Henkilökunnan perehdyttäminen hoitotyössä

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli kuvata henkilökunnan perehdytystä hoitotyössä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa perehdytykseen vaikuttavista tekijöistä, jonka avulla tätä voitaisiin hoitotyössä kehittää. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja työ oli osana Laakson ja HUS:n yhteissairaalahanketta. Kerätyn tiedon avulla pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä tekijät vaikuttavat perehdytyksen onnistumiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat perehdytyksen epäonnistumiseen? Opinnäytetyön analyysivaiheessa käytettiin soveltaen induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin aineisto tiedonhauilla elektronisista tietokannoista ja manuaalisilla hauilla tieteellisistä julkaisuista. Hakuja tehtiin Medline-, Cinahl, PubMed tietokantoihin. Opinnäytetyön aineistoon valittiin yhteensä 9 tieteellistä tutkimusartikkelia. Tulokset olivat yhtenäisiä aikaisemman kirjallisuuden kanssa ja niistä selvisi että, perehdyttäminen hoitotyössä on kompleksi kokonaisuus, joka pitää sisällään monia vaikuttajia. Tulokset pitivät sisällään tekijöitä, jotka vaikuttavat perehdytyksen onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Tärkeimmiksi teemoiksi muodostui, tuki, psykososiaalinen kuormitus, onnistunut -ja epäonnistunut perehdyttäjä, organisaatio ja perehdytysohjelman sisältö. Suurimman roolin onnistuneesta tai epäonnistuneesta perehdytyksestä kantaa perehdyttäjä, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät. Sairaaloiden ja osastojen välillä oli eroavaisuuksia perehdytyksen toteutuksessa. Perehdytyksen vaikutukset koettiin olevan merkittäviä, ja perehdytyksen kehittäminen ja tutkiminen edistäisi vastavalmistuneiden sairaanhoitajien sopeutumista työyksikköön. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää käytännön hoitotyössä kuin myös korkeammalla tasolla. Tulosten avulla niin yksilöt kuin organisaatiotkin voivat kiinnittää huomiota yksiköissä tapahtuvaan perehdytys prosessiin, ja kehittää sitä.The purpose of this thesis was to describe staff’s orientation process in nursing and to find out what elements have an influence on it. The aim of the thesis was to develop knowledge about the elements that have an influence on the orientation process and how to improve orientation in nursing. The thesis was conducted as a descriptive literature review and it’s a part of Laakso Hospital and Hospital district of Helsinki and Uusimaa project. With the data collected from the studies, the aim is to answer to these research questions: Which elements influence successfully to orientation process and which elements influence unsuccessfully to orientation process? The data was analyzed by using an adapted method of the inductive content analysis. The data that was selected for this literature review was collected through electronic databases and by manual searches from scientific publications. Searches were made to Medline-, Cinahl, PubMed databases. The data for this study consisted of nine scientific publications. The results were similar to previous literature about orientation and the results showed that orientation in nursing is a complex entirety, that includes different variables that have an influence on it. The results contain different variables that have an effect on the orientations success. The essential themes of the results were support, psychosocial strain, successful- and unsuccessful preceptor, organization and preceptorship. Mostly successful or unsuccessful orientation is the responsibility of the preceptor, but other factors have an impact on it as well. There were differences on the orientation progress and how it was conducted in hospitals and wards. The impact of an orientation was high, and improvements and researches on it would allow newly graduate nurses to adapt better into work units. The results of the thesis can be beneficial in nursing and also on a higher level. With the results individuals and organizations can secure attention to orientation processes and improve it