Article thumbnail

Vastuullista lentämistä? : Diskurssianalyysi matkailun ympäristöeettisyyttä käsittelevistä keskusteluista

By Jannika Lahti

Abstract

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi lokakuussa 2018 Global Warming of 1.5 °C -erikoisraportin ilmaston lämpenemisestä ja sen pysäyttämiseksi vaadittavista toimista. Raportissa kerrottiin muun muassa lentoliikenteen aiheuttamista päästöistä, mikä herätti Suomessa laajaa julkista keskustelua matkailun ympäristöeettisyydestä. Yksittäisten kuluttajien matkailutottumukset ja niistä aiheutuvat päästöt määrittyivät monien keskustelujen pääaiheeksi. Lentomatkailuun kohdistuvan kritiikin myötä monet alkoivat kokea lentohäpeää ja syyllisyyttä tekemistään lennoista. Syyllisyydentunteista puhumisen lisäksi keskusteluissa suositeltiin esimerkiksi päästöjen kompensoimista ja maata pitkin matkailua matkailusta aiheutuvien päästöjen hillitsemiseksi. Julkisen keskustelun laajuus ja sen aiheuttama kriittisempi suhtautuminen lentomatkailuun tarjoavat ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka mahdollistaa ympäristövastuullisuuteen liittyvien keskustelujen tarkemman analysoinnin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on diskurssianalyysia hyödyntäen selvittää, millaisia erilaisia diskursseja matkailun ympäristöeettisyyttä käsittelevissä keskusteluissa esiintyy. Toisena tavoitteena on havainnoida, kenelle keskusteluissa osoitetaan vastuu ympäristöystävällisten valintojen tekemisestä. Tutkimuksen aineistona käytettiin IPCC:n erikoisraportin julkaisua seuranneen vuoden aikana Yle Areenassa ja Spotifyssa julkaistuja podcast-keskusteluja, joissa eri alojen asiantuntijat ja muut vieraat keskustelivat yhdessä matkailun ympäristöeettisyydestä. Tutkimusaineistosta identifioitiin viisi vallitsevaa diskurssia: häpeädiskurssi, kyseenalaistamisdiskurssi, tarpeellisuusdiskurssi, synninpäästödiskurssi ja vastuunjakodiskurssi. Diskurssit eroavat toisistaan siinä, miten niissä suhtaudutaan matkailuun, ja painottuvatko niissä yksilö- vai yhteisönäkökulmat. Eroja ilmenee myös sen suhteen, käsitelläänkö diskursseissa enemmän yksilöiden kokemia tunteita (esim. lentohäpeä) vai ratkaisuja nykyisen tilanteen muuttamiseksi. Vaikka aineiston keskusteluissa korostetaan laajemman yhteiskunnallisen muutoksen tarvetta, niiden taustalta on havaittavissa perinteinen individualistinen kuluttajanäkemys. Kuluttajat nähdään individualistisen näkemyksen mukaisesti pääasiallisina vastuutahoina, joiden tehtävänä on muuttaa omaa matkailukäyttäytymistään ja vaikuttaa laajemman yhteiskunnallisen muutoksen syntymiseen. Diskurssien ja vastuupuheen lisäksi keskusteluista tunnistettiin joitakin itsestäänselvyyksinä pidettyjä todellisuuden versioita. Näitä hegemonisen aseman saaneita diskursseja ovat esimerkiksi lentämisestä aiheutuvien päästöjen haitallisuus ja luonnon suojelemisen tärkeys. Aineiston keskusteluissa esiintyy myös riippuvuuteen ja uskonnollisiin teemoihin liittyviä puhetapoja. Lentomatkailu määrittyy puhetavoissa haitalliseksi riippuvuudeksi ja synniksi, joka tulisi sovittaa. Tutkimustulokset auttavat hahmottamaan paitsi matkailun ympäristöeettisyydestä käytyjä keskusteluja, myös tapoja rakentaa jaettua ymmärrystä vastuullisesta matkailusta

Topics: matkailu, lentäminen, lentohäpeä, syyllisyys, ympäristöeettisyys, vastuullisuus, päästöjen kompensointi, diskurssianalyysi, Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Social Sciences
Year: 2020
OAI identifier: oai:trepo.tuni.fi:10024/120495

Suggested articles


To submit an update or takedown request for this paper, please submit an Update/Correction/Removal Request.