Suomenhevosten askel- ja hyppyominaisuuksien periytyvyys

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida suomenhevosten askel- ja hyppyominaisuuksien periytymisasteita sekä ominaisuuksien välisiä geneettisiä- ja fenotyyppisiä korrelaatioita. Vastaavaa tutkimusta ei ole suomenhevosten osalta tehty aiemmin, vaan tutkimukset olivat käsitelleet puoliveristen ratsuhevosten suorituskykyominaisuuksien periytymistä. Tutkimuksessa käytetty suomenhevosten sukupuu sekä tulokset suomenhevosten laatuarvostelutapahtumista saatiin Suomen Hippos ry:ltä. Sukupuuaineisto sisälsi kaikki rekisteröidyt suomenhevoset, yhteensä 81 403 hevosta vuosilta 1864–2014. Laatuarvosteluaineisto rajattiin koskemaan 3-vuotiaiden karsintatuloksia; se sisälsi 656 hevosen tulokset vuosilta 2007–2014. Tutkittavat askelominaisuudet olivat käynti, ravi ja laukka ja hyppyominaisuudet olivat hyppykyky, hyppytekniikka sekä luonne ja yhteistyöhalukkuus. Varianssikomponenttien arvioitiin käytettiin DMU-ohjelmaa ja restricted maximum likelihood (REML) -menetelmää. Periytymisasteiden arvioiksi saatiin askelominaisuuksille 0,09–0,24 ja esteominaisuuksille 0,11–0,13. Periytymisasteiden arvioiden keskivirheet olivat melko korkeita aineiston pienen koon vuoksi. Suurimmat geneettiset korrelaatiot saatiin ravin ja käynnin välille (0,99) sekä tekniikan ja hyppykyvyn välille (0,99). Pienin geneettinen korrelaatio oli käynnin ja hyppykyvyn välillä (0,02.) Suomenhevosten askel- ja hyppyominaisuuksien periytymisasteet ovat tämän tutkimuksen perusteella melko matalia, ja sen vuoksi näiden ominaisuuksien jalostaminen on hankalaa. Eräiden ominaisuuksien välisistä korkeista geneettisistä korrelaatioista voidaan päätellä, että näiden ominaisuuksien kohdalla on saatettu todellisuudessa arvioida samaa ominaisuutta tai niihin vaikuttavat samat geenit. Askel- ja hyppyominaisuuksien väliset geneettiset yhteydet ovat laukkaa lukuun ottamatta matalia. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suomenhevosten askel- ja hyppy-ominaisuuksien laatuarvostelukäytäntöjen parantamisessa sekä mahdollisen kansallinen BLUP-pohjaisen jalostusarvostelun kehittämisessä