Tiedonkeruun vaikutus porojen valintaan

Abstract

Porotalouden kannattavuus on vähitellen laskenut. Jalostuseläinten tehokkaampi valinta on kestävä keino parantaa porotalouden tuottoa pysyvästi. Poronomistajat valitsevat jalostus-yksilöt perimätietoon ja kokemukseen perustuen. Valintaa voi tehostaa porojen yksilö-kohtaisellatiedonkeruulla, merkitsemisellä ja sukulaistiedoilla. Jalostusarvon varmuus ja valinnan tulos riippuu eläimistä saatavien omien tuloksien ja sukulaistietojen määrästä. Valintateho arvioitiin sukulaistietoja hyväksikäyttävän valintaindeksin arvostelu-varmuudella. Sukulaisuusindeksi laajennettiin yli sukupolvien ulottuvan sukulaistiedon hyödyntämiseen, jolloin se lähestyi BLUP-menetelmää. Menetelmällä pystyttiin vertaamaan tapauksia, joissa vaatimella oli vaihteleva määrä vasoja, hirvasta paritettiin eri vaadinmäärillä ja ominaisuuden periytymisaste vaihteli. BLUP-approksimaatiolla pystyttiin arvioimaan myös toisen korreloituneen ominaisuuden vaikutus. Tulokset laskettiin R-ohjelmalla. Vaatimen jälkeläismääräksi oletettiin 2–5 vasaa, ja hirvaan parituskumppanien määräksi 10–50 vaadinta. Sukulaistieto parantaa merkittävästi valinnan arvosteluvarmuutta. Vasan emän ja isän tunnistamisesta saatava hyöty oli suurin matalilla periytymisasteilla. Pelkästään emien tunnistamisesta saatavilla tiedoilla oli sukulaisuusindeksillä vasoista tehtävän valinnan arvosteluvarmuus 3–20% suurempi kuin vasan fenotyyppiin perustuva arvosteluvarmuus. Kun myös isät tunnetaan, niin arvosteluvarmuus oli jopa 40% suurempi. Kun sukulaisuusindeksi laajennettiin BLUP:ksi, emien tiedoilla saatu arvosteluvarmuus nousi 20–30% ja lisättynä isien tiedoilla yli kaksinkertainen fenotyyppiseen valintaan verrattuna. Toinen korreloitunut ominaisuus ei sanottavasti parantanut arvosteluvarmuutta. Käytetyt sukulaisuusindeksipohjaiset menetelmät antavat hyvän kuvan valinnan arvosteluvarmuuden nykytilasta ja siitä kuinka sukulaistiedot parantavat sitä. Erityisesti vasojen isien tunnistaminen kasvattaa valinnan arvosteluvarmuutta.Profitability of reindeer husbandry is gradually declining. Selection of breeding animals is a sustainable way to achieve permanent changes in animals’ performance. Reindeer herders are using (empirical) selection which could be strengthened by systematic book keeping on animals’ pedigree and performance. The outcome of selection depends on volume of information on animals’ pedigree and performance. We used pedigree and multi-trait selection indices to assess the impact of these sources of information. The analytical tools were extended to cover across generation information and thereby they were approximating the use of BLUP type methodology in genetic comparison of selection candidates. The compact method allowed studying the cases of differing amount of genetic variation (heritability) and relationship (genetic correlation) between traits. The results were calculated by R program. We assume that a dam had a life time crop of 2-5 calves while a sire could be mated to 10-50 dams. Pedigree information will markedly improve the efficiency of selection. Benefits from the identification of the calves’ dams and sires were highest for low-heritability traits. Adding information on the identities of calves’ dams and using pedigree based selection the efficiency gains (depending on heritability) were some 3-20 % of that by selection based solely on calves’ own performance. Adding sire information, the efficiency was even 40% of that by phenotypic selection. When the pedigree information accrued across generations (BLUP selection), the gains with female-side pedigree were 20-30% while the efficiency was doubled when also sires were known.The use of information on correlated traits had rather modest benefits. In conclusion, the highest priority is to develop tools to assign sires for the reindeer calves. Such tools could be constructed by resorting to genomic analyses