Klassisen musiikin institutionalisoituminen Suomessa

Abstract

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus analysoi Suomen klassisen musiikin institutionalisoitumista ja sen aiheuttaneita tekijöitä. Klassisella musiikilla tutkimuksessa tarkoitetaan länsimaissa renessanssista alkanutta ja yhä jatkuvaa musiikin sävellys- ja esitystapaa. Klassisen musiikin institutionalisoituminen merkitsee tämän musiikin yhteiskunnassamme saamaa arvostettua asemaa. Klassisen musiikin arvostus ilmenee yleisön myönteisissä asenteissa ja käyttäytymisessä sekä näkyy yhteiskunnan kulttuuripolitiikassa ja klassiselle musiikille osoitetuissa tukitoimenpiteissä. Laadukas musiikkielämä edellyttää musiikin vahvaa institutionalisoitumista. Mitä institutionalisoituneempi klassisen musiikin kulttuurimme on, sitä enemmän sen on mahdollista edelleen kehittyä. Suomalaisen klassisen musiikin institutionalisoitumisen aste on nykyään suuri. Klassisen musiikin institutionalisoituminen on vilkastuttanut ja monipuolistanut musiikkielämäämme. Musiikkia harrastetaan lisääntyvässä määrin, ja musiikkitilaisuudet keräävät kuulijoita. Musiikin harrastajien sankasta joukosta erottuvat musiikilliset lahjakkuudet, joista etevimmät ovat nousseet kansainvälisiksi kuuluisuuksiksi suurten oopperatalojen solisteina ja valio-orkestereiden kapellimestareina. Varsinkin nykyisin institutionalisoitumiseen vaikuttaa myönteisesti musiikkialan toimijoiden tason ohella näiden toimijoiden julkisuudessa olo sinänsä. Julkisuuteen päästään tason ansiosta ja julkisuudessa pysytään vain, jos tasoa pidetään yllä. Silti yleisesti saatetaan ajatella, että julkisuudessa olo sinällään merkitsee samalla myös tasokkuutta. Klassisen musiikin institutionalisoituminen on tapahtunut musiikki-instituutioiden vaikutuksesta. Musiikki-instituutiot ovat musiikin alalla toimivia laitoksia, yhteisöjä ja kokoonpanoja. Tutkimus jakaa musiikki-instituutiot kronologisesti kahteen pääryhmään: aikaisempiin ja nykyisiin. Aikaisemmat musiikki-instituutiot ovat saattaneet institutionalisoitumisen liikkeelle 1830-luvulla. Merkittäviä aikaisemmista musiikki-instituutiostamme olivat 1860-luvulla toimintansa aloittaneet seminaari- ja kansakoululaitos, joiden ansiosta musiikkikulttuuri rupesi leviämään. Musiikki liittyi kiinteästi myös kansalliseen heräämiseen. Nykyinen korkea klassisen musiikkimme institutionalisoitumistaso johtuu kuitenkin nykyisistä musiikki-instituutioistamme, jotka tutkimus jakaa kolmeen alaryhmään: kouluttaviin, esittäviin ja taltioiviin. Kouluttavat musiikki-instituutiot kasvattavat uusia sukupolvia musiikillisesti sekä harjoittavat tutkimusta. Kouluttavien musiikki-instituutioiden toiminnassa näkyy etenkin Sibelius-Akatemian osuus institutionalisoitumisen syventäjänä. Esittävät musiikki-instituutiot vaikuttavat musiikin esitystilanteissa. Taltioivat musiikki-instituutiot huolehtivat hyödynnettäviksi tarkoitetuista musiikkidokumenteista. Tutkimus toteaa Yleisradion merkityksen taltioinnin ohella kuulijoidensa musiikkikasvattajana. Musiikki-instituutioista muodostuu organisaatiokenttä, jonka kiinteys riippuu sekä instituutioista itsestään että ympäristöstä. Organisaatiokentän kulloinenkin kiinteys vaikuttaa klassisen musiikin institutionalisoitumisprosessiin sitä heikentäen, samana pysyttäen tai vahvistaen. Suomen nykyiset klassisen musiikin instituutiot toimivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa monin tavoin, joten klassisen musiikin organisaatiokenttä on kiinteä. Viime aikoina ovat eräät toiset musiikin lajit terävöittäneet toimintaansa musiikki-instituutioissamme, mikä saattaa ajan mittaan tuntua myös Suomen musiikin organisaatiokentässä ja vaikuttaa klassisen musiikin asemaan siinä. Institutionalisoitumisprosessin analyysissaan tutkimus soveltaa uusinstitutionalistisen tutkimussuunnan teorioita. Analyysin teon keskeiset käsitteet musiikki-instituutio ja organisaatiokenttä ovat uusinstitutionalistisen tutkimussuunnan käsitteistöä. Tärkeimmät käytetyt lähteet käsittelevät institutionalisoitumisen teoriaa sekä musiikki-instituutioiden kehittymistä. Mainittakoon seuraavat: DiMaggio & Powell 1983, Halila 1949a, Huttunen 2002, Pajamo 2007, Powell & DiMaggio (eds.) 1991, Scott 1995