Climate policy and international trade : impacts of EU carbon tariffs on the Finnish economy

Abstract

Päästökauppajärjestelmien alueellisesti rajallinen kattavuus on herättänyt huolta vapaamatkustamisen ja hiilivuodon riskeistä. Teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn heikentymistä pelätään erityisesti EU:ssa, joka on ollut edelläkävijä päästökaupan käyttöönotossa. Hiilipäästöjen hinnoittelusta aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi onkin ehdotettu hiilitullia löyhemmän ilmastopolitiikan maita vastaan. Tässä tutkielmassa arvioidaan EU:n mahdollisen hiilitullijärjestelmän vaikutuksia Suomen kansantalouteen laskennallisen yleisen tasapainon mallin avulla. Tuonnin hiilisisältö määritetään aluksi päästötiedoilla laajennetulla panos-tuotos -mallilla, minkä jälkeen tulli lasketaan hyödykekohtaisesti EU:ssa vallitsevan päästöoikeuden hinnan mukaan. Herkkyystarkastelu suoritetaan laatimalla viisi vaihtoehtoista kehitysuraa, joissa keskeisiä mallinnusparametreja muutetaan. Tulli asetetaan ainoastaan energiaintensiivisille ja hiilivuotoalttiille toimialoille. Simulointi alkaa vuodesta 2016 ja päättyy vuoteen 2030. Tulosten perusteella hiilitullin vaikutus Suomen kansantalouteen on haitallinen. Vaikutus johtuu pääasiassa teollisuuden materiaali-intensiivisyydestä ja tuontiriippuvuudesta, joiden myötä pienikin tuontihintojen nousu ilmenee tuntuvana lisäyksenä tuotantokustannuksiin. Erityisesti hiilitullista näyttäisivät kärsivän ne vientivetoiset prosessiteollisuuden alat, joiden kilpailukyvyn suojaamiseksi tulleja alun perin esitetään. Ne harvat toimialat jotka hiilitullista hyötyvät eivät sen sijaan suoraan kuulu tullin piiriin, vaan hyötyvät sen epäsuorista vaikutuksista talouden sopeutuessa aiheutuneeseen shokkiin. Tulokset osoittavat, että Suomen yhä tiiviimpi integroituminen osaksi kansainvälisiä arvoketjuja monimutkaistaa suojatullien vaikutuksia merkittävästi, eikä tullijärjestelmän ympäristöperusteisuus olennaisesti vähennä sen aiheuttamaa taloudellista haittaa.The incomplete global coverage of current emissions trading schemes has raised concerns about free-riding and carbon leakage. EU ETS, the first and currently the biggest carbon market, is at the fore of such fears. Carbon-based import tariffs have thereby been proposed to compensate domestic industries for the cost disadvantage against their rivals in non-regulating countries. This thesis uses an applied general equilibrium (AGE) model to assess the impacts of a hypothetical EU carbon tariff on the Finnish economy. The carbon content of imported goods is first estimated with an environmentally extended input-output analysis, and the tariff is levied according to the anticipated price of EU emission allowances. To examine the sensitivity of the results, five additional scenarios are then constructed by altering the key simulation parameters. The tariff is imposed on the most energy-intensive and trade-exposed industries in 2016 and simulated until 2030. The results suggest that carbon tariffs are detrimental to the Finnish economy. The negative outcome is determined by high material intensity and a growing dependence on imported materials throughout the industry sector. As a result, the tariff-induced increase in import prices adds up to a notable growth in total production costs. Moreover, the negative impact is most pronounced within the export-oriented heavy manufacturing sector that the tariff was designed to shelter in the first place. The few sectors that gain from the tariff were not directly subject to it, but utilize the secondary impacts as the economy adapts to the shock. The findings imply that due to the deeper integration of global value chains, the appeal of protective tariffs, even if environmentally motivated, can be harmfully over-simplistic