Skip to main content
Article thumbnail
Location of Repository

Yhteisen edun nimissä – Tapaustutkimus Histan kaavoitusprosessista ja kasvukoalitiosta

By Pekka Salminen

Abstract

Tutkimus on tapaustutkimus Espoossa sijaitsevan Histan alueen kaavoitusprosessista ja siinä ilmenneestä kasvukoalitiosta. Sen teoreettinen viitekehys muodostuu kaupunkien kasvun tavoittelua selittävästä kasvukoneteoriasta sekä suomalaisen maankäytön ja kaupunkisuunnittelun tutkimuksesta. Kasvukoneteorian mukaan kaupunkien maankäytön eliittiin kuuluvat muodostavat maan arvon nousuun tähtääviä yhteenliittymiä, eli kasvukoalitioita, kasvattaakseen valtaansa maankäytön suunnittelussa. Kasvukoalition osapuolet pyrkivät teorian mukaan myös legitimoimaan kasvun tavoittelunsa, eli saamaan kaupungin asukkaat uskomaan koalition ajamien hankkeiden olevan yhteisen edun mukaisia. Tutkimuksen analyysi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään Histan kaavoitusprosessin vaiheet aikajärjestyksessä siten, kun ne ovat tutkimuksessa hyödynnetyn aineiston perusteella näyttäytyneet. Toisessa osassa analysoidaan kasvukoneteoriaa soveltaen Histan kaavoitusprosessin yhteydessä muodostuneen kasvukoalition osapuolia ja heidän intressejään alueen rakennuttamiseen, jonka jälkeen tarkastellaan vielä sitä, millaisissa kanavissa ja millaisilla argumenteilla kasvukoalition osapuolet pyrkivät legitimoimaan Histan rakennuttamista. Tutkimuksessa hyödynnetään kolmenlaista aineistoa: asiantuntijahaastatteluja sekä sanomalehti- ja asiakirja-aineistoja. Tutkimuksessa todetaan, että aloitteen Histan alueen rakennuttamisesta asuinalueeksi teki alueen suurin yksityinen maanomistaja Hista maatalousyhtymä. Espoon kaupungin ja rakennusliike YIT:n kumppanuuskaavoituksella valmistelemassa Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavassa Histaan kaavoitettiin rakennettavaksi 19 000 asukkaan ja jopa 5 700 työpaikan asuin- ja työpaikka-alue. Kaava hyväksyttiin Espoon kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2010. Helsingin hallinto-oikeus sekä myöhemmin vielä korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesivat kaavan laittomaksi. Histan rakennuttaminen olisi tuomioiden mukaan hajauttanut liiaksi yhdyskuntarakennetta ja ollut ympäristön kestävän kehityksen vastainen. Tutkimuksen tuloksena on, että Espoon kaupunki, Hista maatalousyhtymä ja rakennusliike YIT muodostivat kasvukoneteorian mukaisen kasvukoalition. Niiden intressit Histan alueen rakennuttamisesta kohtaan poikkesivat osittain toisistaan, mutta kaikilla oli intressi taloudellisen hyödyn saavuttamisesta. Kasvukoalitio pyrki myös legitimoimaan hankkeen kaupungin asukkaille argumentoimalla asuinalueen rakennuttamisen olevan yhteisen edun mukaista. Hanketta legitimoitiin niin mediassa, yleisötilaisuuksissa, internetissä kuin poliittisen lobbauksenkin avulla. Kasvukoalitio argumentoi hankkeen olevan espoolaisten yhteisen edun mukainen, koska se toisi Espooseen talouskasvua, parantaisi viihtyvyyttä, olisi ekologinen ratkaisu, yhdessä suunniteltu ja Espoon kannalta välttämätön

Topics: Hista, kaavoitusprosessi, maankäyttö, kasvukoalitio, legitimointi, Yhteiskuntapolitiikka, Social and Public Policy, Samhällspolitik, Hista, kaavoitusprosessi, maankäyttö, kasvukoalitio, legitimointi
Publisher: Helsingin yliopisto
Year: 2017
OAI identifier: oai:helda.helsinki.fi:10138/193607

Suggested articles


To submit an update or takedown request for this paper, please submit an Update/Correction/Removal Request.