Minorities of One : Skeptical Naturalism in Ethics

Abstract

This dissertation aims to provide an alternative way to look at morality. This means changing the traditional division of labour in metaethics between moral semantics and moral psychology. This gives grounds for disconnecting morality from moral judgments and strengthening the connection to human well-being. Finally, in at least one area of applied ethics, in business ethics, this means acknowledging the minorities of one, the unique individuals as the vital actors whose very individuality is the most valuable resource for promoting our wealth and well-being. It also means organising our society in a way that allows the widest possible individual liberty. Concentrating on moral psychology means following the thought expressed by Adam Smith in The Theory of Moral Sentiments that we study how actual human beings make moral judgments. This has been done in many areas outside philosophy. It appears that our moral judgments are mostly driven by their possible consequences to us, not any thoughts about judging in a coherent manner the deeds done. Our actual morality thus appears to mostly concern our own well-being. Also, the moral judgments appear to be consequences or post hoc rationalisations of the preceding choices, decisions, or judgments made subconsciously and under framing and priming effects. In other words, we are guided more by our instincts and situational factors than any theoretical deliberations. This accumulated knowledge conflicts with our philosophical tradition about normative human nature. Skeptical naturalism in ethics means acknowledging the obvious: a lot of people believe in objective moral facts and some construct elaborate arguments to defend this belief, but so far there is no scientific proof that the belief is justified and thus no proof that the arguments are valid. A different approach is recommendable. As Smith puts it, we have a propensity to truck, barter, and exchange one thing for another, which means that we are ultra-social animals. We constantly observe our conspecifics and interpret their actions as intentional behaviour. We also instinctively care for their well-being, and these prosocial actions of ours are more dependent on our prosocial emotions than our prosocial judgments. Our social coherence thus depends more on our inhibitions than our prohibitions. It depends mostly on our generally decent behaviour which is most probably produced by the biological, not the cultural evolution. We can use the effects of the biological evolution on the level of cultural evolution by designing our commercial and social institutions accordingly. We can acknowledge that our wealth and well-being depend on our individuality, our different ways of seeing life and world and thus our different aspirations, desires, and evaluations that make possible our division of labour. This drives voluntary exchange and innovation which produce our wealth and well-being.Tämän väitöskirjan tavoitteena on esittää vaihtoehtoinen näkökulma moraaliin. Tämä tarkoittaa metaetiikassa moraalipsykologian ja moraalisemantiikan välisen perinteisen työnjaon muuttamista. Tämä muutos tarjoaa perusteen irrottaa moraali moraaliratkaisuista ja vahvistaa sen yhteyttä inhimilliseen hyvinvointiin. Ainakin yhdellä soveltavan etiikan alueella, liiketoiminnan etiikassa, tämä tarkoittaa yksilöllisten vähemmistöjen, ainutlaatuisten yksilöiden, tunnistamista elintärkeinä toimijoina, joiden yksilöllisyys on hyvinvointimme tärkein tekijä. Tämän hyödyntäminen merkitsee myös yhteiskunnan organisoimista siten, että se tarjoaa laajimman mahdollisen yksilöllisen vapauden. Keskittyminen moraalipsykologiaan tarkoittaa, että Adam Smithin teoksessaan The Theory of Moral Sentiments viitoittamalla tavalla tutkimme todellisten yksilöiden tapaa tehdä moraaliratkaisuja. Tutkimusta on tehty laajalti filosofian ulkopuolella, ja sen perusteella moraaliratkaisumme näyttävän perustuvan niiden mahdollisiin seurauksiin meille, ei niinkään pyrkimykseen tehdä johdonmukaisia ratkaisuja. Moraalimme näyttää siis keskittyvän lähinnä omaan hyvinvointiimme. Moraaliratkaisumme näyttävät niinikään olevan seurausta tai jälkikäteistä järkeilyä, joka seuraa alitajuisia, kehystys- ja pohjustusvaikutusten alaisia valintoja, päätöksiä ja ratkaisuja. Meitä siis ohjaavat vaistot ja tilannetekijät, eivät teoreettiset pohdinnat. Tämä hankkimamme tieto on ristiriidassa filosofisen tradition normatiivisen ihmiskäsityksen kanssa. Skeptinen naturalismi etiikassa tarkoittaa ilmeisten tosiasioiden tunnustamista: monet ihmiset uskovat objektiivisiin moraalisiin tosiasioihin ja jotkut rakentavat huolellisia teorioita uskomuksen puolustukseksi, mutta toistaiseksi ei ole minkäänlaista tieteellistä näyttöä uskomuksen perusteeksi eikä siten argumenttien tueksi. Toisenlainen lähestymistapa on siis suositeltava. Kuten Smith toteaa, meillä on luontainen taipumus keskinäiseen vaihdantaan. Olemme siis yltiösosiaalisia eläimiä. Havainnoimme herkeämättä lajikumppaneitamme ja tulkitsemme heidän toimiaan tietoisina tekoina. Huolehdimme myös vaistomaisesti heidän hyvinvoinnistaan ja nämä prososiaaliset teot syntyvät pikemmin prososiaalisista tunteistamme kuin prososiaalisista ratlaisuistamme. Sosiaalinen yhteenkuuluvuutemme perustuu siis pikemmin sisäisiin kuin ulkoisiin rajoitteisiin. Se perustuu enimmäkseen yleiseen kohtuulliseen käyttäytymiseen, joka on pikemmin biologisen kuin kulttuurisen evoluution tulosta. Voimme hyödyntää biologisen evoluution vaikutuksia kulttuurisen evoluution tasolla organisoidessamme taloudellisia ja sosiaalisia instituutioitamme. Voimme tunnustaa, että vaurautemme ja hyvinvointimme perustuu yksilöllisyyteemme, erilaisiin tapoihimme tarkastella elämää ja maailmaa ja siten erilaisiin pyrkimyksiimme, toiveisiimme ja arvostuksiimme, jotka mahdollistavat työnjakomme. Tähän perustuvat vapaaehtoinen vaihdantamme ja innovaatiomme, jotka tuottavat vaurautemme ja hyvinvointimme