon muutakin sekalaista, pääasiassa paperista aineistoa. Koska varsinaisten arkisto-organisaatioiden tallennustoiminta ei ole aukotonta, museoarkistoilla on roolinsa asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilyttäjinä. Museoiden kokoelmiin kertyy asiakirjoja niiden kokoelmapolitiikan ohjaamana muiden objektien museoinnin yhteydessä, lahjoituksina ja oman keruutyön kautta. Museoarkistoihin voi yksittäisten asiakirjojen lisäksi sisältyä myös kokonaisia arkistoja, mutta museot eivät ole lähtökohtaisesti kiinnostuneita asiakirjojen kokonaisuuksien tai arkistojen provenienssin säilyttämisestä. Asiakirjan aihe ratkaisee. Museoiden toiminnan ydin on esineissä, museoarkistot voidaan nähdä pikemminkin esinekokoelmien liitteinä kuin itsenäisinä kokoelmina. Tilanne voi muuttua Museoiden luettelointiohje arkistoaineistolle -oppaan myötä. Museoarkistojen tarkka järjestäminen ja luettelointi lisäisi niiden saavutettavuutta ja merkitystä. Asiakirjan käsite museoissa eroaa arkistojen määrittelyistä. Museot voivat toisaalta luetteloida asiakirja-aineistona mitä tahansa paperista, toisaalta asiakirjoina voidaan pitää vain pöytäkirjojen tapaista viranomaisaineistoa eikä esimerkiksi karttoja, piirustuksia ja valokuvia, kuten arkistomaailmassa. Asiakirjan esineys on oleellisempaa museo- kuin arkistomaailmassa, jossa keskitytään asiakirjan todistusvoimaisuuteen ja tietosisältöön. Suomen museot ja arkistot ovat muun muassa vuonna 2008 käynnistetyn Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen myötä lisänneet vuoropuheluaan, tavoitteena on toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistäminen

    Tiedeopetuksen muuttuvat tavoitteet: sisältötiedosta luonnontieteelliseen lukutaitoon

    Get PDF
    Luonnontieteiden kouluopetuksen tavoitteita on jo pitkään laajennettu tieteellisen sisältötiedon ulkopuolelle. Perinteisen sisältötietopainotuksen sijaan on alettu korostaa luonnontieteellistä lukutaitoa (engl. scientific literacy), jonka tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia osallistua tieteeseen ja teknologiaan liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon henkilökohtaisissa, yhteiskunnallisissa ja globaaleissa kysymyksissä. Suomen tuoreen opetussuunnitelmauudistuksen painotukset ja ilmiöpohjaisuus ovat osa tätä maailmanlaajuista kehitystä. Tässä artikkelissa esitämme, että luonnontieteellisen lukutaidon opettamiseen ja ilmiöoppimiseen liittyy ratkaisemattomia jännitteitä. Vaikka nykyisissä tavoitteissa korostuu opetuksen relevanssi oppijan ja yhteiskunnan kannalta, sisältötieto määritellään edelleen pitkälti oppiainelähtöisen autenttisuuden näkökulmasta. Me argumentoimme, että opetusmenetelmien ja kontekstien lisäksi myös sisältötieto on uudelleenmääriteltävä muuttuneiden tavoitteiden mukaiseksi. The goals of science education expand beyond traditional scientific content knowledge. Scientific literacy has become an important goal, offering students knowledge and skills to engage in public discussion and decision making in personal, societal and global issues related to science and technology. The recent changes in Finnish Core Curricula towards phenomenon-based learning represent these global trends in science education. In this paper, we argue that there are unresolved tensions in the the pursuit for scientific literacy and phenomenon-based learning. While the current aims of science education emphasize relevance for the student and the society, content knowledge is still defined on the basis of disciplinary authenticity. We argue that in addition to the teaching methods and contexts also content knowledge needs to be redefined to reflect the changing goals of science education

    Sisältötiedosta luonnontieteelliseen lukutaitoon - tiedeopetuksen muuttuvat tavoitteet

    Get PDF
    Luonnontieteiden kouluopetuksen tavoitteita on jo pitkään laajennettu tieteellisen sisältötiedon ulkopuolelle. Perinteisen sisältötietopainotuksen sijaan on alettu korostaa luonnontieteellistä lukutaitoa (engl. scientific literacy), jonka tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia osallistua tieteeseen ja teknologiaan liittyvään keskusteluun ja päätöksentekoon henkilökohtaisissa, yhteiskunnallisissa ja globaaleissa kysymyksissä. Suomen tuoreen opetussuunnitelmauudistuksen painotukset ja ilmiöpohjaisuus ovat osa tätä maailmanlaajuista kehitystä. Tässä artikkelissa esitämme, että luonnontieteellisen lukutaidon opettamiseen ja ilmiöoppimiseen liittyy ratkaisemattomia jännitteitä. Vaikka nykyisissä tavoitteissa korostuu opetuksen relevanssi oppijan ja yhteiskunnan kannalta, sisältötieto määritellään edelleen pitkälti oppiainelähtöisen autenttisuuden näkökulmasta. Me argumentoimme, että opetusmenetelmien ja kontekstien lisäksi myös sisältötieto on uudelleenmääriteltävä muuttuneiden tavoitteiden mukaiseksi.Peer reviewe
    • ‚Ķ
    corecore