Ammattilaisten kokemusosaamisen näkyminen lastensuojelutyössä ja lastensuojelutyön rekrytoinneissa : kyselytutkimus lastensuojelutyön esihenkilöille ja rekrytointia tekeville henkilöille

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää verkkokyselyn avulla lastensuojelutyön esihenkilöiden ja rekrytointia tekevien henkilöiden suhtautumista ja ajatuksia ammattilaisten kokemusosaamisesta ja sen hyödyntämisestä työssä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten työtä hakevien ammattilaisten kokemusosaaminen on huomioitu lastensuojelutyön rekrytoinneissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kyselyn avulla lisää tietoa kokemusosaamisen näkymisestä lastensuojelutyössä ja lastensuojelutyön rekrytoinneissa. Työelämäyhteistyökumppanina oli Diakonia-ammattikorkeakoulu, joka oli mukana osatoteuttajana Kokonaisena työssä -hankkeessa. Teimme tutkimuksen sosiaalisen median kautta jaettavalla Webropol-kyselyllä. Kyselylomakkeessa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, joten tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista menetelmää. Kysely suunnattiin lastensuojelutyön esihenkilöille ja rekrytointia tekeville henkilöille. Tutkimustulosten mukaan ammattilaisten kokemusosaamisesta ja sen käytöstä asiakastyössä oltiin montaa eri mieltä. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli kuitenkin sitä mieltä, että kokemusosaamisen käyttäminen sopivassa suhteessa ja harkittuna on enemmän positiivinen, kuin negatiivinen asia. Tärkeimpänä esille nousi se, että ammattilaisen tulee olla käynyt läpi omat kokemukset kunnolla, jotta hän pystyy hyödyntämään niitä työssään asiakkaan edun mukaisesti. Aihetta kohtaan löytyi selvästi kiinnostusta ja monet vastaajat olivat myös vastanneet avoimiin kysymyksiin tuodakseen mielipiteitään ja ajatuksiaan paremmin esille. Rekrytoinnin osalta nousi esille se, että kokemusosaamisen merkitystä on alettu pohtimaan entistä enemmän ja työnhakijan ammatillisen tiedon sekä koulutuksen lisäksi on alettu kiinnittämään huomiota enemmän myös muihin valmiuksiin. Kokemusosaamisen puheeksi ottaminen työhaastattelussa tapahtuu kyselyn vastausten mukaan yleensä työnhakijan toimesta, ja työnhakijan kokemusosaaminen on vaikuttanut hänen palkkaamiseensa vastausten mukaan niin positiivisesti, kuin negatiivisestikin

Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö OP Ryhmän johdon assistenttiharjoittelijana

Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata OP Ryhmän johdon assistenttiharjoittelijan päivittäistä työtä ja siinä kehittymistä. Aluksi käydään läpi organisaatiota sekä assistenttiharjoittelijan arkisia työtehtäviä. Päiväkirjamerkintöjä kirjoitettiin yhdeksän viikon ajan jokaisena työpäivänä ja jokainen kulunut viikko päättyy viikkoanalyysiin. Lopuksi käyn läpi vielä omia pohdintoja. Opinnäytetyön viikkoanalyyseissä käytiin läpi kyseisellä viikolla esiintyviä teemoja, jotka ovat monimuotoisuus, itsensä johtaminen, etätyöskentely, motivaatio ja asenne, harjoittelu ja kehittyminen, työhyvinvointi, perehdyttäminen sekä urapolku. Teemat valikoituivat työn kannalta olennaisista aiheista, jotka tukevat urakehitystä ja oppimista.The aim of this thesis is to describe the daily work and development of an executive assistant intern at OP Group. First, the organization and the intern's daily tasks are introduced. Diary entries were written every working day over a period of nine weeks, with each week ending in a weekly analysis. The author's personal reflections are discussed at the end. In the weekly analyses of the thesis, themes that appeared during each week were addressed. These themes include diversity, self-management, remote work, motivation and attitude, training and development, well-being at work, and onboarding. The themes were selected based on their relevance to the work, supporting career development, learning and career path

Kohti vaikuttavampaa strategiaa : riskienhallinnan integroiminen osaksi organisaation toimintaa

Riskienhallinta on osa organisaatioiden strategiaa ja kehittämistä. Organisaatiot ovat erilaisia ja tämän vuoksi mitään yhteistä, kaikkiin yrityksiin monistettavissa olevaa, riskienhallinnan malliakaan ei voi olla, vaan jokaisen organisaation on mietittävä riskienhallinta omista lähtökohdistaan. Tämä on tärkeää huomata. Vaikka riskienhallinnan suunnittelun apuna voidaan käyttää erilaisia työkaluja, on niitä lähestyttävä omista lähtökohdista käsin. Monialaisessa opinnäytetyössä (MONT) Riskienhallinnan ja vastuullisen liiketoiminnan YAMK-opiskelijat käyvät läpi työelämälähtöisesti ja käytännön näkökulmasta tutkimus- ja kehittämistöidensä sisältöjä. Näiden avulla lukija pääsee tutustumaan riskienhallinnan erilaisuuteen eri organisaatioissa ja havaitsemaan eroja. Näin myös ajattelu avartuu ja ymmärrys siitä, miten omassa organisaatiossa voidaan asioita huomioida. Artikkeleissa käsitellään urheiluseuran strategian kirkastamista, riskienhallinnan osaamisen tasoa finanssialalla, urheiluseurojen riskienhallintaa, uhkia ja mahdollisuuksia työllisyyspalvelujen siirtyessä valtiolta kunnille sekä kriisiviestintää. Tarjolla siis monipuolinen kattaus riskienhallinnan eri näkökulmiin

Työhyvinvointikyselyn tulosten hyödyntäminen esihenkilötyössä : Case Itä-Suomen yliopisto

Työhyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että työhyvinvointia mitataan ja siihen panostetaan kokonaisvaltaisesti yksittäisten toimenpiteiden sijaan. Työhyvinvoinnin mittareiden säännöllinen tarkastelu tulee olla yksi organisaation toiminnan osa-alueista. Mittareiden kehittäminen ja uudistaminen on tärkeää, mutta kehittämisessä tulee varmistua siitä, että uudistuksista on hyötyä toiminnalle ja työhyvinvoinnille. Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajaorganisaation, Itä-Suomen yliopiston tarpeesta selvittää ja kehittää nykyistä työhyvinvointikyselyprosessia etenkin tulosten hyödyntämisen osalta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, tukeeko nykyinen työhyvinvointikysely esihenkilötyötä. Kohdeorganisaatiossa haluttiin prosessin kehittämisen lisäksi vastata Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) nostamiin kehittämistarpeisiin ja suosituksiin. Auditointiryhmä suositteli muun muassa sitä, että yliopistolla kerättävää epävirallista työhyvinvointitietoa hyödynnettäisiin paremmin ja selvitettäisiin, voisiko arviointitiheyttä lisätä. Opinnäytetyön teoreettisena pohjana käytettiin työn voimavarojen ja vaatimusten mallia työhyvinvoinnin näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työelämän viime vuosien muutoksia ja minkälaisia kehittämistoimia muutokset vaativat työhyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin sitä, miksi työhyvinvoinnin seuranta on tärkeää ja miksi työhyvinvointi tulisi ottaa huomioon strategisessa johtamisessa. Tavoitteena oli rakentaa kehittämistyönä yhteistä todellisuuskäsitystä, joka kehittää työhyvinvoinnin seurantaa ja luo sitä kautta parempaa työhyvinvointia. Kehittämistoimia suunniteltiin työpajatyöskentelyssä, johon pohjatietoa kerättiin ryhmäkeskusteluiden avulla. Kehittämistehtävässä hyödynnettiin tapaustutkimuksen lähestymistapaa. Työhyvinvointikyselyprosessin kokonaisvaltainen tarkastelu näyttäytyi tarpeellisena. Kehittämistyön pohjaksi ryhmäkeskustelut ja ryhmäkeskustelun tulosten pohjalta käyty työpaja nostivat esiin useita kehittämiskohteita. Yhtenä suurimpana haasteena näyttäytyi vastuuhenkilöiden resurssipula, johon tulisi kiinnittää huomiota. Ryhmäkeskusteluissa ja työpajoissa nostettiin useita kertoja esiin kahden vuoden välein tehtävän kyselyn lisäksi tehtävät nopeat pulssikyselyt. Tarkemmilla ohjeistuksilla, tekoälyä hyödyntämällä ja muiden vastuuhenkilöiden nimeämisellä tuettaisiin esihenkilötyötä. Pulssikyselyiden avulla vastattaisiin tarpeeseen lisätä työhyvinvoinnin seurannan arviointitiheyttä. Työhyvinvointikyselyn tulosten tarkastelussa ja kehittämistoimien suunnittelussa on tärkeä muistaa kyselyn viitekehyksenä olevan vaativuuden ja voimavarjojen mallin ajatus – työhyvinvointia tuetaan parhaiten voimavaroja vahvistamalla ja työn vaativuustekijöitä vähentämällä

Vanhemmuuden tukeminen sateenkaariperheissä : koulutus äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille

Opinnäytetyössä selvitettiin sateenkaariperheiden kokemuksia vanhemmuuden tuesta äitiys- ja lastenneuvolassa. Tehtävänä oli vastata kysymykseen “Miten terveydenhoitaja voi tukea vanhemmuutta sateenkaariperheessä?”. Tulosten pohjalta tuotettiin verkkokoulutus äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille. Tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajien ymmärrystä perheiden moninaisuudesta ja edistää perheiden tasavertaista kohtaamista neuvoloissa. Opinnäytetyössä käytettiin toiminnallista tutkimusmenetelmää, ja se toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa. Tuloksista ilmeni, että sateenkaarivanhemmat kokevat vanhemmuuden tuen osin puutteelliseksi. Ymmärrys perheiden moninaisuudesta koetaan riittämättömäksi ja osan vanhemmista jäävän tunnistamatta. Tutkimus antaa myös viitteitä, että neuvoloiden palveluissa ilmenee jossain määrin heteronormatiivisuutta niin puheessa kuin materiaaleissakin. Laki velvoittaa terveydenhoitajia perheiden yhdenvertaiseen kohtaamiseen. Lisäksi terveydenhoitajan ammatilliseen osaamiseen kuuluu vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen sekä perheen voimavarojen vahvistaminen. Kouluttautuminen on olennaista ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kehittämisehdotuksena on selvittää äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien kokemuksia työskentelystä sateenkaariperheiden kanssa. Tämän avulla voidaan kartoittaa terveydenhoitajien omia kokemuksia koulutustarpeesta ja koulutusten sisällöstä. Lisäksi lakien, kuten translain ja tasa-arvoisen avioliittolain, hyväksymisen ja yhteiskunnan asenteiden muutosten vaikutusta palvelukokemuksiin olisi syytä tarkastella.The purpose of this thesis was to create a training for nurses based on supporting parenting in rainbow families. The aim was to increase public health nurses´ comprehension of diversity of families and promote equal encounters of families in maternity and children´s clinics. This functional thesis was made in cooperation with Wellbeing Services County of Central Finland. Data was collected from scientific sources using various methods. The training was created based on an analysis of several sources. According to the results, families request that health care professionals should be educated further in this respect, including use of equal language and adoption of inclusiveness. Further study on the method is recommended to research the experiences of public health nurses about working with rainbow families

Turvavyönauhan vaurioiden vaikutus sen vetolujuuteen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkittua tietoa siitä, miten erilaiset turvavyönauhan vauriot vaikuttavat sen vetolujuuteen ja sitä kautta tieliikenneonnettomuuksiin. Työn pohjalta koostetaan esitys katsastajien koulutusta varten sekä päivittäisen katsastustyön tueksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja on HelppoKatsastus ja se tehtiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja A-Katsastuksen kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin turvavyön historiaa, turvavyölaitteiden rakennetta ja kehitystä sekä liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi tutkittiin turvavyön käyttöä ja sen vaikutusta tieliikenneonnettomuuksiin tilastojen pohjalta sekä asiaan liittyvää viranomaisvalvontaa. Turvavöiden tarkastamista määräaikaiskatsastuksissa arvioitiin omakohtaisen kokemuksen sekä vikatilastojen valossa. Koevaihe toteutettiin suorittamalla eriasteisesti vaurioituneille turvavyönauhoille soveltuvilta osin UN/ECE:n säännön nro 16 mukaisia tyyppihyväksynnässä käytettäviä vetolujuuskokeita. Mittaukset osoittivat, että merkitseväksi havaitulla tavalla vaurioituneiden turvavyönauhojen vetolujuuden keskiarvo jäi todennäköisyysjakaumaa hyödyntävin hypoteesein testattuna alle E-säännön nro 16 kohdan 6 määrittämän minimivetolujuuden 14,7 kN. Näin ollen vaurioituneiden turvavyönauhojen huomattavalle heikentymiselle sekä niiden uusimisen edellyttämiselle katsastuksessa saatiin tutkinnallinen pohja

FOMO-ilmiön hyödyntäminen strategisesti ja vastuullisesti muotialan toimijoiden digitaalisessa markkinoinnissa

Tämän opinnäytetyön aiheena oli FOMO-ilmiön (Fear of Missing Out) hyödyntäminen strategisesti ja vastuullisesti muotialan digitaalisessa markkinoinnissa. Työn taustalla oli digitaalisen markkinoinnin ja sosiaalisen median kasvu sekä kuluttajien lisääntynyt kiinnostus vastuullisuutta kohtaan. Tutkimus rajattiin nuoriin aikuisiin, joihin FOMO vaikuttaa erityisen voimakkaasti, ja eurooppalaisiin markkinoihin, joissa vastuullisuusnäkökulmat korostuvat. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten muotialan yritykset voivat yhdistää FOMO-ilmiön ja vastuullisuuden markkinointistrategioissaan ilman, että kuluttajien hyvinvointi tai luottamus vaarantuu. Työssä vastattiin myös neljään alakysymykseen, jotka käsittelivät aihetta eri näkökulmista. Ensimmäisessä alaongelmassa keskityttiin siihen, miten FOMO vaikuttaa kuluttajien ostopäätöksiin ja käyttäytymiseen muotialalla. Toisessa tarkasteltiin, miten muotialan yritykset hyödyntävät FOMO-ilmiötä tällä hetkellä markkinoinnissa. Lisäksi pyrittiin vastaamaan, mitä riskejä FOMO-ilmiön hyödyntämiseen liittyy vastuullisuuden näkökulmasta, erityisesti kuluttajien luottamuksen ja eettisten periaatteiden suhteen. Ja lopuksi, haluttiin selvittää, millaisia strategisia toimintamalleja voidaan kehittää, jotta FOMO-ilmiön hyödyntäminen olisi vastuullista ja kestävää. Tietoperustassa tarkasteltiin FOMO-ilmiön vaikutuksia kuluttajakäyttäytymiseen, vastuullisen markkinoinnin periaatteita sekä muotialan erityispiirteitä. Tämän työn tärkeimmiksi lähteiksi nousi artikkelit tieteellisissä lehdissä, jotka käsittelivät eri aihepiirejä monipuolisesti. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineiston analyysissä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuskohteena olivat muotialan yritysten markkinointistrategiat sosiaalisessa mediassa ja sähköpostiviestinnässä. Tutkinnan kohteeksi valittiin yhdeksän muotialan brändiä. Tutkimus tehtiin syksyn 2024 aikana, ja tarkasteluajankohtana brändeiltä tuli yhteensä 182 sähköpostiviestiä, ja niiden sosiaalista mediaa tarkkailtiin päivittäin uusien julkaisujen varalta. Tuloksissa todettiin, että FOMO-ilmiötä voidaan hyödyntää vastuullisesti korostamalla eksklusiivisuutta ja kiireellisyyttä ilman liiallista psykologista painetta. Tärkeäksi nousi kuluttajien luottamuksen säilyttäminen läpinäkyvän viestinnän ja aidon lisäarvon kautta. Työ tarjoaa muotialan yrityksille suosituksia, jotka huomioivat vastuullisuuden periaatteet. Tutkimus korostaa tasapainon merkitystä FOMO-strategioissa ja vastuullisuuden tärkeyttä pitkäaikaisten asiakassuhteiden luomisessa

Reilua työelämää rakentamassa : yrityksen yhdenvertaisuussuunnitelman kehittäminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä käytännöt edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista yrityksessä sekä toisaalta mitkä puolestaan toimivat sen esteenä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää yhdenvertaisuutta työelämässä ja lisätä vähemmistöihin kuuluvien ihmisten osallisuutta heitä koskevissa työelämän kysymyksissä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: millaisia kokemuksia työntekijöillä on yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä mitä työntekijät toivovat työnantajalta yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämishanke. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yrityksen työntekijöitä, jotka kuuluvat vähemmistöön. Lisäksi haastateltiin asiantuntijoita vähemmistöjä edustavista järjestöistä. Tiedonkeruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opinnäytetyön tuotoksena valmistui “huoneentaulu” yrityksen yhdenvertaisuussuunnitelmasta. Opinnäytetyö tehtiin Suomessa toimivalle sosiaali- ja terveysalan yritykselle. Yritystä ei mainita nimeltä yksityisyydensuojan varmistamiseksi. Tarkasteltaviksi vähemmistöiksi valittiin maahanmuuttajataustaiset ihmiset, romanikulttuuria edustavat ihmiset, sateenkaari-ihmiset sekä neuropsykiatriseen vähemmistöön kuuluvat ihmiset. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi vähemmistöön kuuluvaa työntekijää sekä kaksi asiantuntijaa, jotka edustivat neuropsykiatriseen vähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Haastatteluiden perusteella yrityksen työntekijöiden kokemukset yhdenvertaisuudesta olivat vaihtelevia eikä yhtenäisiä toimintamalleja tunnistettu yhdenvertaisuuden tukemiseksi. Osa kertoi hyödyntävänsä omaa vähemmistöasemaansa asiakastyössä, kun puolestaan osa kertoi, että joutuu salaamaan identiteettinsä työpaikalla syrjinnän pelon vuoksi. Haastatteluissa tuli ilmi, että tietoisuutta eri vähemmistöistä olisi lisättävä yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi

Kolmen naisen tuotanto : tapaustutkimus toimimisesta naisena naiskuvausryhmässä

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan musiikkivideon tuotantoa New Yorkissa naisvaltaisessa työryhmässä. Työ kuvaa tuotantoprosessin vaiheet suunnittelusta jälkituotantoon ja analysoi samalla luovan työn haasteita ja mahdollisuuksia naisena elokuva-alalla. Erityisesti tarkastellaan sukupuolten tasa-arvon merkitystä luovilla aloilla. Tapaustutkimuksen ja reflektion kautta työ tarjoaa sekä henkilökohtaisia että ammatillisia oivalluksia, jotka voivat inspiroida alan muita toimijoita

3D-mainosten tuoma lisäarvo ulkomainonnan kontekstissa

Maailma digitalisoituu jatkuvasti, ja tämä muutos tulee heijastumaan myös mainonnan kenttään. Ihmiset kohtaavat päivittäin valtavan määrän mainoksia, mikä tekee erottuvuudesta entistä tärkeämpää. Yhdeksi vaikuttavaksi erottautumisen muodoksi nähdään 3D-mainokset, jotka ovat olleet maailman suurimmissa metropoleissa yleisiä jo jonkin aikaan. Suomessa niiden käyttö on vielä melko harvinaista, mutta niiden mahdollisuudet ovat vähitellen herättämässä kiinnostusta mainosalalla. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Suomessa toimivalle ulkomainosyhtiölle Clear Channel Suomi Oy:lle. Tavoitteena oli selvittää, minkälaista lisäarvoa 3D-mainokset tuovat mainontaan ja millaisena niiden tulevaisuus nähdään Suomessa. Opinnäytetyö rajattiin käsittelemään anamorfisia 3D-mainoksia ulkomainonnan kontekstissa. Tietoperustassa käsiteltiin mainontaa monipuolisesti. Ensin määriteltiin mainonta ja sen eri muodot sekä tutkittiin, millaisia piirteitä tehokkaalla mainonnalla on. Tämän jälkeen käsiteltiin ulkomainontaa, joka rajasi tämän työn kontekstin. Lopuksi tarkasteltiin anamorfisia 3D-mainoksia ja niiden ominaisuuksia, sekä pohdittiin niiden roolia osana nykyaikaista markkinointia. Empiirissä osuudessa käytiin läpi tutkimuksen toteutus ja käytetyt menetelmät. Tutkimus tehtiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa aineisto kerättiin neljältä markkinoinnin asiantuntijalta. Haastateltavat olivat olleet mukana 3D-ulkomainoskampanjoiden toteuttamisessa, jonka ansiosta tutkimukseen saatiin kokemuspohjaista tietoa. Haastattelut järjestettiin loka-marraskuussa 2024. Haastatteluissa tuli ilmi, että 3D-mainoksilla on potentiaalia kasvaa tulevaisuudessa. 3D-mainokset nähtiin erottuvina ja vaikuttavina erityisesti niiden huomioarvonsa ansiosta. Näitä vahvuuksia voisi hyödyntää monikanavaisesti, mikä lisäisi niiden vaikuttavuutta entisestään. Haasteiksi koettiin kuitenkin korkeat tuotantokustannukset ja suurien ja näyttävien mainospintojen vähäisyys Suomessa. Toisaalta haastateltavat korostivat, että mainostajien kiinnostus 3D-mainontaa kohtaan on kasvanut. Tulevaisuuden kasvu riippuu teknologian kehityksestä sekä kustannustehokkaiden ratkaisujen löytymisestä