Sosioekonomisen aseman yhteys maahanmuuttovastaisuuteen Suomessa ja muualla Euroopassa 2010-luvulla

Abstract

Maahanmuutosta on 2010-luvun Euroopassa tullut yhä näkyvämpi osa päivän politiikkaa ja julkista keskustelua. Samalla populistinen oikeistoradikalismi on lisännyt kannatustaan eri puolilla Eurooppaa. Monissa maissa maahanmuuttoa ja Euroopan unionia vastustavat toimijat ovat tulleet näkyväksi osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa, millä on ollut myös yhteiskuntapoliittisia seurauksia. Iso-Britanniassa maahanmuuton ja eurooppalaisen yhteistyön vastustaminen on saanut aikaan päätöksen erota unionista. Tutkielma on vertaileva tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää eurooppalaisten maahanmuuttovastaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa liikutaan kolmella tasolla: maahanmuuttovastaisuuden ilmenemistä tarkastellaan ensin koko Euroopan tasolla, minkä jälkeen maahanmuuttovastaisuuden jakautumista eritellään hyvinvointiregiimien välillä sekä niiden sisällä. Tutkimusaineistona toimi vuonna 2014 kerätty, monikansallinen European Social Survey (ESS7) – kyselyaineisto. ESS7 – kyselyyn vastasi yhteensä 40 185, 22:ssa eri Euroopan maassa asuvaa henkilöä. Kyselyn vastaajien alaikäraja oli 15 vuotta. Kyselyaineiston analyysin tutkimusmetodina käytettiin aluksi klusterianalyysiä ja hyvinvointiregiimi- ja maakohtaisia suoria jakaumia. Varsinaisena analyysimenetelmänä toimi logistinen regressioanalyysi. Tutkielman empiirisessä osuudessa analysoidaan erilaisia tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä makro-, meso- ja mikrotason tekijöitä eurooppalaisten maahanmuuttovastaisuuden selittäjinä. Makrotasolla tarkastelin ristiintaulukoinnin avulla maahanmuuttovastaisuuden ilmenemistä eri hyvinvointiregiimeissä sekä yksittäisissä maissa, vallitsevan työttömyysasteen ja maahanmuuttajien väestöosuuden näkökulmista. Mikrotason analyysissä erittelin yksilön sosioekonomisen aseman yhteyttä maahanmuuttovastaisuuteen. Mesotasolla analyysiin sisällytettiin poliittiset puolueet. Maahanmuuttovastaisuus vaihteli melko selvästi eri hyvinvointiregiimien välillä sekä jonkin verran niiden sisällä. Pohjoismaisessa hyvinvointiregiimissä maahanmuuttovastaisuus oli vähäisintä, kun taas itäeurooppalaisessa regiimissä suurinta. Ristiintaulukointi osoitti maahanmuuttovastaisuuden olevan makrotasolla yhteydessä maassa vallitsevaan työttömyysasteeseen. Sosioekonomisen aseman merkitys maahanmuuttovastaisuuden selittäjänä näyttäytyi koko Euroopan tason ja maatason logistisissa regressioanalyyseissä erilaisena. Euroopan tason analyyseissä alhainen sosioekonominen asema lisäsi todennäköisyyttä maahanmuuttovastaisuuteen. Maatason analyyseissä yksilön puoluekanta selitti eniten asennoitumista. Tutkielman johtopäätöksenä oli, että parhaiten eurooppalaisten maahanmuuttovastaisuutta selittävä tekijä näyttäisi olevan populistisen oikeistoradikalismin kannattaminen. Oikeistoradikaalit populistipuolueet ja muut poliittiset toimijat ovat asenneilmaston rakentamisen kannalta keskeisiä