Kaksi tavoitetta, hybridi-identiteetti? : Tulkintoja hybridimallisen yhteiskunnallisen yrityksen organisaatioidentiteetistä

Abstract

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystä ja selittää hybridimallisen yhteiskunnallisen yrityksen eli hybridin organisaatioidentiteettiä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia tulkintoja hybridin jäsenet tuottavat organisaation identiteetistä sekä millaisia merkityksiä liiketoiminnalliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet saavat identiteetin tulkinnoissa. Perustavana lähtökohtana oli, että hybridin jäsenet voivat tulkita organisaatioidentiteettiä useilla tavoilla ja jopa ristiriitaisesti. Teoreettinen viitekehys muodostui yhteiskunnallisten yritysten, organisaatioidentiteetin ja hybridien tutkimuksesta, ja tutkielmassa tarkennettiin myös hybridin käsitettä. Tutkielma oli teorialähtöinen laadullinen tapaustutkimus, jossa teoreettista kohdetta lähestyttiin Helsingin Diakonissalaitoksen konsernin jäsenten tulkitseman identiteetin kautta. Aineisto koostui 11 haastattelusta, jotka toteutettiin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiössä ja tytäryhtiö Hoiva Oy:ssä. Haastateltavana oli sekä esimiehiä että työntekijöitä. Keruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, ja aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin keinoin. Analyysin tuloksena muodostui kolme teemaa, joiden kautta jäsenet tulkitsivat konsernin identiteettiä. Nämä olivat organisatorinen, arvojen ja hybridi-identiteetti. Organisatorista identiteettiä tulkittiin rakenteiden, juridisten ominaisuuksien ja toimintaympäristön kautta. Keskeisiä merkityksiä saivat yleishyödyllisen säätiön ensisijaisuus suhteessa osakeyhtiöihin, konsernin monipuolisuus, palveluiden kannattavuus ja kilpailukyky sekä tytäryhtiön rooli rahoittajana. Arvojen identiteettiä tulkittiin konsernia yhdistävien arvojen, mission ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kautta. Näitä merkityksellistettiin kristillisenä arvopohjana, asiakkaan tai yksilön auttamisena, diakoniana ja hyvän tekemisenä. Hybridi-identiteettiä tulkittiin sektorirajojen ylittämisenä ja arvoketjujen rakentamisena. Jäsenet merkityksellistivät etenkin yhteistyötä, integrointia ja kehittämistä. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että konsernin identiteetti elää murrosvaihetta, joka haastaa jäsenet tulkitsemaan identiteettiä uudelleen etenkin rakenteiden, toimintaympäristön muutosten ja taloudellisten haasteiden myötä. Osa jäsenistä jopa tulkitsi, että konserni palautuisi tulevaisuudessa takaisin säätiöksi. Hybridin identiteettiä näyttäisi leimaavan jatkuva sopeutuminen ja muutos. Toisaalta sen arvojen ja mission tulkittiin yhdistävän hybridiä ja nämä nähtiin melko pysyvinä. Arvot ja missio kohdistuivat ensisijaisesti autettavaan yksilöön tai asiakkaaseen, mikä oli identiteetille olemuksellista. Arvoihin ja missioon myös samaistuttiin ja sitouduttiin vahvasti, ja myös tytäryhtiön jäsenet identifioituivat emoon ja sen tavoitteisiin. Liiketoiminnalliset tavoitteet koettiin osin ristiriitaisina suhteessa yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, joihin aineistoni perusteella sitouduttiin ensisijaisesti. Liiketoiminnallisiin tavoitteisiin sitouduttiin mutta rationaalisesti tai pakonsanelemana. Haasteita loivat myös identiteetin normatiivisten ja utilitarististen perusteiden yhteentörmäys, mikä näkyi etenkin arvojen identiteetin ja kahden muun kattoteeman välillä. Hybridin identiteetin toivottiin kehittyvän entistä yhtenäisemmäksi, mikä tarkoittaisi liiketoiminnan ja yleishyödyllisen toiminnan integroimista ja yhteistyötä. Myös verkostojen merkityksen toivottiin kasvavan. Hybridi-identiteetti oli kuitenkin aineiston perusteella yhä kehittymisvaiheessa ja sen edistäminen riippui siitä, miten tärkeäksi integroiminen tulkitaan liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden kannalta