Resident interests and participation in energy refurbishment processes

Abstract

This thesis offers views on the resident interests and participation in energy refurbishment processes by qualitatively analysing nine thematic resident interviews. Urban areas and buildings largely contribute to energy consumption and carbon emissions. The ageing building stock across Europe offers a window of opportunity for large scale energy refurbishments. Urban sustainability and participatory planning, the framework theories of this thesis, are both threaded by the lack of social focus, reflected in the lack of residential focus in housing refurbishments. Residents' main interests include economic reasoning, quality of life, and energy and environment. Economic reasoning includes concern of costs, interest in energy bill savings and stable living costs, and property value increase, indicating a rising market demand. Quality of life includes building condition, comfort, visual aspects, ease of maintenance, interest in technology, and preference on either shared or private systems. Environmental motivations vary and seem to correlate with one's faith in the effect of individuals and communities in solving climate issues. Good process practices facilitating trust include: activation of different information channels when refurbishments are approaching, personal and technical planning support, and a strong house strategy communicating residents the justifications and their areas of interest. Neighbourhood examples motivate residents and help them plan their own projects. As refurbishments make residents more proudly develop their houses and neighbourhoods, resident ambassadors can be used to replicate the experiences. Sharing and networking are already in place, but lack of promoting the sense of community may hinder such development. Existing co-planning reflects residents' strong position as stakeholders. Differences in participation power are found between housing cooperative boards and other residents. The boards dominate planning, justifying it with technical expertise and the difficulty of including everyone. This is accepted if an open communication culture is on place, as house meetings offer other residents a place to get informed and participate in decision making. The idea of including residents into planning is emerging. Participation benefits include residents offering good ideas, gaining knowledge, and achieving a stronger sense of community. Information and inclusion make residents more engaged to the development, speeding up decision making. A process model for participatory refurbishments is presented. Apart from the resident drivers active in house and neighbourhood levels, four challenging resident groups are identified: the unsocial, the objectors, the uninformed, and the unheard. Resident segmentation offers a good tool for identifying motivators to engage residents, as well as identify their needs as project participants.Tämä Pro gradu-tutkielma käsittelee asukasintressejä ja – osallistumista energiasaneerausprosesseissa analysoiden kvalitatiivisesti yhdeksän asukkaan teemahaastatteluja. Kaupungit ja rakennukset kuluttavat merkittävästi energiaa ja ovat osallisena hiilidioksidipäästöihin. Euroopan ikääntyvä rakennuskanta tarjoaa mahdollisuuden suuren mittakaavan energiasaneerauksille. Kestävää kaupunkikehitystä ja osallistavaa suunnittelua, tämän tutkielman johtavia teoreettisia viitekehyksiä, uhkaa sosiaalisen näkökulman puute, kuten myös asuntosaneerauksia asukasnäkökulman puute. Asukkaiden pääintressejä ovat taloudellinen järkeily, elämänlaatu sekä energia ja ympäristö. Taloudelliseen järkeilyyn kuuluu huoli kustannuksista, kiinnostus energialaskujen säästöjä ja vakaita asumiskustannuksia kohtaan, sekä kiinteistön arvonnousu, viitaten kasvavaan kysyntään. Elämänlaatuun kuuluu rakennuksen kunto, mukavuus, visuaaliset aspektit, huollon helppous, kiinnostus teknologiaan, sekä joko jaetut tai yksityiset järjestelmät. Ympäristömotivaatiot vaihtelevat ja vaikuttavat olevan yhteydessä siihen missä määrin asukkaat uskovat yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuuksiin vaikuttaa ilmastokysymyksiin. Luottamusta herättäviä hyviä prosessikäytänteitä ovat: eri tietolähteiden aktivointi saneerausten lähestyessä, henkilökohtainen tekninen suunnittelutuki, ja vahva talon strategia joka keskittyy perusteluihin ja asukasintresseihin. Esimerkit naapurustossa motivoivat asukkaita ja ovat apuna omien projektien suunnittelussa. Koska saneeraukset saavat asukkaat ylpeämmin osallistumaan talojen ja alueen kehittämiseen, asukkaita voidaan käyttää viestinviejinä kokemusten replikoinnissa. Jakamista ja verkostoitumista tapahtuu jo, mutta vähäinen huomio yhteisöllisyyteen voi hidastaa kehitystä. Suunnittelu muiden osallisten kanssa kielii asukkaiden vahvasta asemasta osallisina. Osallistumismahdollisuudet kuitenkin vaihtelevat taloyhtiön hallituksen ja muiden asukkaiden välillä. Hallitukset johtavat suunnittelua ja perustelevat tätä teknisellä tietämyksellä ja vaikeudella ottaa kaikki huomioon. Toimintatapa hyväksytään, mikäli kommunikaatio on avointa, sillä yhtiökokoukset tarjoavat mahdollisuuden vastaanottaa tietoa ja osallistua päätöksentekoon. Asukkaiden ottaminen mukaan jo suunnitteluun herättää kiinnostusta, sillä osallistumisen etuina ovat asukkaiden hyvät ideat, tiedonsaanti sekä kasvava yhteisöllisyys. Tiedonsaanti ja osallisuus sitouttavat asukkaita kehitykseen, mikä nopeuttaa päätöksentekoa. Tutkielma esittää prosessimallin osallistavaan saneeraukseen. Talo- ja aluetasolla aktiivisten asukasajureiden lisäksi tutkielmassa tunnistetaan neljä haastavaa asukasryhmää: epäsosiaaliset, vastustajat, informaation ulkopuoliset, sekä ne keitä ei kuulla. Asukkaiden segmentoiti tarjoaa hyödyllisen työkalun asukkaiden sitoutumisen motiivien ja osallistumistarpeiden tunnistamiseen