Näkymätöntä näkyväksi : Ujon oppilaan kohtaaminen yläkoulussa

Abstract

FROM INVISIBLE TO VISIBLE - ENCOUNTERING SHY STUDENTS IN THE CONTEXT OF SECONDARY SCHOOL The pedagogical work of a teacher in an upper comprehensive school contains diverse elements, such as educating the students, evaluating their performances, and teaching subject-related matters.All students must be treated and evaluated in an equal and conscientious manner.In some cases, a few of the students may turn out to be invisible,especially the shy ones.That might occur if the learning group is large or challenging.The aim of this research is to explore shyness as it is reflected through both students’ and teachers’ personal experiences, to better understand shyness as a phenomenon in the school context.The increased awareness of shyness and its interaction in the classroom can strengthen the skills to encounter both shy and variously dissimilar students with multiple pedagogical procedures.If the awareness of shyness has come to a teacher’s attention, she or he could also contribute to the students’ reciprocal dignity in diversities. This research is a qualitative case study and its approach is narrative.The data was collected at two comprehensive schools in Southern Finland and among several informant groups including subject teachers and students from the 9th grade.The methods used are narrative focus-group interviews for subject teachers and empathy based writing assignments for the 9th graders.As a result of the narrative focus-group interview, two main aspects were extracted. Firstly, the phenomenon of shyness in subject teachers’ experiences appeared as otherness in the social behavior of a shy student and as a lack of him/her being encountered by others, and by teaching arrangements.Secondly, the school community appeared to be either a promoting or wounding environment for the shy student over time. The next phase of this study presented the ethical nature of caring for and about students.It explored the data of the teacher’s focus group interviews anew for finding pedagogical acts and procedures, the purpose of which the teachers had employed it.The aim was to promote the shy students in order to reach the curriculum targets in certain circumstances.The promoting acts of the teachers were: reading body language, treating the student tactfully and sensitively, protecting them from harm or shameful situations,and operating against the school norms. The third phase of this study focused on clarifying what interaction,as a shy student or with a shy one,in the home-economics classroom is like.The outcomes proved the new social situation to be intimidating for the shy students in a new group.They also described their social behavior as being distinct in that position.The aforementioned aroused diversity between the students or,alternatively,was defused.Absent dialogue inhering in shyness was considered unpleasant and as hindering the fluent teamwork.If the shy student positioned the others as having unpredictable behavior,or was not encountered by others, she/he turned out to feel loneliness and unhappiness afterwards. The group mates also felt frustration and were displeased.On the contrary, if the shy one was encountered in an emphatic manner and, as a result, participated in teamwork, despite being highly tense,the otherness was displaced with cooperation. The results suggest that schools should routinely maintain a conversation of the questions and challenges confronted by teachers as well as the ethical grounds and values of pedagogical work.Also knowledge of temperament is proposed to be increased for pre- and in-service teacher training. Furthermore,improving the skills of the students in interaction is also in focus now when the National Curriculum presumes the agency of students not merely in home economics, but in all school subjects and activities. KEY WORDS:shyness,pedagogical encountering,interaction of students,pedagogical acts,narrative focus group interview, empathy based method,home economicsKOHTAAMISTAVALLA ON VAIKUTUSTA YLÄKOULUOPPILAAN UJOUTEEN Koulun kiireisessä arjessa ujo oppilas saattaa saada toisia oppilaita vähemmän huomiota ja ohjausta opettajalta. Tutkimukseen osallistuneet yläkoulun opettajat kuvailivat ujon oppilaan olevan erilainen olemukseltaan ja vuorovaikutussuhteiltaan kuin muut oppilaat.Toiset oppilaat voivat vierastaa ujoa tämän hiljaisuuden ja vetäytyvyyden takia.Kielteiset kokemukset muista muuttivat ujon aikaisempaa vetäytyvämmäksi toisia kohtaan.Myönteiset kokemukset toisista ja turvallisesta ympäristöstä lisäsivät ujon kontaktinottoa muihin oppilaisiin. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien taitavaan ujon oppilaan kohtaamiseen liittyi voimakas eettinen näkökulma. Ujoa autettiin kiusallisissa tilanteissa suhtautumalla häneen sensitiivisesti.Ujon näkökulmasta kirjoittaneet oppilaat kertoivat voimakkaasta pelosta uudessa tilanteessa. Oppilaiden välinen vieraus,ujon puhumattomuus ja vetäytyvyys työskentelytilanteessa rakensivat toiseutta oppilaiden välille.Jos ei-ujot oppilaat kohtasivat ujon empaattisesti tai jos ujo voitti ujoutensa, työskentely rakensi keskinäistä hyväksyntää, hyvää ilmapiiriä ja jopa ystävyyttä. Ujouden ymmärtäminen lisää tasa-arvoa oppilaiden välillä ja opettajan taitoa kohdata erilainen oppija erilaisin pedagogisin teoin ja toimintavoin.Tieto ujoudesta voi kehittää myös opettajan kykyä ohjata toisia oppilaita erilaisuutta salliviksi ja tukea opiskelua sekä kouluhyvinvointia. Tutkimus on laadullista tapaustutkimusta, ja se toteutettiin yläkoulussa.Aineisto kerättiin aineenopettajia ryhmähaastattelemalla ja oppilailta eläytymiskertomuksia kirjoituttamalla.Lähestymistapa aineiston keruussa ja analyysissä oli narratiivinen.Ryhmähaastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. AVAINSANAT: ujous,välittävä kohtaaminen, oppilaiden vuorovaikutus, pedagogiset teot, narratiivinen ryhmähaastattelu, eläytymismenetelmä, kotitalousopetusHÖGSTADIEELEVENS BLYGSEL PÅVERKAS AV BEMÖTANDET I den hektiska skolvardagen kan en blyg elev få mindre uppmärksamhet och handledning av läraren än andra elever. Enligt de högstadielärare som deltog i undersökningen är en blyg elev annorlunda till sitt väsen och i sin interaktion jämfört med andra elever. De andra eleverna kan känna sig främmande för en blyg elev som är tystlåten och inåtvänd. Negativa erfarenheter av andra gjorde den blyga mer tillbakadragen än tidigare gentemot andra. Positiva erfarenheter av andra och av en trygg miljö gjorde den blyga mer benägen att ta kontakt med andra. För de lärare som deltog i undersökningen var ett skickligt bemötande av en blyg elev förknippat med en tydlig etisk aspekt. I plågsamma situationer hjälpte man den blyga genom ett sensitivt förhållningssätt. De elever som skrev utifrån en blyg elevs synvinkel vittnade om en stark rädsla i nya situationer. När eleverna i en arbetssituation var främmande för varandra, var den blyga tystlåten och tillbakadragen. Då uppstod utanförskap eleverna emellan. Samarbetet fungerade om de icke-blyga bemötte den blyga empatiskt eller om den blyga deltog. Arbetssituationen lade då grunden för en inbördes acceptans, skapade en god atmosfär och utmynnade till och med i vänskap. Förståelse för blygsel ger ökad jämlikhet eleverna emellan och förbättrar lärarens förmåga att bemöta en annorlunda elev med hjälp av särskilda pedagogiska handlingar och tillvägagångssätt. Dessa kan också utveckla lärarens förmåga att handleda de andra eleverna till tolerans inför det som är annorlunda, stöda lärandet och välmågan i skolan. Undersökningen är en kvalitativ fallstudie i högstadiet. Materialet insamlades genom gruppintervjuer av ämneslärare och inlevelseberättelser av elever. Greppet vid både insamlandet och analysen av materialet var narrativt. Materialet från gruppintervjun analyserades med hjälp av innehållsanalys. NYCKELORD: blygsel, hänsynsfullt bemötande, elevinteraktion, pedagogiska handlingar, narrativ gruppintervju, inlevelsemetod, undervisning i hushållslär