Kodin ja koulun yhteistyö opettajien puheessa

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien puhetta kodin ja koulun yhteistyöstä ja sitä, millaisia merkityksiä yhteistyölle muodostuu opettajien puheissa. Teemahaastatteluna toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 13 opettajaa kahdelta eri paikkakunnalta. Opettajien puheista tunnistettiin aineistolähtöisessä analyysissä kolme eri puheen aluetta: puheet yhteistyötoimista, perheestä ja yhteistyön taidoista. Puhealueittainen tarkastelu osoitti, että opettajien puheet yhteistyöstä erosivat toisistaan ja että puheista oli tunnistettavissa erilaisia toimintarooleja. Toimintarooleissa kodin ja koulun yhteistyö sai merkityksen joko velvollisuutena, kodille tarjottuna mahdollisuutena tai ymmärryksen etsimisenä. Yhteisen ymmärryksen etsiminen tunnistettiin kodin ja koulun yhteistyön tavoitetasoksi. Tämän saavuttaminen edellytti opettajalta omien tulkintarakenteiden tunnistamista, uudelleen arvioimista ja muokkaamista sekä kriittistä itsereflektiota

NATO’s Nordic enlargement: Reconfiguring Sweden’s foreign policy identity after 200 years of neutrality and non-alignment

Prompted by Russia’s war of aggression in Ukraine, Sweden and Finland have undergone a paradigm shift in their foreign policies as they decided to abandon the doctrine of military non-alignment and join NATO. In this discussion article, we argue that the policy changes have been accompanied by fundamental shifts in the countries’ identities. This is particularly the case for Sweden, which long perceived itself as a ‘moral superpower’ in both foreign and domestic policy terms. A key transformation brought about by the changes in the security environment has been a reconfiguration of the relationship between Sweden and Finland. We argue that the changes in the two countries’ identities may be long-lasting, affecting the way in which Sweden and Finland perceive their positions among the Nordic countries – and the broader Western alliance

Depåer i husgrunder i Kolaritrakten: Tolkandet av ett grävningsfynd utgående från intervjuer

Kesällä 2018 Kolarin historiallisen markkinapaikan kaivauksilla löydettiin kaksiteräinen kirveen terä, jonka sijainti uunin perustusten alla johti tulkintaan esineen käytöstä perustuskätkönä. Perustuskätköjen on ajateltu suojaavan taloja, mihin viittaa niiden sijainti rakennusten rajapinnoilla, kynnyksen alla, seinissä, ullakoilla ja uunien yhteydessä. Savilakson pro gradu -työhön liittyvissä, Kolarissa tehdyissä haastatteluissa ilmeni, että tällainen kansanuskon piiriin kuuluva ajatus onnea tuovista tai suojelevista perustuskätköistä elää yhä muistissa. Haastatteluissa mainittiin etenkin kolikot tyypillisinä kätköinä. Kätköpaikoista esiin nousivat erityisesti kurkihirret. Markkinapaikalta löytynyt kirveen terä on saattanut liittyä paikalliseen kätköperinteeseen, mutta syitä esineiden kätkemiselle voidaan etsiä myös muista talon ja ihmisten yhteyttä rakentavista merkityksenannoista.På Kolaris historiska marknadsplats hittades under sommaren år 2018 ett yxblad från en tveeggad yxa, vars placering under grunden för en ugn ledde till tolkningen att objektet använts som en depå i husgrunden. Tanken är att depåer skyddat hus, vilket förklarar deras positioner i gränsytorna för byggnader, under trösklar, i väggar, på vindar och i samband med ugnar. I intervjuerna som gjordes i Kolari i samband med Savilaksos magisteravhandling framkom det att det inom ramen för lokal folktro ännu idag lever en uppfattning om depåer i husgrunder som bringar lycka eller beskydd. I intervjuerna nämndes särskilt mynt som typiska depåer i husgrunder. Bland gömställena framstod särskilt takåsar. Det på marknadsplatsen hittade yxbladet kan ha tillhört en lokal tradition för depåer i husgrunder, men det finns anledning att söka förklaringar till gömmandet av objektet även i andra bildade betydelser som konstruerar relationen mellan människa och hus

Miten tulla toimeen planeetan rajoissa? : Kestävyysmurros transformatiivisen työn tekijöiden näkökulmasta

Although the conditions of the economy and work are changing in the sustainability transformation, sustainable working life is understood to take place mainly in paid employment. This article expands the understanding of work and livelihoods, and considers the already existing, but often hidden, socially and ecologically more sustainable work beyond wage labour, i.e. transformative work. I explore solutions that aim to ensure sustainable livelihoods for communities within the existing systems, although these systems may not support sustainable local livelihoods beyond wage employment. As theoretical and conceptual frameworks I apply research on responsible careers, diverse economies, institutional ethnography, and practice research. I present findings from 23 interviews with 19 transformative workers. I answer the questions of what, why and how transformative workers operate in their everyday lives and who they become as part of their work, and what might work that fits the planetary boundaries look like.Vaikka kestävyysmurroksessa talouden ja työn edellytykset ovat muutoksessa, kestävän työelämän ymmärretään toteutuvan pääosin palkkatyössä. Tässä artikkelissa laajennan ymmärrystä työstä ja toimeentulosta kiinnittämällä huomiota jo olemassa olevaan, mutta herkästi piiloon jäävään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpään työhön, jota tehdään muunakin kuin palkkatyönä. Tutkin ratkaisuja, jotka pyrkivät takaamaan yhteisöjen kestävän toimeentulon jo nykyisessä järjestelmässä, vaikka järjestelmä ei usein tuekaan kestävää paikallistatoimeentuloa, joka on palkkatyötä laajempaa. Sovellan teoreettisena ja käsitteellisenä viitekehyksenä vastuullisten urien tutkimusta, elävän talouden tutkimuksen ymmärryksiä toimeentulosta, institutionaalista etnografiaa sekä käytäntötutkimusta. Esitän tuloksia 23 haastattelusta 19 transformatiivisen työn tekijän kanssa. Vastaan kysymyksiin mitä, miksi ja miten transformatiivisen työn tekijät toimivat arjessaan ja keneksi he tulevat osana tätä toimintaa, sekä miltä planeetan kantokyvyn rajoihin mahtuva moninainen työ voisi näyttää

Fasimin ja populismin lumo

Suomalainen fasismi on viime vuosina ollut laajan keskustelun ja tutkimuksen kohteena, ja sen yhteydet sotien perintöön, kansallisuusaatteeseen ja populismin ääri-ilmiöihin ovat olleet paljon esillä. Tutkimus ja keskustelu on kuitenkin pääasiassa kiinnittynyt poliittiseen ja yleiseen historiaan. Tämän teemanumeron tarkoituksena on keskittyä suomalaisen fasismin ja populismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen

Euroopan parlamentti, Ylikansallinen kulttuurinen muisti ja holokausti

In this article, I examine how and, above all, why the Holocaust became a central tenet of transnational and pan-European memory politics. The development of the cultural memory of the Holocaust is interpreted through Jan Assmann's framework of cultural memory.  The central source material consists of documents from the European Parliament. The first part of the text explores the contexts of European integration, particularly how "identity integration" became increasingly significant part in the integration policies from the 1990s onwards and why the Holocaust was given such a prominent role in shaping identities. The second section utilizes the perspective of Assmann's cultural memory and elucidates how the EP instrumentalized the Holocaust at the core of its memory politics.      Tässä artikkelissa tutkin, miten ja ennen kaikkea miksi holokaustista tuli ylikansallisen ja yleiseurooppalaisen muistipolitiikan keskeinen opinkappale. Holokaustin kulttuurisen muistin kehittymisprosessia tulkitaan Jan Assmannin kulttuurisen muistin viitekehyksen avulla. Tavoitteenani on soveltaa Assmannin teoreettista kehystä käytännön muistipolitiikan tutkimiseen. Keskeisen lähdeaineiston muodostavat Euroopan parlamentin (EP) asiakirjat. Tekstin ensimmäinen osio avaa Euroopan yhdentymisen konteksteja, erityisesti sitä, miten ”identiteettinen yhdentyminen” nousi integraatiopolitiikassa yhtä merkittävämpään osaan 1990-luvulta alkaen ja miksi holokausti sai niin korostuneen roolin identiteettien muokkauksessa. Työn toinen osio avaa Assmannin kulttuurisen muistin näkökulmasta, miten ja miksi EP instrumentalisoi holokaustin muistipolitiikkansa ytimeen.

Creating Intimate Places for Close by Heart but Physically Apart People Through Remote Embodiments

Our bodies play a significant role in maintaining and nourishing intimacy. For people who are close by heart but physically apart, the bodies are geographically separated, so intimacy is experienced remotely without shared physicality of the bodies. This paper presents the design experiment that is grounded within the author’s remote intimacy experiences and her sense-making attempts as a daughter and a designer. The design experiment focuses on exploring intimate places that are created in remote settings, specifically exploring the place that is created by making (something new and fragile) together and wearing the creation in daily life from a distance.