Improving the representation of the Finnish city plan map

Abstract

Maankäytön ohjauksen tarkin taso on Suomessa asemakaava, johon liittyy kiinteästi kaavan määräykset tiivistävä asemakaavakartta. Maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn jälkeen Ympäristöministeriö on tarkentanut asemakaavakartan kuvaustapaa asetuksella sekä useilla kaavoituksen oppailla. Työssä tutkittiin asemakaavakartan kuvaustavan toimivuutta tavoitteena tunnistaa sen kehitystarpeita. Nykyisin asemakaavakartta on julkisesti nähtävillä painettuna, mutta työssä tutkittiin myös kuvaustavan kehitystarpeita digitaalisen asemakaavakartan kannalta. Kaavakarttojen kuvauksesta ei löydy Suomesta juurikaan aiempaa tutkimusta, vaikka asemakaavakartan kuvaus on säilynyt vuosikymmeniä samanlaisena. Kuvaus vastaa edelleen käsinpiirrettyä karttaa, joten kuvaustavan uudistamiselle voi olla tarvetta. Asemakaavakartan voi odottaa myös siirtyvän julkaistavaksi digitaalisessa muodossa, kuten se nykyisin tavallisesti jo tuotetaan. Nyt olisi siis otollinen hetki uudistaa asemakaavakartan kuvausta, kuten on juuri uudistettu kaavakartan pohjakartan kuvaustapaa. Nykyisen asemakaavakartan kuvauksen toimivuutta arvioitiin työssä asiantuntijahaastattelun avulla. Asemakaavakarttaa analysoitiin myös kartografian kirjallisuuden pohjalta tunnistaen kuvaustavan kehitystarpeita. Asiantuntijahaastattelussa ja teoriasidonnaisessa analyysissä löytyneiden kehitystarpeiden perusteella asemakaavakartalle toteutettiin kolme vaihtoehtoista kuvausta hyödyntäen Iisalmen ajantasa-asemakaava-aineistoa. Vaihtoehtoisiin kehitysluonnoksiin kerättiin kommentteja 15 asemakaavakartan käyttäjältä. Käyttäjät jaettiin kolmeen ryhmään asemakaavakartan käyttötavan perustella tarkoituksena tutkia ryhmien välisiä eroja. Käyttäjät edustivat joko asemakaavakartan laatijoita, asemakaavakarttaa työssään käyttäviä tai sitä yksityishenkilönä lukevia. Painetun kartan analysoinnin lisäksi työssä toteutettiin digitaalisen asemakaavakartan kuvaus SYKE:n Liiteri-hankkeen WMS-rajapintaa varten. Kuvaus toteutettiin Iisalmen ja Hyvinkään vektorimuotoisille asemakaava-aineistoille. Toteutuksen pohjalta asemakaavakartan nykyistä kuvaustapaa arvioitiin digitaalisella asemakaavakartalla. Kehitysluonnosten kommenteissa asemakaavakartan pääkäyttötarkoitusalueiden reunakuvioita pidettiin usein visuaalisesti raskaana kuvaustapana. Nykyiseen värien ohjaukseen PMS-arvoilla kaivattiin digitaaliseen kuvaukseen suoraan soveltuvia arvoja, kuten RGB-arvoja. Tarkennusta kaivattiin lisäksi kartan tekstien ohjaukseen. Tekstien kokoa pidettiin nykyisin toimivana, mutta esimerkiksi suositusfontti nähtiin järkeväksi. Vaikka taittoa ei painetulla kartalla ohjata, merkintöjen selitysten esittämisessä nähtiin kehityspotentiaalia digitaalisessa julkaisussa, jossa merkinnän selitys ja alueen määräykset voidaan esittää katsojalle interaktiivisesti.The Finnish city plan is used to govern the use of land and it is regulated by the law. The purpose of the city plan map is to describe the city plan and it is also regulated. The goal of this study was to recognize the need to improve the representation of the city plan map and to give suggestions of how to improve it. The official map is shown to the public before the plan is non-appealable and citizens may leave comments on the plan. This is usually shown as a printed map but in the future digital maps take place from the printed maps. That is why the improvement need for a digital plan map was also analyzed. There are not many earlier studies about planning maps in Finland although the presentation of the map has not changed for decades. The presentation resembles a hand-drawn map although the map is produced in digital form which is one reason to update the presentation. The regulations of making the base map for the plan was recently, in the year 2014, updated, so now would be a good time for updating the representation of the plan map. In this study, the representation was analyzed with an interview that was made for four experts of city plans. Representation of the city plan map was analyzed based on cartographic principles and the results of the interview. Proposed solutions for the improvement need were formed and sketches of the proposed solutions were prepared. These sketches were reviewed by the experts and a wider group of the users of the city plan. Reviews were collected from 15 users. They were divided in three groups based on the way they use the plan map in general. Based on these reviews some improvement propositions were made. In the study, an example of a digital city plan map was made with a WMS-technic. The implementation was made from the data of the cities of Hyvinkää and Iisalmi. The implementation was analyzed and then the special improvement needs of the current representation of the plan map were analyzed for a digital map. For example the border symbols of some areas felt visually heavy for many users and they could be removed. The colors and fonts of the map could be guided with a more modern way. The PMS-color values were not familiar and RGB-values were preferred instead. The text size seemed to work well but some font(s) could be suggested. In digital form the legend of the map needs to be rethought and the advantage of interactivity should be taken in use

Similar works

Full text

thumbnail-image

Aaltodoc Publication Archive

Full text is not available
oai:aaltodoc.aalto.fi:123456789/16358Last time updated on 4/18/2017

This paper was published in Aaltodoc Publication Archive.

Having an issue?

Is data on this page outdated, violates copyrights or anything else? Report the problem now and we will take corresponding actions after reviewing your request.