Välikaupunki jalankulkijan silmin : Kokemukselliseen tietoon perustuva tutkimus reitin valinnasta

Abstract

Mobility in the periurban areas is a topic of increasing relevance: low-density land-use is increasing in cities, green and peaceful periurbania is a preferred living habitat for many, and transportation and mobility are important factors when evaluating the quality of living. Several studies have researched Several studies have focused on the factors that form a quality environment in dense urban areas and their public spaces. Less researched are the characteristics that create the perceived atmosphere in Zwischenstadt, an important environment when discussing the future of our cities. Zwischenstadt is periurban, a place in-between urban and rural. It is a diverse sphere of realities that are hard to define, but usually formed by contiguous but segregated mono-functional places: single family houses, office areas and shopping malls. This Master thesis' focus is on the pedestrian in periurban areas, in Finnish Zwischenstadt. The aim is to answer the following questions: Where do people go on foot? How do they perceive their environment? Is there theoretically good walking environment? What characteristics create a good walking environment in this context? The data is a softGIS-dataset collected in 2011 in Kuninkaankolmio, a research area situated on the border of Espoo, Helsinki and Vantaa. SoftGIS data is spatial data collected directly from the inhabitants in participatory manner. Additionally, a layer of theoretically good walking environment was created from GIS-data of the physical environment registers. This 'hard' quantitative data layer was compared to the 'soft' qualitative data of frequently used routes of the inhabitants. The results show that the modal share of walking is high in Kuninkaankolmio. The inhabitants are pleased with their everyday environment, and also perceive their walking routes in a positive way: 66% of all routes are perceived positively. These routes are significantly longer compared to those perceived negatively and are also taken more frequently. Greenery and parks are the most popular and well-liked walking environments. Most negatively perceived are areas around the train stations. It could be hypothesized that this is a reason for the low modal share for public transportation registered in the area. The theoretical good walking environment in the Zwischenstadt differs from what is considered good in urban centers. In the Zwischenstadt, walking is an activity in itself, and a large share of routes are in itself walking trips to, from and around natural formations, e.g. hills and riversides. In summary, several characteristics are identified that distinguish positively perceived from negatively perceived routes. It could also be shown that the atmospheric perception influences walking behavior (frequency and length of routes). Interestingly, positively perceived routes differ from those that are theoretically viewed as quality space of the urban centers. This research suggests that improving the walking conditions around the train stations could have an impact on the modal share, increasing the share of walking and public transportation. It also emphasizes that Zwischenstadt and its various environments should be examined from their own perspectives. This study suggests that more research is needed on the connection of perceived knowledge and the physical environment.Uuden kaupunkitutkimuksen keskeisimpiä aiheita ovat asukkaiden liikkumismahdollisuudet erilaisissa urbaaneissa ympäristöissä. Tämä tutkimus tarkastelee niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat jalankulkijan reitin valintaan ja erityisesti kokemukseen ympäristöstä. Tarkastelun kohteena oli 'välikaupunki', tila perinteisen kaupungin ja maaseudun välissä. Kaupunkien pinta-alan laajeneminen ja tiheyden aleneminen, asukkaiden toiveet rauhallisesta pientaloasumisesta sekä suunnittelijoiden strategiset tavoitteet jalankulun kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi korostavat välikaupungin tutkimuksellista merkitystä. Tämän tutkielman tavoite on perehtyä suomalaisen välikaupungin asukkaiden liikkumiseen. Missä ja minkälaisessa ympäristössä he kulkevat jalan? Kuinka he kokevat usein käyttämänsä reitit? Mitkä tekijät muodostavat hyvän kävely-ympäristön tässä kontekstissa? Tämä tutkimus tuo palasen liikkumisen mahdollisuuksien ja tilastollisen todellisuuden välille: yksilön näkökulman ja kokemuksen liikkumiseensa. Aineisto on kerätty vuonna 2011 pehmoGIS-menetelmällä kyselytutkimuksena Kuninkaankolmiosta, Espoon, Helsingin ja Vantaan yhtymäkohtaan muodostetulta tutkimusalueelta. Aineisto kerättiin internet-kyselyllä tutkimusalueen asukkailta ja sen merkittävä lisäarvo on kokemuksellisen tiedon sitominen paikkaan. Tutkimuksessa tätä aineistoa verrattiin teoreettisesti todettuun hyvään jalankulkuympäristöön, joka muodostettiin erilaisista paikkatietoaineistoista: ajonopeuksista, liikenteen melupäästöistä, viheralueiden sijainneista sekä asukkaiden ja kulkukohteiden, kuten kauppojen ja koulujen, sijainneista. Tulokset osoittavat, että Kuninkaankolmion asukkaat ovat tyytyväisiä arkiseen elinympäristöönsä ja kulkevat paljon jalan. Usein käytetyt reitit koettiin ominaisuuksiltaan hyviksi 66% tapauksista. Positiivisesti koetut reitit olivat useammin kuljettuja sekä pidempiä negatiivisesti koettuihin verrattuna. Hyviksi koetut reitit painottuivat viheralueille, kun taas negatiivisesti koetut juna-asemien ympäristöön. Tämän voidaan ajatella vaikuttavan palvelutasoon nähden matalaan joukkoliikenteen käyttöön alueella. Luonnonmuodostelmat, kuten mäet ja joenrannat olivat suosittuja kävelyalueita ja käveleminen itsessään yleinen matkanteon tarkoitus. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ympäristön koettu laatu vaikuttaa reitin valintaan ja pituuteen myös välikaupungissa. Keskusta-alueiden teoreettisesti hyvää jalankulkuympäristöä ei voida suoraan tuoda monikasvoiseen välikaupunkiin, jota tulisi tarkastella sen omista lähtökohdista. Tuloksista voi päätellä, että juna-asemien kävely-ympäristöjen parantamisella olisi positiivinen vaikutus joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvuun. Saadut tulokset rohkaisevat lisätutkimuksiin koskien koetun saavutettavuuden ja fyysisen ympäristön suhdetta välikaupungissa