Ihmisten ja lintujen vuorovaikutussuhteet : esteettiset arvot, luonnonvaraisten lajien kauppa ja lintujen ruokinta

Abstract

The Anthropocene has seen accelerating changes in the Earth’s environment. Human induced changes in the climatic and soil conditions, land cover changes, amount of harmful chemicals in the environment and overexploitation of species cause degradation of natural ecosystems and biodiversity. While biodiversity is declining, also the benefits of nature to human individuals and societies will degrade. Studies on human-nature interactions aim to create empirical understanding of the complex relationships in which humans interact with their environment and nonhuman species. The aim of nature conservation science is to create information to achieve global conservation targets as part of socio-ecological systems. Understanding social aspects of conservation has become a growingly important part of the science. Humans’ value driven actions towards nature can be both supporting and degrading to biodiversity. For instance, international wildlife trade has regulations aimed at sustainable practises. Yet, illegal activities, lack of monitoring or information still make trade a cause of population declines in species. At a more local scale, the provisioning of resources to animals can be supportive of species populations, leverage well-being impacts to humans, yet also have harmful cascading ecological impacts. In this thesis, I study human-nature interactions at different scales using questionnaire and citizen science data in combination with official data sources. I aim to create increased understanding on the interplay of aesthetic value of species and conservation issues as well as reasons for spatio-temporal changes in bird-feeding. Birds are chosen as the study system as they have both cultural and societal value and ecological significance, and there is great availability of data, making them an excellent study topic for human-nature interactions. More specifically, in Chapter I, I collected a novel empirical data set on all bird species’ aesthetic values to humans. The data was gathered with an online questionnaire, the ‘iratebirds’-application, where people scored the looks of bird species based on their visual aesthetic appeal. In Chapter II, the aesthetic value scores of bird species were associated with multiple aesthetic morphological traits and non-visual traits of species. Colours departing from the average brown-grey colours of birds, colour diversity, and especially blue and red, had the strongest association with higher aesthetic value. Also, other traits which are rare in birds such as long crests and tails were important for aesthetic value. There were some interesting associations between non-aesthetic traits and aesthetic value such as birds of prey being aesthetically valuable. On the other hand, threat status was not associated with aesthetic value of species. In Chapter III, I investigated in more detail how aesthetic value impacted a pressing conservation issue, the wildlife and captive trade markets of birds. Multiple trade data sources were combined to have a large-scale picture of bird species presence in trade. The presence or absence of species in trade was connected to aesthetic value. The results show that aesthetic value served as a positive predictor for bird species presence in trade. However, the association was stronger in international trade and for live bird trade, as well as stronger in passerines than other bird orders. These results highlight the role of context-dependency of product types and geographic scale of markets for values underpinning wildlife trade. In Chapter IV, I focused on human-bird interactions through a study on four-decade long trends in bird-feeding on a national scale in Finland with a questionnaire study and long-term citizen science bird monitoring data. The results showed that bird-feeding patterns were different in urban and rural areas: Bird-feeding had decreased more steeply in urban areas and provisioning of different food types had changed differently in urban and rural areas. The main reasons for negative changes were restrictions of local governments and housing companies, and observations of rats. The main reason for positive changes was people wanting to see more bird species in their feeding sites. Overall, the chapters of this thesis provide information on how human values impact bird species. Changes in human behaviour result in potential ecological impacts at global, national and cross-level scale. This thesis focused on the social aspects of human-nature interactions and future studies should close the loop by further studies on the ecological impacts of the values and actions revealed here. To achieve biodiversity conservation targets, information on the multiple dimensions and drivers impacting human-nature interactions at different scales are needed to guide policy and other forms of decision making in nature conservation.Maapallon elinympäristöissä on nähty antroposeenin ajalla kiihtyviä muutoksia. Ihmisten aikaansaamat muutokset ilmasto- ja maaperäolosuhteissa, maankäytön muutokset, ympäristössä olevien haitallisten kemikaalien määrä ja lajien suora ylikulutus aiheuttavat luonnon ekosysteemien tilan ja luonnonkirjon heikentymistä. Kun luonnonkirjo hupenee, myös luonnon ihmisyksilöille ja yhteiskunnille aikaansaamat hyödyt vähenevät. Ihmisten ja luonnon suhteiden tutkimus pyrkii luomaan tieteellistä ym¬märrystä niistä monimutkaisista vuorovaikutussuhteista, joita on ihmisten, ympäristön ja muun lajisten eliöiden välillä. Luonnonsuojelun tieteenalan tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan saavuttaa maailmanlaajui¬set luonnonsuojelun tavoitteet huomioiden sosio-ekologisten järjestelmien kokonaisuus. Ihmistieteellisten näkökulmien ymmärtämisestä on tullut ajan saatossa kasvava osa luonnonsuojelun tutkimusta. Ihmisten erilaiset arvopohjaiset teot luontoa kohtaan voivat sekä pa¬rantaa että tukea luonnonkirjoa. Esimerkiksi, kansainvälisen luonnonvaraisten eliöiden kaupan säännökset pyrkivät sääntelyyn kohti kestäviä toimintatapoja. Kuitenkin laittomat toimintamuodot, valvonnan ja tiedon puutteet aikaansaavat edelleen sen, että kauppa aiheuttaa populaatiokoon pienen-tymistä kohdelajeilla. Paikallisemmalla tasolla, lisäresurssien kuten ruu¬an tarjoaminen eläimille voi tukea niiden populaatioita, aikaansaada hyvinvointivaikutuksia ihmisille, ja toisaalta aiheuttaa kytkeytyneitä haitallisia ekologisia vaikutuksia. Tässä väitöskirjassa tutkin ihmisten ja luonnon vuorovaikutuksia eri tasoilla käyttäen kysely- ja kansalaistiedeaineistoja. Tarkoitus on lisätä tie¬toa esteettisten arvojen ja luonnonsuojelun kytköksistä sekä selvittää ajallisia ja paikallisia muutoksia lintujen ruokinnassa. Linnut ovat valikoituneet tutkimuksen kohteeksi, sillä niillä on sekä kulttuurista että ekologista merkitystä. Lisäksi linnuista on saatavilla erinomainen määrä tietoa tutkimustarkoituksiin. Tämän vuoksi ne ovat erinomainen kohde ihmisten ja luonnon suhteiden tutkimuksessa. Täsmällisemmin, kappaleessa I, keräsin uuden empiirisen tietokan¬nan kaikkien lintujen esteettisestä arvosta ihmisten silmissä. Tietokanta kerättiin verkkopohjaisen kyselytutkimuksen, ’iratebirds’-sovelluksen, avulla. Sovelluksessa vastaajat arvioivat lintujen ulkonäköä perustuen niiden visu¬aaliseen viehättävyyteen. Kappaleessa II, lintujen esteettisten arvojen mittari yhdistettiin erilaisiin lajien esteettisesti tarkasteltavissa oleviin morfologisiin ja muihin ei-visuaalisiin lajien ominaisuuksiin. Korkeaa esteettistä arvoa ennustivat parhaiten värit, jotka eroavat lintujen keskimääräisestä ruskeanharmaasta värimaailmasta, värien monimuotoisuus. Erityisesti sinisellä ja punaisella värillä oli vahvin yhteys esteettiseen arvoon. Myös muut lintujen ominaisuudet kuten pitkä töyhtö tai pyrstö olivat tärkeitä esteettisen arvon ennustajia. Ei-visuaalisten ominaisuuksien ja esteettisen arvon väliltä löydettiin joitain mielenkiintoisia kytköksiä, kuten petolintujen esteettinen arvo. Toisaalta, uhanalaisuusluokalla ei ollut kytköksiä esteettisen arvon kanssa. Kappaleessa III, tutkin tarkemmin kuinka esteettinen arvo kytkeytyy polttavaan luonnonsuojelun kysymykseen, lintujen kauppaan. Liitin yhteen useita eri lintujen kauppaan liittyviä tietokantoja saadaksemme kattavan kuvan lintujen esiintymisestä kaupassa. Lintujen esiintyminen tai puuttumi¬nen kaupattujen lintujen listalta yhdistettiin lajien esteettiseen arvoon. Tulokset näyttävät, että esteettinen arvo ennustaa positiivisesti lintulajin jou¬tumista kaupan kohteeksi. Yhteys oli vahvin kansainvälisessä elävien lintujen kaupassa, ja lisäksi vahvempi varpuslinnuilla kuin muilla lintulahkoilla. Tämä korostaa sitä, että kauppaa ajavien arvojen tarkastelu tulee aina tehdä ta¬pauskohtaisesti erilaiset kontekstit kuten tuotetyypit ja alueellisuus huomioiden. Kappaleessa IV, keskityin lintujen ja ihmisten suhteisiin tutkimalla Suomen kansallisella tasolla vuosikymmenten aikaisia muutoksia lintujen ruokinnassa kyselytutkimuksen ja lintujen pitkäaikaisseuranta-aineistojen avulla. Tulokset osoittivat, että lintujen ruokkimisen muutokset olivat erilai¬sia kaupunki- ja maaseutualueilla: Lintujen ruokkiminen on vähentynyt jyrkemmin kaupunkialueilla ja erilaisten ruokien tarjoaminen on muuttunut eri tavoin kaupungeissa ja maaseudulla. Eniten mainitut syyt negatiivisiin ruokinnan muutoksiin ovat alueelliset ja taloyhtiöiden rajoitukset ruokintaan, rottahavainnot sekä positiivisiin muutoksiin ihmisten halu nähdä enemmän lintulajeja ruokintapaikoillaan. Kokonaisuudessa, tämän väitöskirjan eri tutkimukset tarjoavat tietoa siitä, kuinka ihmisten arvot vaikuttavat lintulajeihin. Ihmisten käyttäytymisen muutokset aiheuttavat erilaisia ekologisia vaikutuksia maailmanlaajuisesti, kansallisesti sekä näiden maantieteellisten tasojen välillä. Tämä väitöskirja keskittyi ihmisten ja luonnon suhteiden ihmisnäkökulmiin ja tulevien tutkimusten tulisi sulkea tiedon ympyrä tuottamalla tietoa tässä väitöskirjassa selvinneiden ihmisten arvojen ja tekojen ekologisista vaikutuksista. Saavuttaaksemme luonnon monimuotoisuuden suojelun tavoitteet, tarvi¬taan tietoa eri tasoisista ajureista, jotka vaikuttavat ihmisten ja luonnon suhteisiin. Tämän tiedon avulla voidaan ohjata eri tasoilla tehtäviä kestäviä luonnonsuojelun politiikkatoimia ja muuta päätöksentekoa